Koti Kolumni Kansallissosialismi – yksin muiden joukosta

Kansallissosialismi – yksin muiden joukosta

2

Vaalien alla poliittinen keskustelu käy vilkkaana. Yhden mielestä on parannettava opiskelijoiden tilannetta, toisen mielestä vanhusten asemaa, kolmas huutaa lapsiperheiden puolesta ja vielä takaa kuuluu huutoa työttömien puolesta. Osa edustaa politiikan oikeaa laitaa ja osa vasenta. Kuitenkin loppujen lopuksi kaikkien pyrkimys on sama: suomalaisten hyvinvointi. Metodit siihen näyttävät kommenttien perusteella olevan kuitenkin erilaiset, ja jos menee asiaa kysymään heiltä itseltään, niin jokainen ajaa mielestään parhainta linjaa muiden ohjelmiin verrattuna. Eroavatko ohjelmat kuitenkaan niin paljon toisistaan, ja toisaalta ajavatko ne oikeasti suomalaisten etuja?

Vaalit ovat kansalle sirkusmaista huvitusta, jonne puolueet keräävät julkisuuden mannekiininsa ja muut näkyvät taiteilijansa, jotta äänestäjiä saadaan koukutettua idolien avulla. Mihin muuhun työhön voi mennä ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta? Valtuutettuina he kuitenkin päättävät ja edustavat meitä suomalaisia.

Kuuntelin radiosta erään äänestäjän kommentteja siitä, ketä hän tulee äänestämään ja kuinka hänellä oli vaikeuksia valita vaalikoneesta saatujen vastausten perusteella, äänestääkö hän sitä, joka sai häneltä parhaimmat pisteet, vai samaa sukupuolta olevaa mutta hieman vähemmän pisteitä saanutta. Tämä äänestäjä ei ole ainoa, joka valitsee äänelleen jonkin muun kuin järkiperäisen valinnan. Syypää tähän on media, joka työntää jokaisesta mahdollisesta lokerosta sitä alhaista roskaansa, jolla vaikutetaan kansalaisten äänestyspäätökseen. Tämä on siksi vaarallista, koska se ei ajoitu ainoastaan vaaleihin, vaan pyörii 24/7.

Kun äänestäjien valintaperusteisiin on päästy vaikuttamaan niin pitkälle, että henkilöitä valitaan sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai etnisyyden perusteella suosimalla suomalaisvastaisia vaihtoehtoja, on meidän lähtökohtamme äänestyksessä jo alun alkaenkin “rikki”. Tämän jälkeen on valittuna sellaisia, joiden pätevyys ei edusta parhaimmistoamme älyllisesti vaan “taustoillaan” tai “näkyvyydellään”. Lisäksi kun demokratia perustuu asioista äänestämiseen, voidaan nähdä tilanne, jossa jo olemme tällä hetkellä. Eduskuntamme ei pääse yksimielisyyteen yksinkertaisistakaan asioista nopealla aikataululla, vaan asioita vatvotaan edestakaisin.

Teknologioiden kehittyminen on tuonut nykyhetkeen sen, että asiat, myös ikävät sellaiset, tapahtuvat hyvinkin nopeasti, ja tällöin on erityisen tärkeää, että reagointi niihin on myös ajantasaista. On itsestään selvää, että demokraattinen äänestys kaikesta ei edusta nykymaailmassakaan toimivaa yhteiskuntamallia.

Demokratiamme on todellisuudessa silmänlumetta. Äänestäjille rummutetaan, kuinka heidän äänensä on tärkeä, ja tienvarsikyltit muun mainonnan ohella huutavat äänestämään. Lopputulos ei kuitenkaan muutu, pääsipä pallille punainen, vihreä tai sininen. Jos olet lukenut eri ehdokkaiden asialistoja läpi, niin olet varmasti huomannut, että puolueella ei ole suurtakaan merkitystä, vaan kaikista puolueista löytyy sinulle sopivia ehdokkaita, jotka ajavat juuri sinun etujasi. Tästä massasta hienoisen eroavaisuuden tekevät perussuomalaiset, joiden ohjelmassa on ripaus maahanmuuttokriittisyyttä. Tosin jos kyseinen aihe jossain vaaliväittelyssä tai julkisessa keskustelussa nostetaan esille, alkaa asioiden viilailu ja pyörtäminen perinteisen politiikan tyyliin. Lopputuloksena on, että ei juurikaan erotuta toisesta puolueesta, tai vähintäänkin nyökytellään hyväksyvästi toisten eriävälle mielipiteelle. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää EU-keskustelua, jonka alussa perussuomalaiset uhkasivat EU:sta eroamisella. Sittemmin, perussuomalaisten tultua tunnetummiksi, ovat kulmat alkaneet asian osalta “pyöristyä”.

Nykyisessä demokratiassa maatamme johdetaan jo muualta käsin. Olemme yksi jäsenvaltio muiden EU-valtioiden joukossa. Jos ideana on ollut, että kaikki Euroopan valtiot saatetaan yhteisen rahan ja lakien alle, jolloin Eurooppaa alueena voidaan hallita norsunluutornista helpommin, niin tässä on onnistuttu jo tähän mennessä erittäin hyvin. Naru on kiristymässä tulevaisuudessa entisestään.

Yksi näyttäisi kuitenkin puuttuvan joukosta – kansallissosialismi. Tätä yksinäistä sutta koetetaan ajaa nurkkaan, ja sen mainitseminen edes vaihtoehtona saa tietyn ryhmän hyppimään seinille. Kuinka moni kuitenkaan on oikeasti tutustunut sen ajatusmaailmaan ja todellisuuteen, sen ideologiaan ja tavoitteisiin, siihen, mitä media tietoisesti haluaa vääristää ja miksi sitä halutaan vääristää? Pyytäisinkin lukijoitamme etsimään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (tässä en tarkoita mitään 60-luvun jälkeen kirjoitettua materiaalia) ja tutustumaan aiheeseen syvällisemmin. Sillä vaikuttaisi siltä, että suurin osa ihmisistä on jo ajettu tiettyyn karsinaan, jossa he uskovat, että ainoa vaihtoehto vaikuttaa asioihin olisi nykyisten puolueiden äänestäminen. Meitä on niin pitkään jo ajettu päättäjien määrittämiin muotteihin, että moni ihminen pelkää tänä päivänä poiketa massasta – pelkää seisomista yksin vastatuulessa. He kauhistelevatkin näin ollen nyt vaihtoehtoa, joka poikkeaa valtavirrasta.

Vaihtoehtoiset ja toisinaan radikaalimmat tavat vaikuttaa ovat kuitenkin ainoa ja tehokas tapa saavuttaa todellisia muutoksia, joita kansamme tarvitsee. Kuitenkin juuri vastavirtaan soutajat pyritään aina hiljentämään, tavalla tai toisella, koska he ovat uhka nykyvallanpitäjille. Kautta aikojen on puhuttu ja kehuttu suomalaista sisua. Missä se on nyt, kun sitä viime sotien jälkeen taas kipeiten tarvittaisiin!

Janne Kujala

2 KOMMENTIT

Comments are closed.