Paulina Forslund käsitteli artikkelissaan “Ovatko perhe-elämä ja taistelu yhteen sovitettavissa?” naisten ideologisen koulutuksen tärkeyttä. Artikkelissaan hän käsittelee sitä, miten tärkeää on, että “molemmat osapuolet ovat uskollisia ja uhrautuvaisia, yhteistyökykyisiä ja intohimoisia” ja että meidän, miesten ja naisten, täytyy “seisoa yhdessä linjassa” taistelussa kansamme jatkuvuuden puolesta. Naisen tulee ymmärtää, mitä tarkoittaa olla kansalaisaktivisti, sillä se voi vuorostaan edesauttaa naisen vaikutusta ei-kansallismieliseen mieheen. Tästä johtuen naisten koulutus, josta Forslund mainitsee, nousee erittäin merkittäväksi.
Minulta kysyttiin toissapäivänä, olenko samaa mieltä kuin Forslund artikkelissaan. Kysymys tuli läheiseltä ystävältäni, joka itse ei ole kansallismielinen, mutta joka osoittaa suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta elämäkatsomustani kohtaan. Itsestään selvä vastaus oli kyllä. Totta kai olen samaa mieltä!
Elämä on huomattavasti helpompaa, mikäli on kumppani, jolla on sama elämänkatsomus, vaikkakin aina ei voi olla kaikesta samaa mieltä. Eri elämänkatsomukset voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja ärsytystä siinä henkilössä, joka ei ymmärrä, miksi toinen omistaa tunteja “aatteelliselle toiminnalle”, tai miksi toinen on poissa eri kokouksissa ja aktiviteeteissa lähes joka viikonloppu. Vastaavasti tilanne aiheuttaa ärsytystä sille henkilölle, joka ymmärtää, mitä kansallissosialismi – kaikkine siihen liittyvine töineen paremman tulevaisuuden puolesta – merkitsee ja joka tästä johtuen ei ymmärrä, miksi toinen ei voi nähdä asioita siten, miten itse ne näkee. Pidemmän päälle tilanteesta tulee kestämätön, jollei näe vaivaa auttaa toista ymmärtämään, kuten kaikissa terveissä suhteissa tulisi toimia. Tämä edellyttää kuitenkin, että myös naisen tulee olla perehtynyt kansallissosialistiseen ideologiaan ja maailmankatsomukseen, kuten Forslund kuvaa artikkelissaan.
Ei ole epätavallista, että naiset tulevat kansallismielisiin piireihin jo piireihin kuuluvan miesystävän kautta. Mikäli/kun suhde päättyy, on henkilön helppo jättää liike, kun ei ole enää mitään, joka sitoo häntä liikkeeseen. Toisaalta, kun kerran on avannut silmänsä, on niitä vaikeaa sulkea uudelleen. Juuri tästä syystä on erittäin tärkeää, että myös nainen on perehtynyt ja ymmärtää sen vastuun, joka seuraa aktiivista kansallissosialistia.
Nainen on olemukseltaan säyseämpi kuin mies. Se ei kuitenkaan poissulje naisen vastuuta ja kykyä puhua asiansa puolesta ja vaikuttaa ei-kansallismieliseen, paremman elämäntavan puolesta. Oli kyse sitten omasta kumppanista tai perheestä ja ystävistä.
Stereotyyppinen kuva kansallismielisestä naisesta on päänsä ajellut maskuliininen nainen pukeutuneena alakulttuuriin kuuluviin vaatteisiin, mikä ei ensinkään täsmää todellisuuteen. Olen usein joutunut kuulemaan, että olen aivan liian “kiltti ja herttainen” sopiakseni siihen käsitykseen, joka useimmilla on kansallissosialistisesta naisesta. Väittäisin, että olemme juurikin sellaisia kilttejä ja herttaisia, tunteellisia ja empaattisia. Se on ominaista rotumme luonteenpiirteeseen ja tulee esille erityisesti ideologisesti koulutetun naisten kohdalla.
Kansallissosialismi ei ole miehinen ideologia. Se on “luonnollista kanssakäymistä naisen ja miehen välillä”, kuten Forslund asian ilmaisee. Kansallissosialismi on maailman- ja elämänkatsomus, jossa mies ja nainen täydentävät toisiaan ja jossa osapuolten välinen yhteistoiminta on perusta luonnolliselle ja terveelle elämälle. Naisen paikka on miehen rinnalla – ei hänen ala- tai yläpuolellaan – kuten tämän päivän ajoittain kristillisissä, ajoittain “sukupuolitietoisissa” sukupuolten välisissä valtarakenteissa.
Sukupuolten välisen yhteistoiminnan, rotusekoittumisen väistämättömien haittojen, luonnon kiertokulun ja kaiken muun meidän maailmankatsomukseemme liittyvän ymmärtäminen luo vahvan yksilön, joka seisoo asiansa takana ja vaikuttaa tämän myötä positiiviseen yhteiskuntamuutokseen. On korkea aika, että myös nainen ottaa askeleen kohti vapautta, tietoisuutta ja totuutta – kohti kansallissosialistista elämää.
Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta. Hyvin usein saa huomata kansallismielistenkin keskuudessa kuinka monet kuvittelevat kansallissosialismin mies- ja naiskäsityksen olevan yhtä kuin naista alistava, niin sanottu “perinteinen”.
Liian usein ihmiset ajattelevat, että vastapuolen argumentin vastainen näkemys on oikea – vaikka vastaus voi löytyä aivan muualta.
Comments are closed.