Koti Uutisia Kristianstadissa aktivismia homojärjestöjä vastaan

Kristianstadissa aktivismia homojärjestöjä vastaan

1
Rappion etujoukot.

1. heinäkuuta oli Ruotsin 3. aktivistiryhmälle ohjelmantäyteinen. Päivä alkoi jakamalla lentolehtisiä ihmisten postilaatikoihin. Lehtinen informoi ihmisiä siitä, että on olemassa tahoja, jotka ovat valmiita taistelemaan homolobbareita vastaan.

Tämän jälkeen aktivistit jatkoivat Kristianstadin keskustaan, jossa tultiin tuona päivänä järjestämään Pride-kulkue. Kun aktivistit asettuivat kadulle, heille tuli jälleen kerran selväksi, että kun poliisi sanoo, ettei heillä ole resursseja, he puhuvat muunneltua totuutta. Poliisi tuli nimittäin paikalle yhden henkilöauton sekä kolmen minibussin voimin; heti aluksi paikalla oli siis kaiken kaikkiaan kymmenen poliisia, jotka alkoivat välittömästi kerätä aktivistien henkilötietoja ylös, vaikkei mitään laitonta ollut tapahtunut. Yhden aktivisteista poliisi jopa kuljetti pois paikalta ilman mitään syytä.

Poliisin lopetettua jo alkajaisiksi suorittamansa vainon, alkoi Pride-kulkue valua keskustaan. Tällöin aktivistit avasivat banderollin, jossa luki ”Murskatkaa homojen etujärjestöt”. Poliisi oli aktivismin tässä vaiheessa jo rauhoittunut hieman. Kulkueessa oli mukana monia, jotka selvästi halusivat näyttää, että heillä on ”ainoa oikea” arvoperusta – arvot, joita valtamedia on heidät aivopessyt noudattamaan.

Myös lasten- ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä oli mukana kulkueessa. He eivät välittäneet pätkääkään siitä, että viranomaisten tulisi päinvastoin olla epäpoliittisia. On epäselvää, oliko psykiatrinen henkilökunta paikalla haaliakseen uusia asiakkaita vai näyttääkseen tukensa jo ennestään tutuille asiakkailleen.

Järjestäjät olivat odottaneet kulkueeseen 4 000–5 000 osallistujaa, mutta lukemat eivät olleet lähelläkään tätä. Todellisuudessa kulkueessa oli mukana alle 500 osallistujaa. Kulkueen mentyä ohi eräs naishenkilö lähestyi aktivisteja ja kysyi heidän näkökantaansa homojen etujärjestöihin. Aktivistit selittivät kantansa, ja kysyivät naiselta mitä hän ajattelee siitä, että lapsi joutuu kasvamaan ilman äitiä tai isää. Tämä ei kuitenkaan ollut naisen mielestä mitenkään negatiivinen asia. Mitä pidempään keskustelu jatkui, sitä kireämmäksi ilmapiiri muuttui, ja lopulta aktivistit saivat kuulla naisen suusta perusteettomia solvauksia.

Aktivismin jälkeen siirryttiin kahvittelemaan, urheilemaan sekä suunnittelemaan seuraavan kuun toimintaa.

 

Lähde: Nordfront.se

1 KOMMENTTI

  1. Kuvitelkaa, jos Pridella ei olisi miljoonien, jopa miljardien (((kansainvälistä))) rahoitusta sekä valtamedian tukea, ei tätä värikarttakulttuuria olisi olemassakaan. Onneksi todellinen (kasvava) kansallismielinen toiminta ei ole täysin riippuvaista rahasta, vaan tahdosta, rohkeudesta, kunniasta ja äärimmäisestä periksiantamattomuudesta.

Comments are closed.