D-vitamiini on ollut viime aikoina usein otsikoissa. Syynä ovat asiantuntijoiden kannanotot suositeltavan päivittäisen D-vitamiiniannoksen määrästä. Tavalliset kansalaiset ovat nyt epätietoisempia kuin koskaan.
Suomen virallinen suositus on 7,5 mikrogrammaa aikuiselle. Tämä määrä on arvostelijoiden mielestä vähäisyytensä vuoksi jopa vaarallinen ihmisen terveydelle. Kaikki asiantuntijat eivät noudata itse tätä suositusta, vaan luottavat enemmän omaan arviointikykyynsä.
Helsingin Sanomien toimittaja teki kymmenelle professorille satunnaishaastattelun, jonka yhteydessä selvisi D-vitamiinikäytön osalta selvä jako professorien joukossa. Lääketieteen professorit ottivat itse jopa yli viisinkertaisia määriä Suomen viralliseen suositukseen 7,5 mikrogrammaan nähden. Ravitsemustietäjät sen sijaan pysyttelivät hyvin lähellä virallista suositusta tai eivät katsoneet omien elämäntapojensa vuoksi tarvitsevan D-vitamiinilisää lainkaan.
Eri asiantuntijaryhmät kohdistavat tutkimuksensa eri kohderyhmiin, tutkintamenetelmiin ja tarkoituksiin, ja tästä syystä tutkimustuloksia on hyvin vaikea vertailla. Syvälliset tutkimukset vaativat jopa vuosikymmenien seurannan, sillä muuttuvat olosuhteet ihmisten elämässä vaikuttavat D-vitamiinin saantimääriin. Tässä on huomioitava myös kausiluotoiset muutokset, mahdolliset etelänmatkat, sairaudet jne. Tutkimuksen eettisyys nousee myös esille, sillä perusteelliset tutkimukset vaativat pitkää tutkimusaikaa, ja jonkin tutkimusryhmän pitäminen D-vitamiinivajeessa pidemmän aikaa vaikuttaa hieman kyseenalaiselta. Nämä seikat selittävät, miksi varmoja todisteita on vaikea kerätä lyhyellä ajalla.
Jos tarkastellaan D-vitamiinisaannin osalta äärirajoja, on tutkimuksin kuitenkin tunnistettu, että myrkyllinen annos D-vitamiinia olisi tuhannen mikrogramman päiväannos. Tälle määrälle tulisi kuitenkin altistua päivittäin useamman kuukauden ajan ennen oireiden ilmenemistä. D-vitamiinin suositus oli vielä 1950-luvulla 100–125 mikrogrammaa päivässä, eikä sen osalta voitu todeta haittavaikutuksia. Tähän nähden nykyinen suositus, 7,5 mikrogrammaa päivässä, vaikuttaa erittäin pieneltä annokselta. Aikoinaan todettiin, että 7,5–10 mikrogrammaa, eli lusikallinen kalanmaksaöljyä, pitää riisitaudin loitolla. Tästä tuli “luonnollinen standardi” viralliselle suositukselle D-vitamiinin päiväannoksesta. Huomautettakoon kuitenkin, että kyse oli erään tutkijan mukaan vähimmäismäärästä, jotta tauti pysyi loitolla.
Nykyisen 7,5 mikrogramman suositusmäärän arvostelijat ovat sitä mieltä, että tämä määrä ei kuitenkaan vastaa ihmisen kehon tarvitsemaa vitamiinimäärää. D-vitamiinia tarvitaan muun muassa kalsiumin imeytymiseen, johon tuo määrä voi riittää, mutta D-vitamiinia ei tuolloin riittäisi immuunijärjestelmän käyttöön. Tämä altistaa tuolloin enemmän sairauksille.
Tämän hetken tilanteessa jokainen joutuu siis omalla kohdallaan valitsemaan, mihin suositusmäärään uskoo.
Toimituksen osalta lisättäköön, että tiedusteltaessa suositeltavasta D-vitamiinin määrästä monessa apteekissa alan asiantuntijat ovat katsoneet 7,5 mikrogramman annoksen olevan hyvin alhainen. Kysyttäessä heidän suosittelemastaan vaihtoehtoisesta määrästä on vastauksena annettu seuraavia suuntaa antavia arvoja: aikuisille 50–100 mikrogrammaa ja lapsille 25–50 mikrogrammaa päivässä.
Aiheesta muualla:
http://www.hs.fi/tiede/Kiista+D-vitamiinista+jakaa+asiantuntijat+kahteen+leiriin/a1358495378319
Aiheeseen liittyvä hyvä sivu: http://dvitamiini.com/
Mitä tulee D-vitamiinin äärimmäisen alhaisiin saantisuosituksiin, niin niitä katsellessa ei voi kuin ihmetellä, ja on vaikea välttyä siltä vaikutelmalta että joku taho haluaisikin meidän sairastavan. “Kuka hyötyy?” on aina hyvä kysymys.
Comments are closed.