Koti Uutisia Luonto Eläintilojen läheisyys vähentää astmaa ja atopiaa

Eläintilojen läheisyys vähentää astmaa ja atopiaa

2

Jo pidemmän aikaa on tiedetty maatilalla kasvaneiden sairastuvan muita harvemmin astmaan ja atopiaan. Hollantilaistutkimuksen mukaan jo pelkkä eläintilojen läheisyys asuinympäristössä antaa paremman suojan allergisia sairauksia vastaan. Aiemmin on myös havaittu, että liian steriili koti ja kaupunkiympäristö altistavat erilaisille allergisille sairauksille.

Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia niillä osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta kuin osallistujilla, jotka asuivat yli 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla. On toisaalta myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu enemmän ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia.

Havainnot tukevat niin sanottua hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, kuten allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä vähenee. Hyvä käsihygienia estää tehokkaasti tartuntatauteja, mutta runsas desinfiointiaineiden käyttö hyvän saippuapesun lisäksi ei ole allergiataipumuksen ja vastustuskyvyn kannalta järkevää.

Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä. Hollantilaistutkimus perustuu 2 400 henkilön vasta-ainetutkimuksiin ja terveystietoihin.

Lähde: Yle

2 KOMMENTIT

  1. Viime vuosikymmeninä lisääntyneet kaikenlaiset lasten ja nuorten allergiat johtuvat nimenomaan siitä, että takavuosina oli muotia ja parhaimman terveyskäsitysten mukaista olla ylihygieeninen ja eristää lapsi kaikista “epäpuhtauksista”. Ennen wanhaan maatalousyhteisöissä, jossa lapset olivat heti kun liikkeelle vain pääsivät tekemisissä eläinten ja erilaisten “luonnon epäpuhtauksien” kanssa ei allergioista ollut tietoakaan.
    Nykytiede on tosiaankin ottanut “taka-askelia” ja pitää varsin suotavana, että jo ryömimis ikäinen pikku-lapsi esim. pöydän alla noukkia mitä sieltä nyt vain löytyy, saadakseen turvallisia “pöpöjä”, jotka valmistavat lapsen vastustuskykyä myöhempiä “altistuksia” silmälläpitäen. Itä-Suomessa 1600-1700-luvulla muutama lehmä, hevonen ja siat olivat samassa tilassa ihmisten kanssa, siten, että eläimillä oli oma “osastonsa”, joka oli tavallaan nykyinen eteinen. Moderni aika erotti jyrkästi ihmisen luonnosta ja kaiken ylimenevä bakteeri -kammoisuus johti eräänlaiseen vastavaikutukseen, millä luonto “näpäytti” “viisasta ihmistä”.
    Tosin hygienia on tärkeää ja ihmisiin tarttuvien eläintautien tai niiden muunnosten suhteen täytyy olla tarkkana ja suhtautua niihin vakavuudella.

Comments are closed.