Koti Artikkelit Ikuinen rintama osa 13: Kärsimys

Ikuinen rintama osa 13: Kärsimys

3

Kärsimys on osa elämää, mutta kansallissosialisti ei jää makaamaan tuleen kärsimyksessään. Maailmasta ei tule parempi paikka siten, että kärsimme ja säälimme toisiamme. Vain voitokkaan taistelun kautta voimme luoda paremman maailman elää.

Kärsimyksen olemassaoloa ei voi kiistää, eikä sitä saa myöskään maailmasta pois. Mutta meidän asenteemme kärsimykseen on hyvin erilainen verrattuna siihen, joka menneinä aikoina vallitsi. Myöskin kärsimyksen keskellä on kansallissosialistisen maailmankatsomuksen näyttäydyttävä. Vaikea sairaus, joka on vienyt mukanaan yhden tai useamman rakastetun ihmisen, saattaa koskettaa äkkiäkin jokaista ihmistä.

Itämainen, fatalistinen maailma sanoo tähän: Jokaiselle ihmiselle on kärsimys ennalta määrättyä. Sitä ei voi välttää. Kärsimyksen voi vain hyväksyä kohtalonaan, on kannettava rohkeasti “ristinsä” ja taivuttava sen alle. Rauhalliset, tyynet, maltilliset ja itseään ruoskivat “ristinkantajat” ovat tyypillinen esimerkki tästä fatalistisesta suuntauksesta. Nämä ihmiset uppoavat omaan kärsimykseensä ja taipuvat sen alle totaalisesti. He alistuvat sille ajan kanssa täysin. Kärsimyksestä tulee näin keskeinen asia heidän elämässään. Se valtaa heidät tyystin, eikä heitä voi enää kärsimyksestään vapauttaa. Kaikkialla, missä he ovat, kertovat he kärsimyksestään ja laajentavat sen ankeita varjoja laulaen valituslauluja.

Tästä orientaalisesta suuntauksesta on olemassa myös toinen variantti. Tämän mukaan ihmisten kärsimys on välttämätöntä, jotta he voivat sovittaa syntinsä. Tämä katsomus menee niinkin pitkälle, että kärsimyksestä tehdään suoranaisesti jotain toivottavaa, jotta ihminen voi mahdollisesti sovittaa useita syntejään. Kun ollaan siinä tilanteessa, ettei henkilöllä itsellään ole enää syntejä sovitettavanaan, sovitetaan ne sitten jonkun toisen puolesta. Jotta nämä ihmiset pääsisivät mahdollisimman helpolla ja mukavasti tilanteesta, sovittelevat he toistensa kauhistuttavia syntejä uskotellen, että ne ovat kärsimyksellä sovitettavissa. Tätä tehdään elävien ja kuolleiden, ystävien ja vihollisten puolesta, ja suurella ilolla itsensä tähden sitä tekevät valtionpäämiehet ja julkisuuden henkilöt sovitellakseen vakavia syntejään. Kärsivästä, syntejään sovittelevasta ihmisestä tulee ihmiselämän ihanne. Myönteisyys ja ilo tuomitaan kevytmielisyydeksi ja uhkarohkeudeksi. Kärsimyksestä tulee Valitun piirre, piirre Jumalan läheisyydestä. Ilosta tulee kuin viettelystä, merkki paholaisen uhkaavasta vallasta.

Edelleen muut uskovat sitten väärin käsitettyyn hurskauteen, ja sitä vastoin he tavoittelevat samankaltaisuutta Kristuksen kanssa. He yrittävät lähestyä häntä ennen kaikkea täyttämällä elämänsä kärsimyksellä, he haluavat olla ristinsä kantajia koko elämänsä ajan. Tämä ajatusmaailma voi tiettyjen ihmisten kohdalla mennä niin pitkälle, että he koko mielellään ja ajatuksillaan, koko käsityskyvyllään ja toiminnallaan ovat lumoutuneet Kristuksen tiestä. Tuollaiset ihmiset haluavat haavoittua samalla raamatullisella tavalla kuin Kristus. Kirkon historiasta löytyy useita satoja, suureksi osaksi hysteerisiä niin kutsuttuja leimattuja ihmisiä.

Saksalainen ihminen puolestaan tietää, että auringon vastapainona on pimeys, kuten ilon vastapainona on suru. Hän tietää, että Herra ei ole tarkoittanut ihmisten hukuttautuvan suruun niin, että hänestä tulisi sen orja. Sen sijaan tämän surun yli pääsemiseksi ja voittamiseksi on ponnisteltava. Iloinen taisteluhenki on luonteenomainen piirre kansallissosialistiselle maailmankatsomukselle. Saksalainen ihminen tietää, että Kaikkivaltias on luonut luontoon voimia, eikä hän ole tarkoittanut niin, että ihmisen tulisi luovuttaa tuskan ja piinan edessä. Ihmisen tulee päin vastoin ensin kartoittaa nämä asiat perusteellisesti ja sitten nujertaa ne ja hyödyntää niitä. Näin saksalainen ihminen suhtautuu selkeästi ja rauhallisesti, varmasti ja asiallisesti suruun, ja tietää jokaisen surun olevan hänelle voimankoetus. Se, joka taistelussa luovuttaa itsensä vain kohtalon käsiin, on menetetty. Hän on se, joka rauhallisena ja hiljaisena taipuu kärsimyksen edessä, eikä tule koskaan sitä nujertamaan. Saksalainen ihminen jaksaa aina uskoa parempaan tulevaisuuteen, vaikka nykyaika näyttäisikin synkältä ja surulliselta. Hänellä on kaikissa elämänkysymyksissä, myös vaikean surun ja suuren hädän edessä väsymätön usko tulevaisuuteen. Usko Adolf Hitleriin saksan kansan vaikeimpina päivinä on kaikkina aikoina tien osoittaja saksalaiselle ihmiselle.

Monet ihmiset poukkoilevat kevytmielisen pinnallisuuden ja kärsimyksen ja alistuksen välillä. Asiallinen suhtautuminen elämän vaikeisiin ja koviin asioihin, väsymätön usko tulevaisuuteen, aina iloinen taisteluhenki sekä luottavainen ja optimistinen ajattelu suojaa saksalaista ihmistä niin kevytmielisyydeltä kuin pinnallisuudelta, alistuvuudelta, pelkuruudelta ja passiiviselta periksi antamiselta. Auta itseäsi, niin Jumala auttaa sinua; tämä vanha sananparsi pätee myös kärsimyksen edessä. Kärsimystä ei tule tavoitella tai kaivata, vaan iloa jonka kohtalo on ihmisille jakanut. Kärsimys tulee itsestään silloin, kun sen aika on. Mutta tuolloin se tulee päättäväisesti kohdata. Elämässä on hetkiä, jolloin jokainen toive tuntuu turhalta, jokainen uskomus merkityksettömältä. Tuollaisina hetkinä ihminen uskoo, että itsemurha on ainoa vaihtoehto. Todellisuudessa itsemurha on suureksi osaksi vain heikkoutta, hullua pakenemista. Juuri näillä suuren hädän ja vaikeimman kärsimyksen hetkillä tulee kansallissosialistin pysyä lujana. Juuri tuolloin tulee hänen voittaa kärsimys ja hätä, vaikka hänen täytyisikin aloittaa elämä alusta ja rakentaa se uudelleen. Elämässä tulee eteen päiviä ja vuosia, jolloin voi tuntea onnea siitä, että on voittanut kärsimyksen ajan, ja tuolloin menneiden aikojen kivut ovat pieniä ja merkityksettömiä.

Saksalaiselle ihmiselle ratkaisu ei ole “kärsimyksen kantamisessa” vaan “kärsimyksen voittamisessa”. Hän tietää samanaikaisesti sen, että elämässä ei ole kyse vain hänestä itsestään, vaan että hän on lenkki siinä elävässä organismissa, jonka hänen suuri kansanyhteisyytensä muodostaa. Mikäli hän on yksin johonkin liian heikko, pitää tiivis side hänen 80 miljoonaan muuhun kansantoveriinsa hänet pystyssä. Kun hän on valmis luovuttamaan yksinään kärsimyksen edessä, hänen kansansa nostaa hänet marssiaskelein takaisin ylös. Kun hän haluaa heittää elämänsä pois, huutavat velvollisuudet hänen kansaansa kohtaan häntä takaisin elämään. Kun koko kansa on täynnä iloista uskoa tulevaisuuteen, pyhää tahtoa voittaa jokainen kärsimys, silloin voi yksilöstä ja koko kansakunnasta tulla aivan mitä vain. Se, joka saarnaa alistuvuuden ja heikkouden puolesta, ei ole saksalainen, vaan meidän vihollisemme.

Alkuperäinen artikkeli(ruotsiksi): https://www.nordfront.se/lidandet.smr

3 KOMMENTIT

  1. Kansan massojen tyytymättömyys, levottomuus, juurettomuus ja kärsimys ovat tärkeitä, jopa keskeinen asia suuryhtiöille. Näiden avulla taotaan rahaa tuomalla yhä uusia, mainoksissa parempia, edistyneempiä, ja ympäristöystävällisempiä tuotteita, aatteita ja ideologioita markkinoille.

    Ex-finanssihai-panksteri Ronald Bernard, joka jätti globalistien leirin kun paljastui että korkeimmalle tasolle ei pääse jos ei rituaalimurhaa lapsia Lusiferille, kertoo suuryhtiömielivallasta, ja vaihtoehdosta sille talous-puolella:

    https://www.youtube.com/watch?v=457akZFYnHo
    “Their whole business model feeds on the acute suffering of the masses”.

    Otetaan esimerkiksi George Soros, kansanvaelluksia korkean hiilijalanjäljen maihin ja muutakin globalismin tuhoisaa leviämistä miljardisummilla rahoittava juutalainen. Hän on itse lausunut että hänelle ihmisten kohtalo on täysin yhdentekevää, hän on kiinnostunut vain rahasta. Arvatenkin häntä kiinnostaa myös valta vaikuttaa asioihin, jos pelkästään koska sen myötä voi takoa itselleen lisää rikkauksia muiden kustannuksella.

    Koko juutalaisten hallinnoima Hollywood on keskittynyt negatiivisen ja korruptoivan viihteen tuottamiseen ja markkinointiin. Deep State -rikolliset tarvitsevat muun muassa lisää anarkiaa ja sotia, joista synteettisen terrorin keskittymistä löytävät helpommin lapsikauppaan, elinkauppaan ja muuhun syväään korruptioon (Deep State -rikollisuuteen) soveltuvia uhreja.

    Haku: “Israel is the center of black organ harvesting in the world”

    Suomessa nyt tapetilla oleva THL -korruptio jossa lääkintäviranomainen hyväveljeilee ylikansallisten lääkejättien kanssa, on vain pieni osa todellisuutta. Tämänkin joutuivat ottamaan valtamediassa esille vain imagosyistä.

    Viranomaisilla ei edelleenkään ole mitään mielenkiintoa vaikkapa siivota lastemme asuinkorttelit niihin tahallaan tuoduista, raiskaamiseen ja muuhun jatkuvaan häiriköintiin kykenevistä synteettisen etnoterrorin toteuttajista. Eikä valtamedialla riitä motivaatiota vaatia hallitusta/viranomaisia tilille seuraavan sukupolven elämän mielekkyyden ja tulevaisuuden näkymien katastrofaalisesta heikentymisestä tehtyjen ratkaisujen seurauksena.

  2. Tämä artikkeli muutamista ansioistaan huolimatta johtaa harhaan. Siinä ylitetään Jeesuksen Kristuksen merkitys ja se tosiasia, että Jeesus oli lopulta paljon vahvempi kuin Adolf Hitler jonka puoleen siinä virheellisesti kehotetaan kääntymään kaikkina hetkinä, eikä Kristuksen hengen. Hitlerhän päätyi tappamaan itsensä(ellei sitten paennut Argentiinaan) sen sijaan, että olisi mennyt loppuun asti kuten Jeesus teki. Eli Hitler oli heikompi, koska oli vain ihminen, toisin kuin Jeesus.

    Tämä kohta: “Elämässä on hetkiä, jolloin jokainen toive tuntuu turhalta, jokainen uskomus merkityksettömältä. Tuollaisina hetkinä ihminen uskoo, että itsemurha on ainoa vaihtoehto. Todellisuudessa itsemurha on suureksi osaksi vain heikkoutta, hullua pakenemista. Juuri näillä suuren hädän ja vaikeimman kärsimyksen hetkillä tulee kansallissosialistin pysyä lujana.”

    Hitler oli siis luuseri jota pitäisi palvoa yli Kristuksen? Jos Hitler olisi ollut Jeesuksen veroinen saati enemmän, hänen olisi pitänyt mennä läpi se nöyryytys jonka Jeesuskin meni vaikka olisi voinut sen pysäyttää tai välttää vaikka pakenemalla.

    Muutenkin vihjaillaan kristinuskosta, että se olisi “orientaalinen” vaikka se on täysin arjalaista monoteismin jatkumoa samoilta seuduilta joilta saksalaistenkin esi-isät tuhansia vuosia aiemmin olivat tulleet. Ihmeen pitkälle pakanat menevät kiemurrellessaan pyhän absoluutin edessä. Ainoa vastamyrkky pahuudelle maailmassa ei ole ihmisen oma voima tai epämääräiset luonnonvoimat, vaan Kristus. On vaarallista Vastarinnan kuvitella voivansa onnistua samat virheet toistamalla jotka jo kerran johtivat häviöön.

  3. Sen verran jäi sanomatta, että on ihan ok pitää Hitleriä Jeesusta seuraavana arvostusasteikossa, mutta ei kuitenkaan sitä korvaavana hahmona. Tosin Euroopan historiasta löytyy muitakin henkilöitä jotka ovat periaatteessa sijoitettavissa jaetulle kakkostilalle.

Comments are closed.