Kärrtorp: vapautetut aktivistit haastattelussa

Joulukuun 15. päivästä asti vankeudessa istuneet Ruotsin Vastarintaliikkeen aktivistit vapautettiin vihdoin viimein torstaina. Nordfront oli yhteydessä Joakim Blixtiin ja Peter Jusztiniin. Seuraavassa molempien erillinen haastattelu.

Peter Jusztin

Tervetuloa vapauteen, toveri! Mitkä ovat tämänhetkiset tunnelmat?

– Oikein hyvät!

On siis hienoa astua taas vapauteen?

– Totta kai, mutta tunteet ovat vielä sekavat. On äärettömän surullista, että Emil on edelleen telkien takana. Se kävi mielessäni samalla hetkellä kun sain tietää, että minut ja Joakim vapautettaisiin. Todella ikävä juttu.

Sehän on selvää. Kolme kuukautta vankeudessa alkaa jo tuntua – oletko ehtinyt vielä tottua vapauteen?

– Vapaus tuntuu kyllä vielä vähän oudolta. Vaikka olen istunut sellissä täyden valvonnan alaisena kolme kuukautta ilman kontaktia kehenkään, tuntui aivan kuin joku kuitenkin olisi ollut siinä koko ajan.

Miten muuten vankeusaikasi on sujunut?

– Hyvin. Olen saanut uskomattoman paljon tukea ihmisiltä ympäri Ruotsia kirjeiden ja rahalähetysten kautta, jopa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en edes tunne. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa niille, jotka ovat auttaneet perhettäni tänä aikana!

Paljon banderolleja tekstillä “Vapauttakaa Kärrtorpin sankarit” on asetettu erityisesti Tukholman ympäristöön. Miltä tuntuu olla kutsuttu sankariksi?

– En näe itseäni minään sankarina. Kaikki Kärrtorpissa paikalla olleet tekivät hyvää työtä, mutta on totta kai hienoa saada tällaista tukea!

Kohu Kärrtorpin ympärillä on vellonut koko ajan; sekä media että oikeuslaitos ovat kohdistaneet tapaukseen runsaasti huomiota. Miten kommentoit koko asiaa? Osasitko aavistaa jouduttuasi pidätetyksi, että tästä tehtäisiin näin iso juttu?

– Olen oikeastaan aika lailla järkyttynyt! Kun minut pidätettiin, en edes uskonut, että minut vangittaisiin. Olen tietenkin nähnyt TV:stä, kuinka pidätyksestä on uutisoitu, mutta en ole saanut käsitystä siitä, kuinka suuri juttu tästä onkaan tehty. Nyt tässä alle vuorokauden aikana olen yrittänyt päästä kärryille kaikesta.

Niin, ja tapaus ei ole saanut huomiota ainoastaan kautta maan, vaan myös ympäri maailmaa…

– Hyvänen aika, tosiaanko? En kyllä ymmärrä, miksi. Tapaus ei ole mitenkään ainutlaatuinen tai erityinen. Yhteenottoja äärivasemmiston kanssa on kyllä ollut aiemminkin. Niin, kansallismielisillä ja äärivasemmistolaisilla on ollut yhteenottoja siellä ja täällä jo 1920-luvulta asti – miksi tehdä asiasta näin iso numero tällä kertaa?

Luultavasti siksi, että vallanpitäjien mielestä Vastarintaliike ja 1. aktivistiryhmä kehittyvät liian nopeaa tahtia, ja he näkivät mahdollisuutensa tämän tapauksen suhteen.

– Niin asianlaita varmaankin on. Sitä mukaa kun kasvamme, sitä kovemmin meitä tullaan kohtelemaan.

Kuinka oikeudenkäynti mielestäsi sujui?

– Oikeuslaitoksen toimet ovat koko ajan olleet kritiikin kohteena. Edes esitutkinta ei ollut valmis. Uskaltaisin väittää, että koskaan ennen koko historian aikana ei ole suoritettu oikeudenkäyntiä yhtä heppoisin perustein. Tämä sotii kaikkia lakeja vastaan ja osoittaa ilmeisen selvästi, kuinka äärimmäisen poliittinen oikeuskäsittely oli. Syyttäjät ja muut ovat myös panneet merkille, että vaikutusvaltaiset tahot haluavat saada meidät tuomituiksi.

Uskotko, että teidät vapautetaan syytteistä?

– Mistään vallankaappaukseen yllyttämisestä Kärrtorpin tapauksessa tuskin voi puhua, eikä ketään meitä vastaan ole olemassa suoria todisteita. Puhtaan juridisesta näkökulmasta katsottuna ansaitsisimme syytteistä vapauttamisen.

Luulen valitettavasti, ettette tule saamaan täysin juridiikkaan perustuvaa tuomiota. Vaikka nimismiehet ja tuomarit olisivatkin vakuuttuneita syyttömyydestänne, joku hyeenoille täytyy kuitenkin heittää. Jollakin tapaa mediaakin on lepyteltävä.

– Analyysisi taitaa osua oikeaan…

Menetkö nyt itkemään Expolle?

– Hehe, en, vaan panen heidät vaikeroimaan.

Näetkö koko jupakassa mitään positiivista?

– Kyllä näen. Kaikki julkisuus, jonka Vastarintaliike on tapauksen johdosta saanut, on hyväksi. Koen, että tällaisten mustamaalauskampanjoiden ilmaantuessa olemme joka kerta vain vahvempia. Olen myös kuullut meidän kasvaneen, kiitos tämän. Valitettavasti jonkun täytyy joskus uhrata oma vapautensa järjestön kehityksen vuoksi.

Haluatko lisätä vielä jotain muuta?

– Ennemmin tai myöhemmin oikeudenkäynnissä käytetty videomateriaali tulee julki, ja silloin kaikilta median valheilta putoaa pohja. Materiaali osoittaa ilmeisen selvästi, ettei valtamedian versio tapahtumien kulusta vastaa ollenkaan todellisuutta.

Joakim Blixt

Tervetuloa vapauteen, Joakim! Mitkä ovat tunnelmat?

– Nyt on hyvät tunnelmat. Tulin juuri erään tuttavani luota, joka on päivittänyt tietoni median kirjoittelusta jne. Minkälaista uhittelua! Niin paljon valheita.

Kyllä, niitä on tullut koko joukko. Miten kommentoit koko Kärrtorp-tapausta ja median raportointia?

– 9. marraskuuta osoitimme mieltämme Tukholmassa osoittaaksemme tukea Kultaiselle aamunkoitolle. Sadat äärivasemmistolaiset hyökkäsivät kimppuumme, ja kivet ja pullot lentelivät. Yhtäkään vastamielenosoittajaa ei pidätetty, eikä uutisotsikoita heidän hyökkäyksestään näkynyt.

Kaikki, mitä media raportoi Kärrtorpin tapauksesta, on yhtä järkyttävän suurta valhetta! Olisimme muka hyökkäilleet lasten ja eläkeläisten kimppuun. Aktiviteetti suunniteltiin rauhalliseksi vastamielenosoitukseksi, muttemme ehtineet edes saapua torille, kun mustiin pukeutuneet “antifasistit” olivat jo kimpussamme. Oikeudenkäynnissä todistanut poliisi vahvisti tämän kuvan aitouden.

Miksi luulet median raportoivan näistä kahdesta tapauksesta niin eri tyyliin?

– Tiedämmehän, ketkä mediaa hallitsevat…

Olisitko odottanut median tekevän asiasta näin suuren?

– Ehdottomasti en! Arvasin tietenkin, että järjestöä vastaan kohdistettaisiin lokauskampanja, mutta luulin heidän moraalinsa olevan edes hieman perheenjäsenten vainoamista korkeampi.

Onko hienoa olla taas ulkona?

– Onhan se, ja oli ilahduttavaa, että toverit olivat heti vastassa, kun astuin ovista ulos!

Totta kai he olivat vastassa, kun kaksi Kärrtorpin sankaria vapautettiin! Miltä tuntuu, kun kutsutaan sankariksi?

– En ole mikään sankari. Koska punaiset osoittivat mieltään meitä vastaan, niin oli aivan luonnollista mennä paikalle ja argumentoida heitä vastaan. Kaikki Kärrtorpissa mukana olleet toverini ovat sankareita!

Miten vankeusaikasi on mennyt?

– Olen saanut hyvin paljon tukea tovereilta kautta maan. Kirjeitä ja terveisiä on tullut. Osa kirjeistä on tosin kadonnut mystisesti ennen kuin ne ehtivät saapua perille.

Kuinka on mielestäsi oikeudenkäynnin laita?

– Mielestäni oikeudenkäynti sujui hyvin. Todistamassa olleet poliisit vahvistivat, että äärivasemmistolaiset aloittivat kahakan, kuten sanottua. Totuus tulee kyllä ilmi. Katsotaan nyt, mikä on tuomio.

Uskotko saavasi oikeudenmukaisen tuomion?

– Toki toivoisin niin, mutta odotukseni eivät ole kovin korkealla.

Näetkö tässä tapauksessa mitään positiivista?

– Kyllä, kaikki vaikuttavat olevan hyvällä tuulella ja toverihenki vain vahvistuu vastoinkäymisistä.

Sitä paitsi tämä tapaus on poikinut joukon uusia jäsenhakemuksia ympäri maan.

– Miten iloinen uutinen!

Miltä lähitulevaisuutesi nyt näyttää?

– Aloitan yrittämällä voittaa vähän takaisin siitä ajasta, jonka olen menettänyt poikani kanssa.

Haluatko lausua vielä jotkin loppusanat lukijoille?

– Haluan kehottaa ihmisiä jatkamaan nuuskarahalähetyksiä Emilille. Hän on yhä edelleen telkien takana, ja näin voitte tehdä hänen olostaan edes vähän siedettävämpää.

Haluan itse osoittaa suuret kiitokset molemmille haastatelluille, jotka uhrasivat aikaansa vastaamalla kysymyksiini, vaikka heidät vasta vapautettiin kolmen kuukauden vankeuden jälkeen ja vaikka heillä on perheet huolehdittavanaan. Lopuksi yhdyn Joakim Blixtin sanoihin: jatkakaa rahalähetyksiä. Emil on edelleen vankilassa, ja rahat tullaan käyttämään mahdollisten vahingonkorvausten ja sakkojen maksamiseen.

Simon Lindberg

Nordfront.se