Koti Artikkelit Haastattelut Haastattelu eteläafrikkalaisen valkoisen aktivistin kanssa

Haastattelu eteläafrikkalaisen valkoisen aktivistin kanssa

3

ak_haastattelu_ea_aktivistin

Kansallinen Vastarinta julkaisee uudelleen Henrik Holapan 2011 tekemän haastattelun eteläafrikkalaisen valkoisen aktivistin Johan Visagien kanssa. Visagie kertoo haastattelussa elämästä Etelä-Afrikassa ja siitä, mitä valkoiselle kamppailulle siellä ylipäätään kuuluu.

Kertoisitko hieman itsestäsi Kansallisen Vastarinnan lukijoille?

Nimeni on Johan Visagie ja olen lähtöisin konservatiivisesta nationalistihenkisestä buuriperheestä. Sukujuureni ovat Ranskasta, Englannista, Saksasta, Hollannista ja Belgiasta, ja perheeni on asunut Etelä-Afrikassa useiden sukupolvien ajan. Synnyin kaksi vuosikymmentä sitten ”vanhassa Etelä-Afrikassa”, kuten täällä on tapana sitä kutsua. Varhaiset lapsuusvuoteni vartuin Johannesburgissa, kaupungissa, joka on ANC:n hallitsema ja eräs maailman vaarallisimmista paikoista elää.

Millaista elämä on Etelä-Afrikassa? Kuinka Etelä-Afrikka on muuttunut elinikäsi aikana, esimerkiksi mikä on muuttunut lapsuus- ja nuoruusajoistasi verrattaessa tämän päivän tilanteeseen?

Ennen vuotta 1994 Johannesburg ei ollut ollenkaan samanlainen kuin mitä se on tänä päivänä. Noina päivinä meillä ei ollut edes ikkunoissa kaltereita emmekä käyttäneet varashälyttimiä (jotkut saattoivat käyttää, mutta me emme). Oli turvallista kävellä kaduilla ja puistoissa, ja minulla on paljon hyviä muistoja lapsuuteni ajoista, jolloin leikin Johannesburgin puistoissa ja esikaupungeissa. Tuolloin oli myös turvallista grillata omalla takapihalla ilman huolta joutumasta hyökkäyksen kohteeksi. Talossamme, jossa asuimme siihen saakka, kun olin seitsemänvuotias, kiersi parimetrinen aita, ja talon edessä oli portti, jota emme edes sulkeneet kunnolla. Ystävieni kanssa leikimme etupihalla ilman huolta mistään, ja pidimme ovea auki päiväsaikaan. Joskus serkkujeni kanssa vaelsin jopa iltaisin Johannesburgin kaduilla.

Tänä päivänä tilanne näyttää täysin erilaiselta; rikolliset teurastavat ihmisiä koteihinsa, huolimatta kodin erilaisista turvallisuusvälineistä. Jokin aika sitten kokonainen perhe murhattiin maatilahyökkäyksessä. Perheen äiti ja tämän kolmevuotias tytär murhattiin teloitustyyppisesti päähän ampumalla. Perheen isä puukotettiin kuoliaaksi. Heti seuraavana päivänä eräässä toisessa maatilahyökkäyksessä puolustuskyvytön vanhempi nainen murhattiin ja tämän mies pahoinpideltiin vakavasti. Eräässä tapauksessa aivan muutama kuukausi sitten erään valkoisen naisen vauva raiskattiin, ja kun hän meni poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta, mustaihoinen poliisi kieltäytyi kirjaamasta tapauksesta rikosta.

Tässä vain muutama esimerkki siitä, mitä täällä on tapahtunut viime kuukausina, eikä tässä kuitenkaan kaikki. Nämä hirmuteot ovat jokapäiväistä elämää Etelä-Afrikassa.

Asuttivatko valkoiset Etelä-Afrikan ensimmäisinä? Voimmeko pitää valkoisia eteläafrikkalaisia maan alkuperäisväestönä?

Etelä- ja länsirannikot ja suurin osa sisämaasta oli asumatonta, lukuun ottamatta pientä Khoisanin vaeltajakansaa. Mustaihoiset heimot asuivat maan länsirannikolla sekä kaukana pohjoisessa että maan koillisosissa. Zulu- ja khosa-heimot olivat suurimpia heimoja, jotka noilla alueilla asuivat. Apartheid-hallinto antoi heille takaisin heidän maansa, jolla he saattoivat asua itsenäisesti.

Oletko jäsenenä jossakin poliittisessa ryhmässä ja sen aktivismissa?

Olen AWB:n jäsen (Afrikaner Weerstandsbeweging, Afrikaanerien vastarintaliike). AWB:n perusti vuonna 1973 Eugène Terre’Blanche ja kuusi muuta jäsentä, jotka halusivat turvata valkoisten tulevaisuuden Etelä-Afrikassa. 1980-luvulla AWB kasvoi nopeaksi isoksi armeijaksi.

Miksi päätit liittyä Afrikaanerien vastarintaliikkeeseen?

Liityin AWB-järjestöön, koska se on suurin, vahvin ja kaikkein vakastiotettavin järjestö, joka on kykeneväinen puolustamaan valkoisten oikeuksia Etelä-Afrikassa. Järjestön johtaja Terre’Blanche omisti koko elämänsä tälle liikkeelle.

Tuen myös American North West Front -liikettä ja toivon, että jokainen ymmärtäisi sen suuren edun aatteellemme, mikäli Amerikan valkoisten kotimaa perustettaisiin.

Eugene Terre’Blanche oli AWB-järjestön johtaja, joka joutui mustien työntekijöittensä julman murhan uhriksi. Luuletko, että hänen kuolemansa vaikutti valkoisten ajattelutapaan omasta selviytymisestään – tai ovatko valkoiset tietoisempia meneillään olevasta kansanmurhasta?

Eugene Terre’Blanchen salamurhan jälkeen AWB:n jäsenmäärä ylitti nopeasti yli sadantuhannen rajan, ja se kasvaa edelleen päivä päivältä voimakkaammaksi, etenkin, kun valkoihoiset joutuvat lisääntyvässä määrin mustan kommunistijärjestelmän uhreiksi.

Tuhannet korkeasti koulutetut valkoiset jäävät vaille töitä ja he ovat menettäneet työnsä hallituksen tasa-arvo-ohjelman vuoksi. Ohjelma määrää työnantajia palkkaamaan tietyn määrän ei-valkoisia. Kyvykkäät valkoiset työntekijät on nyt korvattu mustilla työntekijöillä.

Uskotko, että Etelä-Afrikassa tulee olemaan avoin konflikti valkoisten ja mustien välillä? Mikäli tällainen konflikti alkaisi, kuinka valkoisten tulisi varautua siihen?

Tämä skenaario voisi olla mahdollista, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että yhteenotto syntyisi eri mustien heimojen välille. Kun tämä tapahtuu, valkoiset tulevat olemaan sotkun keskellä, ja silloin valkoisten tulee osata selviytyä sekä puolustaa itseään ja perheitään. Ihmisten kaikkialla tulisi varautua parhaan kykynsä mukaan pahimman varalle, oli se sitten luonnonkatastrofi tai konflikti.

Ovatko valkoiset eristäytyneet ei-valkoisesta väestöstä?

Eteläafrikkalaiset kylät ja kaupungit ovat jakaantuneet rodullisesti valkoisiin, värillisiin, aasialaisiin ja mustiin. Kaikki naapurustot ovat erillään toisistaan, ja luonnollisesti ihmiset haluavat elää kaltaistensa parissa.

Jalkapallon maailmanmestaruuskisat järjestettiin kesällä 2010 Etelä-Afrikassa. Antoiko se enemmän negatiivista vai positiivista huomiota maalle? Millaisena kisaturistit kokivat Etelä-Afrikan?

Uskon, että useimmat kisaturistit palasivat koteihinsa saaden väärän positiivisen kuvan Etelä-Afrikasta. Etelä-Afrikan hallitus teki kaikkensa turvatakseen turvallisuuden alueilla, joilla jalkapalloa pelattiin ja joissa kisaturisteja oleskeli. Maailmanmestaruuskisojen aikana Etelä-Afrikan kaikki poliisit olivat palveluksessa, eikä heistä kukaan saanut lomaa, vaan usein he olivat ylitöissä. Jopa rikosetsivät ja korkea-arvoiset poliisivirkamiehet olivat koko ajan päivystyksessä turvatakseen kisaturistien turvallisuuden. Toivon, että maan kansalaiset voisivat nauttia tällaisesta turvallisuudesta joka päivä!

Etelä-Afrikka johtaa rikostilastoillaan koko maailmassa. Kuinka tämä tapahtui ja miksi? Onko maassa enemmän mustat vs. valkoiset -rikollisuutta vai valkoiset vs. mustat -rikollisuutta?

On olemassa useita tekijöitä, jotka selittävät rikollisuuden nousua uudessa Etelä-Afrikassa. Useimmat rikoksentekijöistä ovat mustia, ja huomattava osa rikoksen uhreista on valkoisia. Useimmat rikoksista ovat ryöstöjä, joiden uhreina ovat valkoiset ja tekijöinä mustat. Useimmiten valkoisia pidetään ”pehmeinä” eikä sellaisina, jotka ottaisivat lain omiin käsiinsä, kuten ehkä jotkut mustat rikoksen uhrit. Viharikosten lukumäärä valkoisia kohtaan on hyvin korkea, ja tällaisia tapauksia on lukuisia kuukausittain. Näihin lukeutuvat raiskaukset, kidutukset ja mitä julmimmat murhat, eikä näissä rikoksissa ole kyse edes ryöstöistä. Valkoiset vs. mustat -rikollisuus on lähes olematonta Etelä-Afrikassa, ja silloin, kun tällaisia rikoksia tapahtuu, media pitää huolen, että se pysyttelee kirjaimellisesti vuodenpäivät uutisotsikoissa.

Tästä esimerkkinä Johan Nellin tapaus. Hän selvisi maatilahyökkäyksestä ja sai psyykkisen häiriön. Ollessaan 16-vuotias hän varusti itsensä brittiläisellä kiväärillä ja käveli mustien kaupunginosaan, jossa hän ampui neljä mustaa. Tämä tapahtui joitakin vuosia sitten, ja media edelleen puhuu asiasta kuin se olisi tapahtunut eilen. Valkoisten murhista ei juurikaan ole mainintoja kuin ehkä paikallissanomalehden sivuilla ja vain pienellä uutisoinnilla.

Oletko tietoinen Pohjoismaisesta Vastarintaliikkeestä? Ruotsin Vastarintaliike järjesti viime vuoden huhtikuussa ”Stop the Boer Genocide” -kulkueen ja mielenilmauksen Tukholmassa. Saiko se minkäänlaista huomiota valkoisten keskuudessa, huolimatta poliittisista näkemyksistä, Etelä-Afrikassa?

Vuonna 2008 muutamat Ruotsin Vastarintaliikkeen aktivistit tulivat auttamaan AWB:tä eräissä kampanjoissa. Viime vuonna, kun matkustin Euroopassa, minulla oli kunnia tavata sekä Ruotsin että Suomen Vastarintaliikkeen jäseniä. ”Stop the Boer Genocide” saavutti paljon huomiota Etelä-Afrikassa, vaikka massamedia uutisoi siitä hyvin kielteisesti.

Mikäli sinulla olisi mahdollisuus päättää, millainen Etelä-Afrikka olisi, kuinka muuttaisit maata? Miltä Etelä-Afrikka näyttäisi valkoisen nationalistin näkökulmasta?

Olisi ainakin mahtavaa saada suurin osa alkuperäisestä buurimaasta takaisin valkoiselle nationalistiselle buuritasavallalle. Tietenkin sillä olisi hyvät suhteet muihin valkoisiin valtioihin ja liikkeisiin, jotka perustuvat 14 sanalle!

Kiitokset haastattelusta! Nyt kuuluisat viimeiset sanat: onko jotain, mitä haluaisit lisätä tähän haastatteluun? Haluatko sanoa jotain Kansallisen Vastarinnan lukijoille?

Satuttaa nähdä, että Eurooppa kulkee kohti samaa kaaosta kuin Etelä-Afrikka. Työskennelkää ahkerasti älkääkä koskaan luovuttako, eurooppalaiset toverini! Lopulta, kun tilanteet todella kärjistyvät, ihmiset tulevat heräämään ja avaamaan silmänsä. He tulevat näkemään verhojen taakse ja paljastavat sen, joka vetelee naruista. Jonkun kuitenkin täytyy avata verhot paljastaakseen heidät.

Haluan myös kiittää sinua tästä haastattelusta, arvostan sitä hyvin paljon.

 

Henrik Holappa

VK_Padge

3 KOMMENTIT

  1. Kiitos tästä! On aina mielenkiintoista lukea sensuroimatonta ensikäden tietoa tällaisista tulenaroista aiheista!

Comments are closed.