Talouden kansainvälistyminen on tuonut uusia ongelmia suomalaiselle huoltovarmuudelle. Valtion on entistä enemmän hakeuduttava kompromisseihin elinkeinoelämän kanssa kotimaan huoltovarmuuden turvaamiseksi.
“Huoltovarmuus riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan nykyiseen, uuteen maailmanjärjestykseen ja kuinka osaavia ja kilpailukykyisiä olemme tässä maailmassa”, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen uusimassa Ruotuväki-lehdessä.
“Pääomasijoittajat ja tytäryhtiötalous ovat esimerkkejä globalisaation aiheuttamista uhista, jotka vaikeuttavat huoltovarmuuden järjestelemistä. Pääomasijoittajat eivät ole kiinnostuneet pitkän aikavälin teollisesta kehittämisestä, vaan lyhyestä voitontavoittelusta”, hän toteaa.
Kansainväliset suuryritykset eivät lähtökohtaisesti uhraa aikaa ja rahaa kotimaiseen huoltovarmuuteen, “isänmaallisuuden hengessä”.
Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä ylläpitää yhteiskunnan oleellisia toimintoja, infrastruktuuria ja väestön selviytymismahdollisuuksia vakavissa poikkeustilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksella on vastuu huoltovarmuuden ylläpidosta, kehittämisestä ja rahoituksesta Suomessa.
Onkin ilmeistä, että nykyisessä haavoittuvassa yhteiskunnassa monenlaiset varautumis- ja selviytymiskoulutukset ovat saaneet suurempaa suosiota kuin aikaisemmin, etenkin kaupunkiväestön keskuudessa. Yksinkertaisten varautumis- ja selviytymistaitojen pitäisi kuulua jokaisen perustaitoihin, mutta valitettavasti tiedostaminen ja osaaminen ovat heikentyneet viime aikoina.
Lähde: Ruotuväki
Kapitalismilla ja suuryrityksillä ei ole isänmaata. Itsenäinen Suomi tarkoittaa todella radikaaleja rakennemuutoksia kansantaloudessa.
Käytännössä huoltovarmuutta on ajettu tietoisesti alas Suomessa jo pidemmän aikaa. Valtion viljavaraston liikelaitostamisen myötä varastointi sitoo pääomaa eikä tuota korkoa. Tietyn varastointiasteen ylläpitämiseksi edes paperilla, on laivattu viljakin huoltovarmuusvarastointi kirjanpidossa siksi kunnes se on määränpäässä eli ostajalla.
Aiemmin varastointia ylläpidettiin myös tilavarastointina, mikä hajasijoitettuna oli tehokas ja turvallinen tapa turvata mm. siemenviljan saanti. Myös tämä on aikoja sitten lopetettu.
Huoltovarmuuteen liittyy myös kotivaran ylläpito, mutta asian tunnetuksi tekemiseen myönnetty pieni määräraha lopetettiin myös aikoja sitten, marttaliitto on joillakin alueilla omaehtoisesti toiminut asian hyväksi.
Listaa huoltovarmuuden alasajosta voisi jatkaa pidempääkin, mutta käytännössä meillä on vajaan vuoden polttoainemäärä, tässä on mukana myös maatilojen varastot ja noin vuoden viljatarve, mukana on myös siemenvilja.
Mikäli joudumme laajaan kriisiin, jossa elintarvike omavaraisuus on uhattuna, toteutetaan seuraavat toimenpiteet :tavarantoimitukset kauppoihin lopetetaan, suurkeittiöt ja ravintolat toimivat kaupunkeissa ruuanjakelupaikkoina ja ruokavalio muuttuu siten, että ensimmäiseksi teurastetaan energiatehoton rehua huonosti hyödyntävä siipikarja, sen jälkeen vuorossa ovat siat, lypsykarja on tehokas rehun hyödyntäjä ja sen tuotteet ovat tärkeitä niin aikuisväestölle kuin eritoten lapsille. Ruokavalio muuttuu juures- ja viljapohjaiseksi ja sen jakelu toimii yhteiskunnan järjestämänä.
Miten sitten yksityinen kansalainen voi varustautua em. tilanteen varalta: punainen tupa ja perunamaa on peruslähtökohta, eläinproteiinin saanti ei metsästämällä onnistu pitkälle, joten kotieläimenä kani on ihanteellinen lihantuottaja, muutama kana pystytään ruokkimaan kotiolosuhteissa, edellyttäen, että talven kaura ja lanttu tai kaali pystytään tuottamaan itse. Puutarhassa pitää olla niin hedelmäpuita kuin marjapensaitakin lisäksi osaaminen luonnonkasvien käytöstä on hallittava.
Suomi oli viime vuosisadalla hyvin suljettu maa. Kuten Mussoliniin Italiassa, ulkomaalaisomistus oli vähäistä ja tärkeämmät taloussektorit, kuten mm. metsäteollisuus ja kaivosteollisuus, suljettiin ulkomaalaisomistuksista. Suomen maahanmuuttajaväestö oli silloin hyvin pieni, melkein olematon (1970 asui 5 483 ulkomaalaista). Vasta 1990-luvulla asiat muuttuivat, kun tulimme EU:n jäseneksi.
Miksi Suomi oli hyvin suljettu maa viime vuosisadalla? Koska silloin tehtiin kaikki mahdollinen rajoittaa maahanmuuttoa ja ulkomaalaissijoituksia tänne.
Comments are closed.