Koti Artikkelit Kansallinen taistelu Kauhukuva järjestöstä

Kauhukuva järjestöstä

3

 

Ystävät ja tuttavat, jopa samanmieliset, kysyvät minulta usein, kuinka Vastarintaliikkeen sosiaalisessa miljöössä voi olla tavallisia ystävyyssuhteita. Vielä tavallisempaa on, että huolta kantavat perheenjäsenet, joilla on vielä vähemmän yhtäläisyyksiä poliittisen ideologiamme kanssa. Kaikkihan ovat kuulleet ja lukeneet ”natsijengeistä”, jotka terrorisoivat entisiä jäseniä uhkauksin ja väkivallalla.

Järjestölle on tärkeää, että ihmiset luovat keskenään siteitä ja ystävyyssuhteita – mielestäni tämä koskee myös meitä. Kun kaltaiseemme järjestöön tutustuu sisältä käsin, tämä tuleekin ilmeiseksi. Kuitenkin myös ulkopuolisten tulisi ymmärtää, kuinka monimuotoista toimintamme on. Artikkelimme kertovat muun muassa sosiaalisista aktiviteeteista luonnossa ja kulttuuriympäristöissä, ja niin ikään jaamme neuvoja perhe-elämästä. Usein julkaisemme myös henkilökohtaisempia näkemyksiä ja kokemuksia liikkeen jäseniltä.

Jotta järjestö voisi toimia täysimittaisesti, tulee sen asettaa korkeita vaatimuksia kaikille sen jäsenille. Järjestössä tulisi myös vallita sisäinen toveruudelle perustava ilmapiiri. Mitään taistelua ei voi voittaa, elleivät sen osanottajat osoita syvää hyväntahtoisuutta toisiaan kohtaan. Pieni joukko voi voittaa kaksin verroin isomman vastustajan juuri siksi, että sillä on paljon syvempi ja rakkaampi suhde taistelemaansa asiaan kuin toisella osapuolella.

On kuitenkin niin, että jotkin entiset jäsenet, tai oikeammin sanottuna loikkarit, voivat jakaa luottamuksellista tietoa (tai valheita) henkilöille tai järjestöille, jotka haluavat vahingoittaa järjestöä – näin huolimatta siitä, olivatko he alun perin vilpittömiä tai oliko heillä jopa soluttautuminen mielessä. Teoilla on seurauksensa. Ilmiantaja on ilmiantaja, ja valhe on valhe. Tällainen henkilö ei voi odottaa järjestöltämme enempää sympatiaa kuin muilta ihmisiltä ja ympäristöiltä. Kukaan suoraselkäinen ihminen ei hyväksy petosta.

Koska Vastarintaliike on kansallissosialistinen järjestö, on sanomattakin selvää, että nykypäivän yhteiskunta – tiedon ja rohkeuden puutteessa – koostuu monista yksilöistä, jotka vihaavat meitä ja jotka pelkäävät isänmaallisuutta yleensä. Tarkoituksemme ei ole ”rikkoa” kauhukuvaa, jonka media on syöttänyt kansallissosialisteista. Mikäli henkilö kokee, että Vastarintaliike on pelottavampi kuin ”kansan valitsemat”, voi hän pitää harhakuvansa. Tosin minua itseäni ärsyttää tällainen tietämättömyys, joka on osa kansan hyväksyntää omasta rappiostaan.

Vastarintaliikkeen kaltainen järjestö tarvitsee kovatahtoisia yksilöitä, jotka osaavat ajatella – sellaisia, joita ei pelota lapsellinen valitus ”vaarallisista natseista”. Taistelumme vaatii fanaattisia taistelijoita, toisin sanoen ihmisiä, joilla on vakaa usko siihen, että he toimivat oikean asian puolesta. Tämän uskon täytyy tulla niin sisältä kuin ulkoa. Kaikki muu on puolitiehen jäänyttä. Vajavaisesti toimivat ihmiset eivät riitä pidemmän päälle. On siis energian tuhlausta yrittää opettaa jotakuta, joka ei vaivaudu valistamaan edes itseään.

 

Ulvhild Aarthun

 

http://www.nordfront.net/2012/skrekkbildet-av-organisasjonen/

3 KOMMENTIT

  1. Asiallinen ja tarpeellinen artikkeli. Media on maalannut kämyistä sellaisen hirviön että epäilemättä jotkut epäröivät ottaa yhteyttä, pelätessään joutuvansa saman tien ”ilkeitten rasistien” hakkaamaksi. Natsikin on ihminen, sanoi media mitä tahansa.

  2. Hienoa saada myös norjalaisen toverin kirjoitus sivuille. Ja erittäin tärkeästä asiasta. Kiitokset Ulvhild!

  3. Kansallissosialismin ensimmäisiä tulenkantajia olivat Saksassa Georg Wilhelm Friedrich Hegel 1800-luvulla ja Suomessa saman aseman ja maineen saavuttanut J.V.Snellman, joka oli Hegelin opetuslapsi. Kummatkin filosofit ymmärsivät, että jokaisella valtiolla on kansallinen maailmankatsomus. He ymmärsivät, että valtio on kansanhengen ja kansallishengen etuvartio. Ainoastaan kansallisesti vahva yhteiskunta luo vahvoja yksilöitä, joilla on isänmaallisuuden tuli sydämessä. Jokaisen yksilön tulee ajatella ja toimia sen mukaisesti, mikä on hyväksi kansankokonaisuudelle. Kansanhengen ymmärtänyt ihminen tuntee kuuluvansa omaan rotuun verenperinnön kautta. Jos veri on saastunut kolmanteen ja neljänteen sukupolveen, on luonnonvalinnan kautta heikompien sorrutttava. Siteet ja ystävyssuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä liikkeen olemassaololle ja tähän liittyy vahva yhteinen tunne, että olemme kaikki kansallisesti ja sosiaalisesti yhtenäisiä. Kansallisosialisti ajattelee ensisijaisesti, miten hän voi olla hyödyksi omalle kansalleen palvelemalla isänmaataan. Suomalaiset omaavat vahvan kansallishengen ja yhtenäisýyden tunteen, mutta tätä täytyy edelleen vahvistaa, ettemme vaipuisi individualismiin ja välinpitämättömyyteen ja apatiaan. Kansallishenki perustuu vahvaan johtajaperiaatteeseen, missä otetaan täydellinen vastuu tekemisistä. Nykyiset demokraattiset puolueen jäsenet piiloutuvat puolueen taakse, missä vallitsee ryhmäkuri ja vastuunpakoilu. Jokaisen kansallissosialistin tulisi olla vastuussa ylemälle johtajalle, mikä perustuu vastuuntuntoon ja yhteiseen toverellisuuteen, missä ihmisten kesken vallitsee keskenäinen kunnioitus toisiaan kohtaan. Vain kunnioittamalla ja tukemalla toisiamme olemme yhtenäisiä ja vahvoja.

    Liberalistinen – kapitalistinen maailmanjärjestys on materialistinen ja siionistinen, missä ihmisestä tehdään pelkkä asiakas ja kuluttaja. Bolsevikki hallinto perustui myös marxilaiseen materialismiin, missä haluttiin poistaa kaikki isänmaallisuus ja kansallishenki. Kapitalismissa pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus on itsestään selvää. Pääoma ei tunne isänmaata, vaan se riistää lisäarvon toivossa työläisen selkänahkaa ja maksaa työstä mahdollisimman pientä palkkaa, niin ettei edes perustoimeentulo ole turvattu. Tästä on esimerkkinä Kiinan ja Intian hikipajat, missä länsimaiset globaaliset yritykset sortavat työläisiä. Olemme brändättyjä ihmisiä, joille tuotetaan hyödykkeitä, joita emme tarvitse. Kapitalisti porvari ottaa kaiken hyödyn maailmanmarkkinoista ja rahavalta vaikuttaa median kautta siten, miten meidän tulisi materialisteina elää. Me elämme unessa, missä valtamedia antaa meille propagandallaan arvoja, joita täytyy kunnioittaa.

    Rooman valtakunta ja germaaniset heimot toimivat yhteisöllisyyden periaatteella, mikä teki heistä vahvoja ja loojaleja johtajilleen. Yhteiskunta perustuu perheeseen, verenperintöön, rotu-oppiin ja kansallistunteeseen, missä vallitsee hyvä yhteishenki ja toveruus ja toisista huolenpitämiseen. Järjestön sisällä meidän tulee olla lojaaleja toisiamme tukien. Jokaisella kansakunnalla on omanlaisensa kansallishenki, samoin kuin me yksilöinä olemme erilaisia sielullis-fyysisillä ominaisuuksilla varustuneituja. Meidän tulee kunnioittaa persoonallisuutta ja tämän mukaan jokaiselle annetaan oma tehtävänsä kansankokonaisuudessa, sillä jos emme löydä omaa paikkaamme etuvartiossa, jäämme ihmisinä vaillinaisiksi ja saatamme hylätä kohtalomme ja kutsumuksemme, mikä heikentää rotuamme. Yhteiskuntamme kansallinen pääoma on meissä ihmisissä, ei materialismissa. Järjestössä meidän tulee ottaa huomioon ystävyys toisiamme kohtaan ja esiintuoda ne yksilöt, jotka ovat airueita tietyillä ominaisuuksilla. Vaikka ihmiset vihaavat meitä, koska olemme kansallissosialisteja, tämän ei tule meitä lannistaa, vaan nostamme päämme pystyyn ja julistamme synteesin sanomaa, mikä ei ole vihamielisyyttä kansanosaamme kohtaan, vaan tehtävämme on sivistää ja valistaa rotuamme oikeaoppisesti ja dialogian avulla saamme järjestöön enemmän aktiivisia jäseniä. Kansansivistys ja valistus kansallissosialistisessa kansallishengessä on patrioottista käytännön toimintaa, eikä mitään monimutkaisia korulauseita. Meidän täytyy puolustaa ja perustella kantamme poliittinen oppi. Vihamielisyys järjestöämme kohtaan johtuu oikeanlaisesta tiedonpuutteesta, sillä unessa elävä kansakunta on harhautunut yksilökeskeisyyteen, materialismiin ja itsekkyyteen. Onneksi me suomalaiset olemme luonteeltaan uskollisia ja isänmaallisia, mutta tuleva sukupolvi on vaarassa syrjäytyä materialismin houkutuksiin, mikä tekee ihmisestä sieluttoman ja kykenemättömän kyseenalaistaa vallitsevaa järjestelmää.

    Taistelu on päämäärämme. Ilman taistelua ei synny uutta järjestystä, sellaista vallankumouksellisuutta tarvitsemme, missä koko kansankokonaisuus otetaan huomioon ilman luokkaeroja. Nykyiset puolueet ajavat näennäistä demokratiaa, missä ei suvaita sananvapautta ja kokooontumisvapautta ilman lupia. Järjestöllä tulee olla voimakas yhteenkuuluvaisuuden tunne, jotka johtavat joskus radiaaleihin toimiin ja voimakeinojen käyttämiseen itsepuolustuksen nimissä. Voimaa ilosta!

Vastaa käyttäjälle Esa Peruuta vastaus

Please enter your comment!
Please enter your name here