Koti Uutisia Korkein tuomioistuin kieltäytyi selvittämästä uudelleen Niklas Frostin tapausta

Korkein tuomioistuin kieltäytyi selvittämästä uudelleen Niklas Frostin tapausta

4
Niklas Frost
Niklas Frost.

Lauantaina 1. syyskuuta 2007 Vastarintaliikkeen aktivistit olivat kaduilla Tukholmassa myymässä lehtiä. Eräs myyntipaikoista oli Slussen. Hetken kuluttua aktivistien saapumisesta paikalle ilmestyi naamioituneita ja aseistautuneita äärivasemmistolaisia AFA:sta (Antifascistisk Aktion) ja tuolloin vielä toimineesta RF:stä (Revolutionära Fronten) käyden aktivistien kimppuun.

Vastarintaliikkeen aktivistit paitsi puolustivat itseään, myös ajoivat lukumäärällisesti enemmistössä olleen vasemmistolaisjoukkion pakosalle. Heidän juostessaan pää kolmantena jalkana karkuun antifasisti Johan Olssonia puukotettiin niskaan.

Johan Olsson.
Johan Olsson.

Puukotettu antifasisti Johan Olsson. Olsson tunnusti kuulusteluissa olevansa ”järjestäytynyt antifasisti”, mutta valtamedia valehteli hänen olleen ”syytön ohikulkija, joka on Amnesty Internationalin jäsen”.

Vastarintaliikkeen aktivisti Niklas Frost tuomittiin sittemmin tapauksen vuoksi murhayrityksestä siitä huolimatta, että Olssonia puukotti aivan toinen henkilö. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, joka määritti rangaistukseksi viisi vuotta vankeutta.

Koska Frost ei halunnut oikeuslaitoksen väen väkisin kiristävän Olssonia oikeasti puukottanutta henkilöä tunnustamaan rikoksensa, hän istui vankilassa rikoksesta, jota hän ei ollut tehnyt. Hän oli jo kerran aikaisemmin istunut syyttömänä vankilassa. Frost on viettänyt elämästään yhteensä noin viisi vuotta vankilassa poliittisen toimintansa vuoksi.

Millaisten ”todisteiden” valossa Frost sitten tuomittiin Slussenilla tapahtuneesta ”murhayrityksestä”? Häntä vastaan ei ole voitu koskaan esittää minkäänlaisia teknisiä todisteita. ”Todisteet”, joihin sekä käräjä- että hovioikeus perustivat ratkaisunsa, ovat Slussenin välikohtauksessa mukana olleen Kai Östlundin todistajanlausunto.

Östlundin todistus osoittautui virheelliseksi, minkä lisäksi jälkikäteen ilmeni, että hän oli valehdellut hovioikeudessa olevansa upseeri ja että hänellä olisi koulutuksensa myötä kokemusta etäisyyden arvioinnista. Vastarintaliike osoitti otteella asevelvollisuusvirastosta, ettei Östlund ole suorittanut edes tavallista asepalvelusta.

Östlundin valheelliset väitteet upseerikoulutuksestaan johtivat siihen, että hovioikeuden tuomarit vakuuttuivat hänen olevan ”erityisen arvokas todistaja”. On huomionarvoinen asia, että Östlund itse oli tuomittu aiemmin kiinteistön luvattomasta käyttöönotosta ja petollisesta käytöksestä.

Kai Östlund.
Kai Östlund.

Aikana, jolloin Frost istui vankilassa, Vastarintaliike kampanjoi nostaakseen oikeusskandaalin julkisuuteen ja tiedottaakseen, kuinka epäoikeudenmukaisesti kriminaalihuolto Frostia käsitteli. Sittemmin Frostin tapauksessa tehtiin anomus, jonka perusteella asianajaja voi Ruotsissa kirjoittaa tuomion purkamishakemuksen. Asianajaja Björn Hurtig kirjoittikin sellaisen Frostista, ja se lähetettiin eteenpäin tammikuussa 2015.

Tuomion purkuhakemus perustui Ruotsin valtion rikosteknisen laboratorion läpikäymään videomateriaaliin; hovioikeuden mukaan materiaali ”saattoi olla manipuloitua”, mutta laboratorion mukaan se ei sitä ollut. Tämä vahvisti videomateriaalin todistearvoa. Videolla tunnistamaton henkilö liikkuu siten, että hän on juuri puukottamassa Olssonia. Videon perusteella on selvää, ettei henkilö ole Frost. Östlundin valehtelu upseerikoulutuksesta oli jälleen yksi peruste sille, miksi korkeimman tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa Frostin tapaus uudelleen selvitettäväkseen.

Viime viikon keskiviikkona, yli puolentoista vuoden kuluttua purkuhakemuksen lähettämisestä, korkein tuomioistuin ilmoitti, ettei se ota Frostin tapausta käsiteltäväksi uudelleen. Korkein oikeus kirjoitti olevansa asiaa lainkaan selittämättä sitä mieltä, etteivät Östlundin valheellinen todistus tai video riitä perusteiksi Frostin tapauksen selvittämiseksi uudelleen.

Niklas Frost itse ei ole vielä ottanut kantaa siihen, aikooko hän valittaa tapauksesta jälleen. Tässä on kysymys muun muassa kuluista; asianajajan käyttäminen on kallista, eikä tämän päivän Ruotsissa voi odottaa tulevansa kohdelluksi asianmukaisesti oikeusjärjestelmässä. On puolestaan selvää, että Östlund tuomitaan perättömästä lausumasta, josta voi olla seurauksena vankeustuomio.

Lähde: Nordfront.se

4 KOMMENTIT

  1. Pohjoismaista ”oikeudenkäyttöä.”
    … “syytön ohikulkija, joka on Amnesty Internationalin jäsen”. Ellei kyseessä olisi räikeä ja irvokas oikeusmurha, repeäisin. ”Amnesty Internationalin jäsen”… Voikopa enää valtamedian valhe paksummaksi mennä. Vaikka enpä enää ihmettelisi sitäkään, että Amnesty Internationalissakin voisi olla ties minkälaista hiihtäjää.
    Jos valtamedia kuvittelee tällä halventavansa ne tahot, joista se ei pidä, niin se on väärä luulo. Se halventaa ennen kaikkea itsensä ja se on jo siinä tilassa, josta ei koskaan nousta instituutioksi, jota kohtaan tunnetaan minkäänlaista kunnioitusta ja arvostusta. Se on ainoastaan kertakäyttöinstrumentti, pahvimuki, joka runtataan roskakoriin kun kahvi on juotu.

  2. 1. Kallista? Eikö Ruotsissa olekaan samanlaista systeemia kuin Suomessa, jossa valtio maksaa kuluista osan tai kokonaan jos itsellä ei varaa?
    2. Ruotsalaisetkin käsittääkseni voivat valittaa Euroopan IhmisoikeusTuomioistuimeen, jolloin asia käsitellään Strasbourgissa Ranskassa.

Comments are closed.