Koti Artikkelit Are Waerland – terveysliikkeen perustaja

Are Waerland – terveysliikkeen perustaja

4

Suomalainen kirjailija ja terveysfilosofi Are Waerland syntyi vuonna 1876 idyllisessä suomenruotsalaisessa kaupungissa Tammisaaressa, Hangon pohjoispuolella.

Kuvatekstit: alkuperäinen - draama suoraviivainen - haaste vallankumouksellinen - vaatimus innovatiivinen - uusi elämänkatsomus visionäärinen - uusi ihmiskunta
Kuvatekstit:
alkuperäinen – draama
suoraviivainen – haaste
vallankumouksellinen – vaatimus
innovatiivinen – uusi elämänkatsomus
visionäärinen – uusi ihmiskunta

Are Waerland syntyi hyvin toimeentulevaan perheeseen, jossa sekä isä että äiti hankkivat elantonsa kauppiaina. Waerlandista tuli ylioppilas vuonna 1894 (Nya svenska läroverket i Helsingfors), minkä jälkeen hän oli muutaman vuoden merillä. Vuonna 1896 Waerland aloitti historian ja filosofian opinnot Helsingin yliopistossa. Waerland osallistui kansanvalistustyöhön ja toimi Ahvenanmaalla kansanopiston opettajana ja johtajana. Sortovuosien aikana, Venäjän tsaari Nikolai II:n ollessa hallitsijana, Waerland osallistui myös vastarintaliikkeen toimintaan. Hän muun muassa salakuljetti ruotsalaisen Sveriges Nationella Förbund -kirjapainon Fria Ord -nimistä oppositiolehteä. Tähän aikaan ajoittui myös Waerlandin oman kirjallisen toiminnan aloitus.

17772_are-waerland21Are Waerland joutui olemaan joitakin vuosia poissa Suomesta, mutta palasi taas Suomeen vuonna 1906 ja perusti palattuaan raittiutta edistävän Frisinnade Arbetarföreningen -nimisen yhdistyksen. Melko pian paluunsa jälkeen Waerland matkusti kuitenkin Ruotsiin Uppsalaan, missä hän jatkoi lääketieteen ja filosofian opintoja. Hän järjesti kansansivistysluentoja eri puolilla Ruotsia ja toimi sijaisena toisinaan kansankorkeakouluissa. Samaan aikaan hän painatti filosofiaa ja psykologiaa käsitteleviä tekstejään.

Are Waerlandin teoriat terveydestä pohjautuivat ensi sijassa hänen intuitioonsa, minkä vuoksi ne eivät aina osoittautuneet tieteellisesti kestäviksi. Hän tavoitteli kuitenkin teorioittensa liittämistä viimeisimpiin tieteellisiin tietoihin ja opiskeli tämän vuoksi ahkerasti terveyteen liittyviä opintoja korkeamman asteen oppilaitoksissa.

Waerlandin terveysfilosofian mukaan sairaudet johtuvat lähtökohtaisesti elämäntapavirheistä. Terve keho pystyy usein vastustamaan tauteja, mutta elämäntapavirheiden vuoksi “sairastunut” keho altistuu helposti sairauksille. Tämän vuoksi keho tulisi pitää terveenä ja kunnossa, jotta sairauksilta vältyttäisiin. Waerlandin mukaan suurin osa sairauksista on siis itse aiheutettuja. Hän totesi muun muassa seuraavasti:

Terveyden uhkana eivät ole sairaudet vaan elämäntapavirheet. Kun elämäntapavirheet poistetaan, sairaudet tulevat poistumaan itsestään. Elimistömme on vuosimiljoonien aikana kehittynyt harmoniassa ympäristömme kanssa. Se ei ole sopeutunut paikallaan istumiseen sisätiloissa sekä teollisesti valmistettuun ruokaan. Tarjoamalla elämäämme optimaalisia tekijöitä toteutuu elämämme optimaalisesti.

Vuonna 1938 Waerland perusti Ruostissa yleispohjoismaisen kansanterveysyhdistyksen, Allnordiska förbundet för folkhälsan, josta myöhemmin tuli Hälsofrämjandet. Kahta vuotta myöhemmin hän perusti aikakauslehti Solvikingenin, jonka nimi tänä päivänä on Hälsa. Waerlandin lempiruoka oli kruska, eräänlainen puuro, joka keitetään rusinoista, leseistä, kaurahiutaleista ja vedestä ja joka tarjoillaan maidon ja omenahillon kera. Muutoin hän suositteli maito- ja kasvispohjaista ruokavaliota.

solvikingen

Waerland oli sitä mieltä, että pohjoismaisen kansan elämäntapa ja elämänfilosofia on perimän kautta luonut pohjan pohjoismaalaisten terveydelle. Tunnetuimmassa kirjassaan In the Cauldron of Disease hän kirjoittaa seuraavasti:

Kaikkien pohjoismaalaisten jumalien joukossa ei ole ainoatakaan jumalaa, joka olisi ollut lääketieteen jumala. Tällä on suuri merkitys. Mikäli vastasyntynyt lapsi ei ollut elinkelpoinen, hänet vietiin metsään luonnon helmaan nukahtamaan ikiuneen. Esi-isämme häpesivät yhtä paljon vaivoja ja sairauksia kuin vanhuuden heikkoutta ja voimattomuutta. He eivät yksinkertaisesti suvainneet mitään vaivoja itsellään tai ympärillään.

Näiden jumalien turvin syntyi Pohjolaan kansa, jonka vertaista ei maailmassa ollut ennen nähty – fyysisiltä ja psyykkisiltä voimavaroiltaan sekä moraalisesti.

Tämä terveyspääoma, jonka pohjoismaiset esi-isämme kartuttivat, on vienyt meitä eteenpäin kolmenkymmenen sukupolven ja yli tuhannen vuoden ajan.

Tällä hetkellä koko pohjoismainen rotu on rappeutunut virheellisten elintapojen vuoksi. Se on ajautunut raiteiltaan koko sisäiseltä olemukseltaan, väärän elämänkatsomuksen vuoksi.

Olemme vaarassa tuhoutua maan päältä, mikäli ei tapahdu vallankumousta. Se ei tarkoita sosiaalista tai teollista vallankumousta, joka käsittää pankkiholveihin kasatun rahan, rakennukset, laivat ja koneet. Sen sijaan tarvitaan fyysinen ja moraalinen vallankumous, jossa kyseessä ovat muut aarteet. Nimittäin se terveyspotentiaali, joka on olemassa terveissä kehon kudoksissa, terveessä veressä, vahvassa luustossa sekä henkisessä rakenteessa, joka myötävaikuttaa terveeseen mieleen ja vahvoihin persooniin. Tällaisille keholle sairaudet ovat häpeällisiä ja pelko tuntematonta.

Yksi sairauden tuntomerkeistä on, että se aina tuottaa vastakkaista näkemystä elämään. Bakteerien tavoin se leviää sairaan kehon kudoksiin ja elimiin, nopeuttaen sen tuhoutumista ja asettaen rajan sen olemassaololle. Luonnon filosofia on identtinen esi-isiemme filosofian kanssa. Sen tavoitteena on luoda yhä täydellisempi ihmistyyppi, ei sen kaltaista, joka kuvastaa rappeutunutta kansaa. Luonnon tarkoitus ei ole koskaan hyödyttää heikkoja.

Muutamana esimerkkinä Are Waerlandin lukuisista kirjoista mainittakoon Våld och lag: scener från februarirevolutionen i Finland 1899 (1902), Vägen till kroppslig och andlig hälsa (1915), Idealism och materialism (1924), In the Cauldron of Disease (1934), Vår urgrund: vikingatidens livssyn (1937), Död åt det vita sockret! Liv åt de vita folken! (1938), Hälsans utvalda folk (1941), Kvinnan och tobaken (1942), Vi och våra gudar (1943) ja Der Weg zu einer neuen Menschheit: eine Gasamtschau des Gesundheitsproblems (1953).

“Perustan näkemykseni ensi sijassa luonnon todistusaineistoon…”

Nordfront.se

4 KOMMENTIT

  1. Todella innoittava ajattelija, jonka filosofiasta tulee paljolti Tahko Pihkalan aate mieleen!

  2. Hieno artikkeli! Aivan mahtavaa, koska en tiennyt mitään kyseisestä henkilöstä. Näkee miten meiltä on pimitetty kansallissankareita progressiivisuuden nimessä.

    • Samaa ihmettelin minäkin, että minnehän on esimerkiksi koulussa unohtunut näin hienon miehen käsittely. Todella inspiroivaa materiaalia, siirsi ainakin tätä kulutusyhteiskunnan orjaa taas askeleen kohti parempaa elämää.

Comments are closed.