Kansallisella Vastarinnalla oli mahdollisuus tutustua liikkeen paikallisosaston toimintaan Veronassa.
Kiitos mahdollisuudesta tutustua teihin ja kuulla liikkeenne toiminnasta. Kertoisitteko, mikä on Casapoundin perimmäinen tavoite?
Casapoundin tavoitteena on sosiaalisen vallan uudelleen rakentaminen ja kaiken takaisinottaminen! Virallisen vallan vieraantuessa kansasta organisaatiomme tehtävänä on luoda yhteys kansaan sekä olla sen keskuudessa. Näkemyksemme on, että jokaisella ihmisellä on oikeus kotiin, ja tällä emme vain tarkoita vuokra-asuntoa tai pelkkää kattoa pään päällä, vaan perinteistä kotia, ihmiselämän perustaa ja turvaa. Liikkeemme symboli kilpikonna kuvastaa juuri tätä; menee se minne vain, sillä on aina koti mukanaan.
Tämä ajatus on taustalla rakennusten takaisin ottamisissa (A Scopo Abitativo). Italialaisia perheitä on asunnottomina ilman omaa kotia, kun samalla valtion omistamia (Italian kansan) rakennuksia on tyhjillään. Tässä on eromme vasemmistoon nähden; vasemmistolaiset valtaajat eivät tee eroa yksityis- tai julkisomistukselle. Tarjoamme kodin italialaisille perheille, joilla ei ole siihen mahdollisuutta. Osa vallatuista tiloista toimii myös kansalle avoimina tiloina (Occupazioni Non Conformi), joissa edistetään kulttuuria, urheilua, solidaarisuutta ja politiikkaa.
Onko tilojen takaisinvaltaus mahdollista ympäri maata vai onko se aluekohtaista?
Ei ole. Jossain se voi olla pysyvää, kun taas toisaalla se kestää vain hetken. Vuokraaminen ei ole poissuljettu vaihtoehto perustettaessa avoimia tiloja alueella, jossa valtaaminen ei onnistu.
Minkälaisia aktiviteetteja liikkeellä on?
Casapoundin aktiviteetit pitävät sisällään hyvin laajan skaalan erilaisia aktiviteetteja konserteista katastrofiapuun. Järjestö opiskelijoille, (Blocco Studentesco) solidaarisuusprojekteja olemassaolostaan taistelevien kansojen avuksi. Liikkeellä on myös alhaisen hintaluokan urheiluryhmiä: jääkiekkoilua, jalkapalloilua, vuorikiipeilyä, vesipalloilua, kamppailua, laskuvarjohyppyä, rugbya ja sukellusta. Nämä ryhmät ovat avoimia kaikille italialaisille.
Liikkeenne osoittaa solidaarisuutta eri vähemmistökansoille – kertoisitko tästä enemmän?
Meidän on tuettava kansoja, jotka taistelevat olemassaolostaan omissa maissaan – heidän taistelustaan on kerrottava. Esimerkiksi Karen-kansa Myanmarin (ent. Burma) ja Thaimaan rajalla on käynyt aseellista vapaustaistelua itsenäisyytensä ja selviytymisensä puolesta jo yli 60 vuotta. Se on heille arkipäivää, kun taas Euroopassa se on jotain etäistä. Kertomalla heidän tarinansa ihmiset ymmärtävät ehkä hieman paremmin, mitä selviytyminen tarkoittaa.
Miksi Casapound on liike eikä puolue?
Jos olisimme puolue, niin mitä hyötyä olisi työskennellä 5 % kannatuksen saavuttamiseksi vaaleista toiseen, jolloin aktiviteetit huipentuisivat vaaleihin? Olisimme sidottuina turhaan byrokratiaan, mikä estää nopean reagoinnin tilanteessa, joka niin vaatii. Loisimme puoluetoimistoja, joilla ei ole mitään kontaktia kansaan. Koska olemme liike, voimme suunnata voimavaramme aina oikeaan suuntaan ja voimme reagoida nopeasti tarpeen vaatiessa. Liike toimii kuin yritys; jokaisella on oma tehtävänsä, josta he ovat vastuussa ja jonka hoitamiseen he erikoistuvat.
Kuinka “Lyijyn vuosien” veteraanit 1960–1980-luvuilta suhtautuvat liikkeeseen?
Vanhemman sukupolven militanteista monet osoittavat tukensa liikkeelle, mutta antavat uuden sukupolven toimia.
Casapound Verona on aloitti toimintansa vuonna 2008; kuinka paikallisliike on näiden vuosien aikana kehittynyt?
Aloittaessamme vuonna 2008 meitä oli kolme militanttia. Nyt reilut kaksi vuotta myöhemmin meitä on yli 90. Meillä on tilat kaupungin keskustassa ja myös yliopiston alueella, joka on tunnetusti kaupungin ainoa punainen alue. Tähän tilanteeseen olemme päässeet perusaktivismilla, jota edelleen jatkamme. Monet ryhmittyvät lopettavat perusaktivisminsa, koska he kokevat, ettei enää ole tarvetta tehdä sitä asioiden ollessa hyvällä mallilla – se on väärin. Olemme saaneet myös kritiikkiä tilojen sijaintiin liittyen; ihmiset kysyvät, “miksi hämmentää soppaa?”. Tilojemme sijainti on poliittinen valinta; olisimme voineet sijoittautua kaupungin ulkopuolelle, missä antifasistit eivät muodostaisi uhkaa. Miksi kuitenkin pitäisi piiloutua? Mitä hyötyä on pitää yllä neutraalia ilmapiiriä, jos tavoitteena on voitto eikä “tasapeli”? Olemme etulinjassa emmekä piiloudu.
Aktiviteettiemme skaala on laaja, tai toisin sanoen se pitää sisällään elämän kaikki osa-alueet. Voittaakseen tarvitsee työskennellä kokonaisvaltaisesti.
Kuinka opiskelijajärjestönne Blocco Studentesco on pärjännyt kaupungissanne?
Ensimmäisen kerran 30 vuoteen on kaupunkimme yliopistossa fasisteja. Viime oppilasvaaleissa saimme kaksi edustajaa koulun valtuustoon, ja he pitävät huolen siitä, ettei meitä voi jättää huomioimatta. Voimme tehdä aloitteita, järjestää tapahtumia yliopiston alueella ja vaikuttaa päätöksiin. On tietenkin selvää, että tämä herättää suurta vastustusta vasemmistolaisissa opiskelijoissa ja opettajissa.
Kuinka viranomaiset suhtautuvat teihin?
Poliisien toimintatapoihin kuuluu uhkailu ja pelottelu, mutta me emme alistu näihin. Välillä he yrittävät saada meitä perumaan tapahtumiamme tai toimintojamme, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tapahtumissamme järjestyksestä vastaa oma turvaryhmämme, ja tämän tiedostavat niin poliisit kuin vastustajammekin.
Entä poliittiset vastustajat?
Suurin osa antifasisteista ei ole paikallisia, vaan he ovat kotoisin muualta ja opiskelevat kaupungin yliopistossa. Siitä johtuen he ovat näkyviä juuri yliopiston alueella. Keskustassa sijaitsevaan tilaamme, Cutty Sark –keskukseemme, on tehty kaksi pommi-iskua.
Minkä näet eroksi normaali-ihmisen ja militantin välillä?
Normaali ihminen tekee sen, mitä hän haluaa, militantti taas sen, mikä on oikein. Militanttina oleminen tarkoittaa omistautumista, päivittäistä aktiivisuutta ja periksiantamattomuutta.
