Koti Uutisia Talous 247 biljoonan dollarin globaali velka ja kauppasota – vaarallinen yhdistelmä

247 biljoonan dollarin globaali velka ja kauppasota – vaarallinen yhdistelmä

4

Yleistynyt kauppasota ja 247 biljoonan dollarin suuruiseksi arvioitu globaali velka saattavat aiheuttaa äkillisiä ja odottamattomia seurauksia taloudessa. Globaali velka on noussut vuodesta 2003 lähtien 248 prosentista (GDP) nykyiseen arvioituun 318 prosenttiin. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä velka nousi kahdeksalla biljoonalla dollarilla.

Arvion mukaan laajentunut kauppasota uhkaisi tulotason nousua, jolloin velkojen takaisinmaksut vaikeutuisivat. Se voisi parhaimmillaan hidastaa globaalia taloutta ja pahimmillaan aiheuttaa uuden finanssikriisin. Yhdysvaltain keskuspankki Fed on nostanut korkoja pitääkseen inflaation kurissa. Fed on simuloinut mahdollista uutta lamaa, ja tällä kertaa pankkien arvellaan olevan vakavaraisempia häviöitä vastaan. Simulointi antoi tuloksen 10 prosentin työttömyyden noususta kriisin iskiessä, mutta yksikään 35 pankista ei kaatunut testissä.

Yksi ehdotettu parannus olisi siirtyä pois velkapohjaisesta finanssijärjestelmästä. Kiinan ja Intian odotetaan olevan erityisen riskialttiita 247 biljoonan dollarin globaalin velkataakan vaikutukseen omilla markkinoillaan. Kestämättömät velat siellä aiheuttaisivat kuitenkin välittömiä globaaleja yhteisvaikutuksia.

Velka-arviot perustuvat RealClear Marketsin laskelmiin. Ne sisältävät kaikki suurimmat maat ja useimmat kuluttajien, yritysten ja valtioiden velkatyypit.

Lähde: Financial Tribune

Aiheeseen liittyen:

Kiinalainen öljyjalostamo vaihtoi amerikkalaisen öljyn iranilaiseen
Yhdysvaltojen “kauppasodan” johtaja Rothschild-taustainen globalisti

4 KOMMENTIT

  1. “Simulointi antoi tuloksen 10 prosentin työttömyyden noususta kriisin iskiessä, mutta yksikään 35 pankista ei kaatunut testissä.”

    Mitäs simulaattoria ne oikeen pelailee siellä?

    • Suomen valtiohallinnollakin on joukko ihmisiä jotka syöttelevät erilaisia vaihtoehtoja tietokoneeseen ja koittavat todennäköisyyslaskennalla saada esille mitä missäkin tapauksessa tapahtuu. Lähes kaikissa tapauksissa ihmisille käteen jävään rahan määrä kasvaa ja valtion talous elpyy. Mutta ne eivät etsi sellaista vaihtoehtoa. Sielä etsitään sellaista vaihtoehtoa jolla käteen jäävän rahan ostovoima vähenee. Ja tätä peliä on pelattu -80 luvulta lähtien. Esko Ahon “työreformi” oli ensimmäinen projekti mutta onneksi se ei toteutunut. Eskon munaukset kun on kaikkien mielissä vieläkin.

      Suomen talous on niin heikko (vertaa lasten hyrrää ja rautakankea) että jos 5% pääkaupunkiseudun perheistä muuttaisi muualle Suomeen, olisimme konkurssissa. Ei sen vuoksi että nuo ihmiset muuttaisivat, vaan kerrannaisvaikutusten. Kun perheet muuttaisivat pois, kulutus pääkaupunkiseudulla pienenisi ja siirtyisi maakuntiin. Tarvittaisiin lisää työvoimaa kuljetuksiin eikä pääkaupunkiseudulla olisi enää niin paljoa työttömyyttä ja asuntopulaa. Ja kun ihmiset ostaisivat uuden kodin, jäisi myydystä rahaa kolmen vuoden elämiseen. Se taas tarkoittaa sitä että kun pääkaupunkiseudun ihmiset huomaisvat etteivät muuttajat “kuolleetkaan”, seuraava aalto olisi jo 10%. Ja se olisi sitten siinä.

      Asuntotilanne korjaantuu muutenkin pääkupunkiseudulla muutamien vuosian aikana kun ~30% omistusasunnoista tulee kaupan. To määrä joka jää perinnöksi seuraaville sukupolville poistaa “asuntopulan” ja romahduttaa hinnat. Tai ei varsinaisesti romahduta, vaan laskee ne realistiselle tasolle. Hinnanlaskua on se 50-60%.

      Siihen tuo kauppasota päälle niin jo on lainoissa maksamista. Toivottavasti ei ole lainaa…

  2. Taisi olla juuri tänä vuonna, kun laivaukset Kiinasta USA:an pysähtyivät yhtä äkkiä. Syynä taisi olla myyjien epä­luottamus maksun saamisesta. Sitten hallitukset astuivat välin ja kauppa jatkui kuin ei mitään.

    Tilanne voi räjähtää käsiin hyvinkin pienestä asiasta. — Romahdus alkaa sieltä, mistä kukaan ei odottanut se tulevan.

    Nyt en löydä linkkiä uutiseen. Alku­vuodesta kuitenkin.

Comments are closed.