Koti Artikkelit Asema-aukion hovioikeudenkäynti: poliisi panttasi Valviran lausuntoa!

Asema-aukion hovioikeudenkäynti: poliisi panttasi Valviran lausuntoa!

4

Helsingin hovioikeudessa käsiteltiin perjantaina Helsingin asema-aukiolla viime vuoden syyskuussa tapahtunutta välikohtausta, jossa Vastarintaliikkeen aktivisti potkaisi yhden kerran väkivallalla uhkaillutta Jimi Karttusta rintaan. Syyttäjä syyttää aktivistia törkeästä pahoinpitelystä sekä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja vaatii aktivistille 5,5–6 vuoden vankeusrangaistusta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, mutta tuomitsi aktivistin törkeästä pahoinpitelystä kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Uutena todisteena hovioikeuteen Jesse Torniaisen puolustus toi viime kesänä valmistuneen Valviran lausunnon. Puolustus kysyi ääneen, miksi tätä paperia ei ollut toimitettu puolustukselle, vaan se jouduttiin itse metsästämään. Syyttäjän mukaan paperia ei ollut toimitettu myöskään heille, mikä siis tarkoittaa sitä, että poliisi on pantannut paperia! Kyseinen paperi on yksi merkittävimmistä todisteista Torniaisen eduksi, joten poliisin toiminta on vähintään kummallista, vaikkakaan ei yllättävää. Kyseisen tapauksen tutkinnanjohtaja on aikaisemminkin osoittanut puolueellisuutensa tutkinnan aikana esimerkiksi valehtelemalla medialle Torniaisen kuuluvan järjestön perustajiin. Syyttäjän mukaan kyseinen paperi ei ole merkittävä, vaikka kyseessä on Valviran paperi, joka on juridisesti sekä kuolemansyyntutkijoiden että sairaaloiden yläpuolella. Tästä yleisö voineekin päätellä jotain salaiseksi julistetun paperin sisällöstä.

Vaikka tapaus sai massiiviset mittasuhteet mediassa, ei tapauksessa käräjäoikeuden mukaan voinut käyttää niin sanottua media-alennusta. Puolustus toikin paikalle tulosteita eri medioista, joissa Torniaista syytettiin suoraan taposta, vaikka kyseinen rikosnimike ei ollut koskaan edes esitutkinnan aikana nimikkeenä. Lisäksi oikeudelle jätettiin aikaisemmin mainittu tutkinnanjohtajan medialle kertoma valhe sekä kuvakaappauksia Torniaiselle lähetetyistä uhkauksista. Näiden tarkoitus oli osoittaa, että mediassa on valehdeltu Torniaiseen kohdistuneista rikosepäilyistä, ja jopa osoittaa, että tutkinnanjohtaja on levittänyt valheita hänestä ja että julkisuus on aiheuttanut ihmisten lähettämiä uhkauksia. Saa nähdä, miten hovioikeus tulee päättämään asian suhteen – Torniaisella kun ei ole Tapanilan joukkoraiskaajien tai Axl Smithin suojaväriä itsellään.

Syyttäjä aloitti kertomalla yleisölle potkaisun syyksi sen, että Karttunen olisi kutsunut rivissä seisoneita lippumiehiä “rasistipelleiksi”. Syyttäjän näyttö tälle väitteelle on Karttusen seurassa olleen Joona Hartikaisen kuulusteluissa kertoma mahdollisuus, että Karttunen olisi saattanut sanoa näin. Hartikainen kuitenkin korosti samassa kuulustelussaan, ettei kuullut, mitä Karttunen oli tilanteessa sanonut. Syyttäjä kuitenkin valehtelee tästä asiasta saadakseen “näyttöä” vaatimaansa koventamisperusteeseen “rasistisesta rikoksesta”. Syyttäjä jopa väittää tyhjästä keksimäänsä näyttöä riidattomaksi todisteeksi.

Syyttäjä itsekin myöntää, ettei Karttusen kuolema ulotu tahallisuuden piiriin, mutta väittää sen johtuvan “törkeästä huolimattomuudesta”. Syyttäjä ilmeisesti viittaa tällä väitteellään Torniaisen syyllistyneen törkeään huolimattomuuteen, vaikka kaikki lääkärintodistukset puhuvat aivan muuta. Pyrkiessään todistamaan oikeuskäytännön kautta Torniaisen olevan vastuussa Karttusen kuolemasta tämän hoidosta kieltäytymisestä huolimatta, otti hän esille Korkeimman oikeuden tuomion, jossa toista miestä ampunut henkilö sai tuomion taposta, vaikka tämä meni lääkäriin vasta seuraavana päivänä. Tässä viitatussa tuomiossa on kuitenkin kyse täysin erilaisesta asiasta: Karttunen meni heti lääkäriin ja lääkärintodistusten mukaan hänelle selvitettiin useaan otteeseen hoidosta kieltäytymisen sekä päihteiden käytön riskit aivovammapotilaana ollessaan. Viitatussa tuomiossa uhri meni alun perinkin liian myöhään lääkäriin eikä näin ollen ollut kuullut ammattihenkilön neuvoja.

Torniaisen puolustuksen ja käräjäoikeuden tuomion mukaan Torniaisen rikosoikeudellinen syy-yhteys katkeaa moneen otteeseen potkun ja Karttusen kuoleman välillä. Karttunen käytti jo sairaalassa ollessaan huumeita vastoin hoitohenkilökunnan ohjeita, hän karkasi sairaalasta useita kertoja vastoin annettua ohjeistusta ja häntä jouduttiin useana päivänä puhuttelemaan, jotta hän jäisi vielä edes yhdeksi yöksi sairaalaan. Lopullisen karkaamisen hän suoritti päivää ennen kuolemaansa ja todistajien mukaan hän käytti Subutexia, Rivatrileja, alkoholia ja kannabista sekaisin tuona päivänä. Mainittakoon, että Subutexin pakkausohjeessa kerrotaan, että sen käyttäminen bentsodiatsepiinien kanssa sekaisin on lähtökohtaisesti hengenvaarallista. Rivatrilit ovat bentsodiatsepiineja. Kuolinpäivänään Karttuselle ryhdyttiin antamaan hoitoa yliannostuspotilaana, vaikka hoito olisi pitänyt aloittaa aivovammapotilaana. Mikäli Karttunen olisi pysynyt sairaalassa, olisi hoito osattu kohdentaa heti alusta alkaen oikein. Tämä siis johti mahdollisesti jopa tuntien hukkaan heitettyyn hoitoaikaan. Mikään näistä asioista ei ole sellainen, että sen voisi laskea Torniaisen syyksi. Tukenaan puolustus käytti useita lääkärinlausuntoja sekä nyt julki tullutta poliisin “jostain syystä” pimittämää Valviran lausuntoa. Ennen varsinaisiin kuulemisiin siirtymistä käytiin läpi salainen osio, jossa käsiteltiin kaikki lääkärintodistukset kokonaisuudessaan.

Ensimmäisenä kuultavana kuultiin itse Torniaista. Hän kertoi potkaisun johtuneen siitä, että Karttunen uhkasi hänen ystäväänsä väkivallalla ja räkäisi tätä. Torniainen oli päättänyt potkaista tätä kerran hätistääkseen hänet pois paikalta. Karttunen oli ennen potkaisua katsonut häntä silmiin, mikä tarkoittaa, että hän näki potkun tulevan. Karttusen aamupalaksi nauttimat Rivatrilit sekä Diapamit, jotka ovat rauhoittavia lääkkeitä, vaikuttivat Karttusen kykyyn ottaa potku vastaan.

Torniaisen jälkeen paikalle oli tarkoitus tulla Karttusen seurassa asema-aukiolla ollut Joona Hartikainen, mutta tämä ei ollut saapunut paikalle. Oikeus lähettikin poliisit etsimään miestä, mutta tätä ei saatu kiinni. Päätettiinkin kuulla Karttusen taloyhtiön puheenjohtajaa, joka oli myös henkilö, joka avasi ovet ambulanssimiehistölle tämän kuolinpäivänä. Hän kertoi Karttusen jääneen aikaisemmin mieleen siitä, että hänen kanssaan jouduttiin käymään keskusteluja siitä, miten talossa asutaan. Erityisesti hänen mieleensä oli jäänyt tapaus, jossa Karttusen asunnossa olivat syttyneet lakanat tuleen. Miehen varsinainen syy paikallaoloon oli hänen perjantaina 16.9.2016 tekemänsä havainnot Karttusesta. Hän kertoi nähneensä tämän jo heti aamusta, noin 9–10 aikaan, niin “pelti kiinni”, ettei “tien leveys meinannut riittää”. Hän kertoi nähneensä Karttusen aikaisemminkin hyvin päihtyneenä, joten varsinainen ihmettelyn aihe oli tässä vaiheessa, että onpas hän aloittanut jo aikaisin aamulla. Todistuksen tarkoituksena oli osoittaa, että Karttusesta ainoat kuolinpäivänä tehdyt näköhavainnot kertovat, että hän on käyttänyt päihteitä. Syyttäjä eikä Karttusen perheen asianajaja eivät tahtoneet kysyä todistajalta yhtäkään kysymystä.

Hartikaista ei vieläkään ollut löytynyt, joten siirryttiin taas salaiseen osuuteen, eli Karttusta hoitaneen neurokirurgian erikoislääkärin sekä kuolinsyytutkimuksen tehneiden henkilöiden kuulemisiin. Vielä tämänkin jälkeen Hartikainen oli hukassa, joten hänen kuulemisensa päätettiin suorittaa kuuntelemalla tämän käräjäoikeudessa antama todistus nauhalta. Hän kertoi hänen vieneensä Karttuselle huumeita sairaalaan Karttusen itsensä pyynnöstä ja heidän nauttineen sekä Rivatrileja että Subutexia sairaalajakson aikana. Karattuaan torstaina sairaalasta, päivää ennen kuolemaansa, he olivat käyttäneet Rivatrileja, Subutexia, alkoholia ja kannabista. Hänen viimeiset havaintonsa Karttusesta olivat tältä päivältä.

Hartikaisen kuulemisen jälkeen oli loppupuheenvuorojen aika. Syyttäjällä ei ollut käytännössä mitään uutta kerrottavaa käräjäoikeudessa antamaan loppupuheenvuoroonsa. Hänen mukaansa yksi rintaan kohdistettu potku on “tietoinen riski kuolemanvaarasta”. Hän selitti outoja selityksiä siitä, miten on Torniaisen vika, että Karttunen karkasi sairaalasta, sillä häntä ei voinut asettaa pakkohoitoon (pakkohoitoon asettaminen vaatii joko mielenterveysongelman tai riskin väkivaltaisesta käyttäytymisestä joko itseään tai muita kohtaan). Hänen mukaansa Karttusen huumeista johtunut heikko kunto oli verrattavissa siihen, että joku potkaisisi vanhaa naista, vaikka vanhuus on fyysinen kohtalo jokaiselle ja päihteiden käyttö on itsestään johtuvaa. Lisäksi syyttäjän mukaan kyseessä on käytännössä lähes tappo, minkä vuoksi hän vaatii niin korkeaa tuomiota. Syyttäjän mukaan siis yksi potku rintaan on verrattavissa tappoon.

Torniaisen puolustus taas toi esille paljon vatvotut lääkärintodistukset, jotka todistavat yksityiskohtaisesti, kuinka Karttusen oma toiminta vaikutti hänen kuolemaansa. Puolustuksen mukaan lääkärit olivat kertoneet Karttusen vamman olevan paranemaan päin, mikä on todiste siitä, että jotain outoa on karkaamisen jälkeen tapahtunut. Puolustus kertoi, että syyttäjän nimeämä kuolemansyyntutkija oli kertonut, että hänen tehtävänsä on ainoastaan tutkia fyysiset vammat eli varsinainen kuolinsyy, mutta ei esimerkiksi sitä, miksi Karttusen aivovamma oli pahentunut. Kuolemansyyntutkija oli myös kertonut, ettei voi “kävellä yli” Valviran lausunnosta. Torniaisen asianajaja lainasi myös suoraan Valviran lausuntoa:

“Valviran näkemys Karttusen kuolemaan vaikuttaneista tekijöistä poikkeaa jonkin verran oikeuslääkärin esittämästä. Oikeuslääkärin mukaan Karttunen menehtyi vamman jälkeisiin aivoruhjeisiin. Valviran näkemyksen mukaan Karttusen verestä löytyneillä päihdeaineilla on todennäköisesti ollut vaikutusta hänen menehtymiseensä. Valvira toteaa, että Karttunen oli saanut kuolemaansa edeltävästi kuusi vuorokautta aikaisemmin vakavan aivotrauman, joka heikensi hänen aivoverenkiertoaan, minkä vuoksi jo pieni määrä rauhoittavia lääkkeitä saattoi aiheuttaa peruuttamattomia seurauksia.”

Tässä vaiheessa syyttäjä puuttui tekstin lukemiseen ja kertoi kyseessä olevan salainen paperi, minkä vuoksi yleisö ei kuullut enempää sen sisällöstä. Lääkärintodistukset käsiteltyään asianajaja siirtyi keskustelemaan oikeuskäytännöstä törkeiden pahoinpitelyiden suhteen. Hän nosti esille useita eri hovioikeuksien sekä korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa paljon törkeämmät sekä vastaavanlaiset tapaukset on tuomittu pelkkinä pahoinpitelyinä. Hän kertoi Helsingin hovioikeuden tammikuussa antamasta ratkaisusta, jossa takaapäin ilman varoitusta hyökännyt mies löi pahaa-aavistamatonta uhriaan leukaan ja potkaisi tätä maassa. Uhri oli lyönyt päänsä, saanut vakavan aivovamman ja kuollut vielä saman yön aikana. Tekijä tuomittiin pelkästä pahoinpitelystä sekä kuolemantuottamuksesta ehdolliseen. Hän kertoi Korkeimman oikeuden ratkaisusta, jossa tekijä oli pahoinpidellyt uhriaan vasaralla ja pesäpallomailalla päähän pahoinpiteleminen ei ole törkeää vaan normaali pahoinpitely. Myös muita esimerkkejä tuotiin esille. Puolustus vaatiikin Torniaisen tuomitsemista korkeintaan pahoinpitelystä, ei törkeästä pahoinpitelystä eikä etenkään törkeästä kuolemantuottamuksesta tai mistään muustakaan kuolemantuottamuksesta.

Oikeus antaa päätöksensä asiassa viimeistään 26.1. kansliapäätöksenä.

Toimitus

4 KOMMENTIT

  1. Mielenkiintoinen tuo Valviran lausunto. Julkitulleen tekstin perusteella ei liene epäselvyyttä siitä, miksi poliisi tuota paperia panttasi.

  2. Koko oikeussysteemi on läpeensä mätä ja täten kaikki jotka sillä alalla työskentelee. Systeemi perustuu ihmeelliselle näkemykselle siitä että ihmiset ovat yhdenvertaisia (lain edessä). Tämä taas perustuu vieläkin ihmeellisemmälle näkemykselle siitä että ihmiset ovat yhdenvertaisia Jumalan edessä. Tälle väärälle premissille me ollaan rakennettu koko typerä järjestelmä. No se ei voi tietenkään toimia, koska ihmiset eivät ole yhdenvertaisia missään asiassa, eikä niitä voi yhdenvertaisina käsitellä minkään asian suhteen, ei edes lain. Se, että tätä mahdottomuutta yritetään sitten soveltaa aiheuttaa vain kaksinaismoralismia ja korruptiota, koska väärä premissi halvaannuttaa oikeusjärjestelmän aivan kuten väärä premissi aiheuttaisi yksilön ajattelussa kognitiivista dissonanssia.

    • Vai että kaikki alalla työskentelevät korruptoituneita? Ettei vaan olisi taas turhaa yleistämistä, sillä onhan alalla muun muassa Vastarinnan jäsen hommissa hänen haastattelun perusteella: http://www.vastarinta.com/lautamies-kommentoi-vastarintaliike-oikeusmurhaa/

      Sattuu vaan nuo valinnanavaimet olevan kaikkein hävyttömimpien oman edun edistäjien ja valehtelijoiden käsissä TOISTAISEKSI. Media ja poliitikot ovat entistä räikeämmin mukana oikeudenkäynneissä ja oikeusprosesseissa luomalla oman agendansa mukaisia julkisia tuomioita ja luomalla tyhmille kansalaisille mielipiteitä valmiiksi (ps. tunnen useita tällaisia ylimielisiä Hesarista orjia) mikäs muukaan ideologia, kuin kansallissosialismi olisi tällaisessa tulikasteessa. Vaikka marxisti tappaisi useita poliittisia vastustajiaan, se ei IKINÄ saisi samanlaista mediamyrskyä aikaan, kuin Torniainen on saanut. Mahdollisuuksien mukaan se hukutettaisiin mahdollisimman nopeasti muiden uutisten sekaan. Saiko kansallismielisen ravintolaomistajan autoroviot paljoa palstatilaa? EI. Lehdistö juhli näitä tuhopolttoja.

  3. Kun poliisipartio tuli paikalle autolla, poliisi ei edes noussut autosta, ja puolen minuutin kuluttua lähti paikalta. Sen verran vähäpätöiseksi oli arvioitu koko välikohtaus, ei edes autosta nousemisen arvoiseksi. Jälkikäteen poliittinen poliisi ilmoitti, että ko. partiolla oli toinen kiireellisempi tehtävä. Mutta mitään muuta partiota paikalle ei lähetetty – tämäkin todistaa, että sillä hetkellä poliittisella poliisilla ei ollut mittään ideaa käyttää tapausta hyväksi taistelussaan Suomalaisia patriootteja vastaan. Nerokas idea syntyi vasta kun narkomaani tappoi itseään aineilla ja elämäntavalla.

    Suomalainen poliittinen järjestelmä ja propagandakoneisto jossa vain yksi “oikea” mielipide on sallittu – yhä enemmän muistuttavat Neuvostoliittoa. Salaiset oikeudenkäynnit, joissa tuomitaan Lain määräämättä olevilla perusteilla (“hyvät tavat”) se on kuin NL:n nk. “troikat” (OSO), jotka perustelivat tuomiot “tarkoituksenmukaisuudella”. Samankaltaisuus ei ole ihme, mikäli tietää ketkä vaikuttavat taustalla NL:ssä 1930-luvulla ja nyky Suomessa.

Comments are closed.