Koti Uutisia Kotimaa Elintarviketurvallisuusvirasto: lähettäkää meille oudosti käyttäytyvän hirven pää

Elintarviketurvallisuusvirasto: lähettäkää meille oudosti käyttäytyvän hirven pää

7

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) tutkii parhaillaan hirvieläinten näivetystautia ja pyytää metsästäjiä apuun näytteiden saamiseksi. Näytteitä pyydetään niin metsästäjien ampumista kuin itsestään kuolleista hirvistä. Tarpeellisen näytteen saamiseksi tarvitaan eläimen koko pää.

Metsästäjiä pyydetään pitämään silmällä omituisesti käyttäytyviä hirviä. Kerätyt näytteet auttavat CWD-taudin eli hirvieläinten näivetystaudin suojatoimissa. Tautia pidetään vakavana, ja sitä tutkitaan nyt Euroopan laajuisesti maissa, joissa sitä esiintyy. Tietoja kerätään Suomen lisäksi Ruotsissa, Baltiassa ja Puolassa.

– Näytteitä toivotaan koko maasta sellaisista eläimistä, jotka on selvästi sairaana lopetettu tai löytynyt kuolleena. Näytteitä halutaan myös heikkokuntoisista, omituisesti käyttäytyvistä tai lihantarkastuksessa hylätyistä hirvieläimistä, jotka ovat yli vuoden ikäisiä, sanoo Eviran tutkimusprofessori Antti Oksanen.

Tärkeintä näytteen ottamisessa olisi se, että metsästäjät eivät vahingoita aivojen takaosaa.

– Näytteestä otetaan tutkittavaksi aivorunko ja nielun alueen imusolmukkeet, Oksanen tarkentaa.

Tautina CWD rappeuttaa eläimen aivoja. Sairastuneessa eläimessä se leviää hyvin hitaasti, ja lopulta eläin kuolee siihen. Ihmisten ei tarvitse pelätä tautia, sillä se ei tartu ihmiseen. Eläimessä se taas näyttäytyy monella tapaa. Eläin alkaa taudin loppuvaiheissa esimerkiksi kuolata erityisen paljon. Eläin myös vetäytyy laumansa joukosta ja painaa päätään alas. Tautia kantava eläin on myös usein hermostunut.

– Laihtuminen, oikein sellainen kuihtuminen. Keskushermosto-oireet niin, että eläimen tajunta ei ole ihan täysi, se voi hoiperrella ja törmäillä vaikka puihin. Runsas juominen ja virtsaaminen kuuluvat myös oireisiin, mutta niitä ei välttämättä huomaa kun eläintä on metsästämässä, Oksanen sanoo.

Tarkempia ohjeita näytteiden lähettämisestä on Eviran sivuilla: https://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/naytteenotto–ja-lahetysohjeet/villielaimet/hirvielainten-naivetystauti-cwd/

Lähde: Yle

7 KOMMENTIT

  1. Kyllä täällä ihmiskunnassakin on jokin vakava aivojen rappeutumistauti levinnyt todella laajalle.

  2. Lähettäkää sinne Sipilän pää ja tutkikaa, että mikä vittu meni pieleen?

    • Todella hyvä oivallus. Mutta eikös sinne voisi laittaa pitkän liudan kansanedusjiamme ja presidenttjä jolloi voitaisiin kliinisesit todeta joku yksi tau useampi syndrooma?

  3. “Runsas juominen ja virtsaaminen kuuluvat myös oireisiin.” Höh, valtaosalla suomalaisista taitaa olla tämä CWD-tauti perjantain ja sunnuntain välisenä yönä.

  4. Niinhän sitä sanottiin ensin hullunlehmän taudistakin: Ei tartu ihmiseen. Toisaalta, sehän tarttui ihmisestä eläimeen. Kuka vielä muistaa miten? No siten että kun Intia oli vieläkin brittien hallitsema maa niin Ganges joen suulta kerättiin ne ihmisruumiinpalat jotka olivat vielä “kappaleita”. Ne sitten kuivattiin ja jauhettiin “rehuksi” joka kuljetettiin Iso-Britaniaan. Se sekoitettiin naudoista tehtyyn “rehuun”. Näin lehmät söivät sekä oma rotuaan että ihmistä. Ja ihmisen sairaudet siirtyivät ensin nautoihin. Ja sieltä takaisin ihmisiin.

    Mutta tämä hirvien tauti… MIkä lien “hirvien alzheimer”. Johtuuko tämä nyt niistä ruiskutuksista joita päällemme sataa taivaalta? Vai onko tämä jätevesilaitosten järviin/jokiin päästämien lääkeylijäämien tulosta? Vai johtuuko tämä maatalouden käyttämistä viljelymyrkyistä (esim. Roud-Up)? Sillä jos luonto voi jo nyt noin huonosti niin kohta ihmisen kohtalo on sama. Ensimmäisenä oireet näkyvät tietysti isoissa eläimissä koska kertymät ovat isoimmat niissä. Ja kohta seuraa ihminenkin perässä.

    …ja viimeiseksi jää muurahainen joka valloittaa koko paikan kun ravintoa on mielin määrin…

    • Taivaalta satavaa ruiskutusta kutsutaan sateeksi ja se on kesäisin pääsääntöisesti vettä, talvisin lunta. Lumi on sitä valkoista töhnää, joka tarttuu maahan eikä suostu lähtemään kuin vasta keväällä.

      Torakat ovat niitä viimeisiä, ei pärjää muurahaisetkaan. Nähtäväksi jää, miten viime vuosina runsaasti yleistyneet kaksijalkaiset torakat pärjäävät Ragnarökin jälkeisessâ Midgårdissa.

      • Kaksijalkaiset torakat menehtyvät n.1kk viimeisen KELA:n sulkeuduttua

Comments are closed.