Koti Artikkelit Ihmisten geenimanipulaatio – missä mennään?

Ihmisten geenimanipulaatio – missä mennään?

5

Ihmisten geneettisen manipuloinnin tulevaisuus oli otsikoiden suuri aihe, kun tutkijat kloonasivat ensimmäistä kertaa nisäkkään siirtämällä aikuisen lampaan DNA:ta hedelmöitymättömään munasoluun. Vuosi oli 1996 ja tuloksena oli Dolly-lammas.

Vaikka Dolly-lampaan jälkeen tiede tällä saralla ei ole ollut juuri valtamedian otsikoissa, ei nisäkkäiden geenimanipulaatioteknologian kehitys ole ollut pysähdyksissä. Dollyn jälkeen samalla tekniikalla kloonattaviksi ovat päätyneet siat, peurat, härät ja hevoset. Vaikka Dolly-lammas oli tulos 277:stä yrityksestä, ei se edes kloonina ollut uniikki vaan vain eräs eloon selvinneistä klooneista. Moni Dollyn kloonisisaruksista on yhä elossa. Kun toisaalta tutkijat ovat olleet halukkaita kloonaamaan sukupuuttoon kuolleita tai uhanalaisia lajeja, enemmän yksityistä rahaa liikkuu esimerkiksi huippupooloponien kloonaamiseen.

Tieteen kehitys tuo aina esiin eettisiä kysymyksiä. Vaikka tutkija itse päättää olla kehittämättä keksimäänsä tekniikkaa, on sen julkistamisen jälkeen tuo tekniikka jo saatavilla muille, joita eettiset kysymykset eivät vie kiperään paikkaan – yleensä rahan ja maineen vuoksi. Näin tapahtui myös Dollyn luojan Ian Wilmutin tapauksessa. Sen jälkeen kun Wilmut oli onnistunut kloonaamaan Dollyn, myönnettiin hänelle rahoitus ihmisalkioiden kloonaamistutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoitus oli löytää hoitokeinoja neurologisiin sairauksiin. Wilmut kieltäytyi projektista, sillä hän näki ihmisalkioiden käyttämisen kloonaamistarkoituksissa epäeettisenä.

Eettisistä kysymyksistä ja kloonaamisen teknisistä vaikeuksista huolimatta Wilmutin avaama tie ei sulkeutunut; samaa tekniikkaa käyttäen Kiinassa kloonattiin kaksi apinaa, joista raportoitiin vuoden 2018 alussa. Tätä ennen Kiina käytti jo sikojen kloonaamista teollisessa skaalassa, lähinnä uusien lääkkeiden testaamiseen. Se, mikä tekee Kiinasta mullistavan tässä mielessä, on erään pohjoiseurooppalaisen professorin sanoin: kiinalainen tutkija tarvitsee vain idean, ja hänellä on käsissään useampi sata opiskelijaa, jotka ovat valmiita tekemään idean vaatiman käytännön työn. Toisin sanoen eettiset seikat voivat olla toisarvoisia, minkä lisäksi tutkijoiden vuosityövoima on moninkertainen verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin.

Kloonaaminen ei tekniikkana ole kuitenkaan niin helppo menestystarina kuin mistä valtamedia aikoinaan sensaatiomaisesti uutisoi. Kiinalaiset apinat vaativat 79 yritystä. Kun tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa kloonaamaan jo sukupuuttoon kuolleen Pyreneiden ibex-vuohen, kuoli tämä yksilö pian syntymän jälkeen kloonatuille lammaslajeille tyypillisesti keuhkojen epämuodostumiin. Vaikka esimerkiksi eräänlaisena kloonausprofetiana toimiva tieteiselokuva Alien – ylösnousemus kertoo vuodesta 2379, emme ehkä ole niinkään kaukana tällaisesta todellisuudesta: elokuvassa päähenkilö Ripley järkyttyy nähdessään laboratorion, jossa säilytetään hänen epämuodostuneita kloonejaan.

Samaan viittaa Ian Wilmut Scientific American -lehden haastattelussa: “En haluaisi olla se henkilö, joka katsoisi kloonattua lasta kasvoihin ja sanoisi ‘Olen hyvin pahoillani'”, tarkoittaen kloonauksissa tapahtuvien keskenmenojen ja epämuodostumien määrää. Tutkijat ovat kuitenkin saattaneet jo lukemattomia eläimiä raskaaksi geenimanipuloidulla materiaalilla. Tämä on johtanut näiden alkioiden kuolemaan tai eläimen raskauden keskeytykseen ja luonut jo lukemattoman määrän kloonattuja, epämuodostuneita eläinyksilöitä. Sen lisäksi ihmisten geneettinen manipulaatio on jo todellisuutta ja tieteen kehitys on käytännössä ajan ja rahan käsissä.

On vaikeaa sanoa, millaista kaikkea tutkimusta julkisuudelta salassa tehdään. Korruptio, lääketehtailijoiden hartaat ja rahan voitelemat toiveet teknologian pikaisesta edistymisestä sekä yhteiskunnan luoma vaatimus maineellisesta ja rahallisesta menestyksestä luovat painetta tutkimukseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa neurologisten sairauksien ja aivosairauksien tutkimusten “vaatimiin” alkiotutkimuksiin on toisaalta suhtauduttu hyvin kriittisesti ja käyden paljon jukista väittelyä tutkimuksen etiikasta. Yhdysvalloissa myös niin sanottu ihmiselämää kunnioittava Pro life -liike ja uskonnolliset yhteisöt toimivat myös keskustelua ohjaavina poliittisina voimina. On kuitenkin täysin mahdollista, että epämääräistä tutkimusta haluavat rahoittavat piilossa työskenteleviä tutkijoita, jolloin heidän ei tarvitse välittää julkisesta etiikkakeskustelusta. Tutkimuksia voi tehdä täysin salassa tai niiden tulokset julkaistaan vasta, kun tutkimus on tehty valmiiksi.

Esimerkiksi vuonna 2015 tieteen kaksi huippulehteä Nature ja Science kieltäytyivät julkaisemasta kiinalaista ihmisalkiotutkimusta vedoten eettisiin seikkoihin. Tässä tapauksessa kiinalaiset olivat manipuloineet ihmisalkioiden geenejä CRISPR/Cas9-tekniikalla, joka mahdollistaa suhteellisen helpon geenimanipulaation. Tällöin kriitikot ja eettiset vaikuttajat tahtoivat asettaa koko tekniikan maailmanlaajuiseen kieltoon, sillä se olisi liian kyseenalainen ja vaarallinen ihmiskunnan kehitykselle.

CRISPR/Cas9-tekniikasta onkin tullut tieteen kuuma peruna. Aiemmin mainittiin Pro life -liike ja muut tutkimusetiikkaa ylläpitävät tahot länsimaissa. Näiden tahojen vaatimukset ovat myös johtaneet siihen, että tutkijat ovat yrittäneet löytää porsaanreikää, jossa ihmisalkioita ei tarvitse käyttää. Niinpä ihmisten geenejä on päädytty yhdistämään muihin lajeihin, jolloin tuloksena syntyy niin kutsuttu kimeeri. Yhdysvalloissa ihmiskimeeritutkimuksen rahoittaminen oli kieltolistalla vielä vuoteen 2016, mutta kuten voi odottaakin näinä aikoina, yleensä voittavana vastapainona eettisille tahoille toimivat lobbarit, jotka eivät kykene odottamaan toisenlaisten ratkaisujen kehittymistä, ja hallitus poisti tämän kiellon. Vastakohtana tälle esimerkiksi kloonauksen isä Ian Wilmut ei halunnut tutkia kloonaamista ihmisalkioilla, sillä japanilaiset olivat jo kehittämässä teknologiaa, jossa ihmisalkioiden käyttö voitaisiin välttää.

Tammikuussa 2017 raportoitiin ihmisen ja sian kimeeristä – siis perinnekielessä sekasikiöstä, joka oli luotu CRISPR/Cas9-tekniikalla tarkoituksena tuottaa ihmisen elimiä sioissa. CRISPR/Cas9-tekniikka on eräänlaista DNA-sekvenssien hakkerointia eli sillä voi muuttaa perimää. Teoriassa sen avulla voi esimerkiksi muuttaa sairautta aiheuttava geeni, mutta sitä voi myös käyttää “sulkemaan” jonkun geenin toiminta tai lisäämään ylimääräisiä geenejä DNA-säikeeseen. Toisin sanoen sillä voi muuttaa yksilön ominaisuuksia soluissa tai alkioissa.

Myös tässä tekniikassa kiinalaiset olivat ensimmäisiä testaamaan sitä ihmisiin vuoden 2016 keuhkosyöpätutkimuksissa. Lukuisat tutkijat ovat olleet huolissaan hoidon mahdollisuudesta aiheuttaa immuunivastuksen potilaissa, mikä voi johtaa hengenvaarallisiin sivureaktioihin, mutta tällä välin kiinalaiset lääkärit ovat raportoineet testanneensa CRISPR/Cas9-hoitoa 86:een syöpään ja HIV:hen sairastuneeseen potilaaseen. Tänä aikana 15 testipotilasta kuoli – lääkärien mukaan kuitenkin muista syistä johtuen. He väittivät, että myös edistystä on ollut, mutta tutkimuksia ei ole julkaistu missään kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Tetsyo Ishii, bioetiikan asiantuntija japanilaisessa Hokkaidon yliopistossa, kommentoi Nature-lehden haastattelussa: “Mitä tulee geenien editoimiseen, Kiina menee aina ensin.” Tällä hän viittasi kiinalaisten jo käyttäneen CRISPR/Cas9-tekniikkaa ihmisalkioiden ja apinoiden geenimanipulaatioon. Kiinassa ihmisalkioiden käyttö tutkimuksessa on sallittua, mutta manipuloitujen alkioiden siirtäminen ihmiskohtuun ei. Toisaalta ihmisalkioita on myös saatavilla runsaahkosti, sillä esimerkiksi Kiinan yhden lapsen politiikasta (joka lopetettiin vasta hiljattain) johtuen 83 prosenttia vanhemmista päättää päästä eroon hedelmöitysklinikoilla säilöttävistä alkioistaan pian lapsen saamisen jälkeen. Samalla tuo sama politiikka ja yhteiskuntarakenne luovat uhkakuvia geenimanipuloinnista, kun vanhemmat haluavat mahdollisesti kasauttaa kaikki mahdolliset hyvät ominaisuudet ainoaan jälkikasvuunsa. Siten he ovat potentiaalisia turvautumaan geenimanipulaatioon maalaten dystopiaa designer-vauvoista. Kiinassa aloitettiinkin vuonna 2012 tutkimus, jossa selvitettiin korkeaälyisten älykkyyteen vaikuttavia DNA-sekvenssejä.

Financial Times -lehden kolumnisti Anjana Ahunja taas kommentoi CRISPR/Cas9-geenimanipulaatiota hyvin materialistiseen sävyyn: “Askel lähemmäksi homo perfectusta” – siis askel kohti “rohkeampaa ja täydellisempää” maailmaa. Ahunjan mukaan tekniikka on nopea, halpa ja helppo, mutta mikä muu sopisikaan paremmin kapitalistiseen agendaan ja tulevaisuuden maailmaan, jossa lapsetkin ovat pelkkä tuote ja jossa luonnonvalinta on suoranaisesti sidottu lompakkoon. Vaikka esimerkiksi vakavan tai perinnöllisen sairauden karsimisen voi ajatella olevan oikeutettua ja ”humaania”, monesti tämä voidaan tehdä nykytekniikoilla sikiö- ja alkioseulonnoilla yhdistettyinä keinohedelmöitykseen.

Se, mitä Ahunja kuvaa “rohkeaksi ja täydelliseksi” voi kuitenkin olla monen muun mielestä ja monella tapaa vielä sairaampaa kuin mitä maailmamme tällä hetkellä on niin henkisesti kuin fyysisesti. Ennen kuin maailma kuitenkaan on tuossa vaiheessa, CRISPR/Cas9-tekniikkaa on lupailtu pelastukseksi HIV:n, syövän ja muiden sairauksien hoidossa. Sillä myös voi muuttaa eliöperäisten tuotteiden laatua tai hävittää sairauksia aiheuttavia tekijöitä hyönteisistä geenimanipulaation kautta. Tutkimuksissa on kuitenkin tullut ilmi tekniikkaan liittyviä riskejä: se itsessään voi aiheuttaa syöpää ja vakavia ongelmia aiheuttamalla suuria geenimutaatioita muihin paikkoihin DNA:ssa kuin mihin oli tarkoitus vaikuttaa. Ihmiskeskeisesti ajatellen omien geenien tuhoaminen ei ole haluttavaa, mutta tällaisen geenimanipulaatiotekniikan käyttö koko eliösysteemissä voi johtaa hyvinkin tuhoisiin vaikutuksiin.

V. K.

Lähteet:

Telegraph (1, 2, 3)
Vanity Fair
Cell (1, 2)
BBC
Science Direct (1, 2)
Xenopedia
Nature (1, 2, 3, 4, 5, 6)
Scientific American
Financial Times
RT
Quartz

5 KOMMENTIT

  1. Jään odottamaa mikä on se rokote tai taivaalta sadetettu kemikaali joka muuttaa ihmisen perimää totaalisti, ulkomuotoa myöten. Elämme aikoja jossa tietyt tahot pystyvät esim. ravinnolla muuttamaan koko ihmiskunnan orjikseen tai aikaansaamaan hedelmättömyyden.

    • Ei siihen tarvita muuta kuin mainos kesken jonkun typerän saippuasarjan, jota 90% sopuleista seuraa uusintoja myöten. Mainos, jossa sanotaan, että että uusi petrokemiateollisuuden jätteistä kehitetty margariini nostaa älykkyysosamäärää vähintään 50% ja poistaa samalla kaikki taudit jalkasienestä alzheimeriin. Ja jengi ostaa kuola suupielistä valuen…

  2. Huhut kertoo, että George Soros olisi kloonannut itsensä ja nimennyt sen perillisekseen. Pieni munasena olivat George oli halunnut ripauksen mustaamiestä geeneihinsä joten mahtaa olla näky tämä uusi “mustapiru”

Comments are closed.