Historioitsija Gunnar Wetterberg kirjoitti alkuvuodesta ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin yhtenäisen Pohjolan olevan “realistista utopiaa”.
EU:n ongelmat euroyhteistyön, maahanmuuton ja jäsenvaltioiden, kuten mahdollisesti tulevaisuudessa unionin jättävän Iso-Britannian, suhteen tekevät Wetterbergin mukaan pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä toivottavaa. Wetterberg kirjoitti muun muassa seuraavaa:
“EU:n tulevaisuus on niin epävarma, että pohjoismaisten valtioiden intresseihin tulisi kuulua perehtyä kysymykseen yhteispohjoismaisen valtion rakentamisesta. Mikäli EU pysyy pidemmällä aikavälillä pystyssä, pohjoismainen liittovaltio voisi edistää unionin kehitystä kokeilemalla uusia yhteistyön muotoja, joita sitten sovellettaisiin unioniin kokonaisuudessaan. Jos EU taas murenee, on järkevää kehittää toisenlainen ratkaisu.”
Wetterberg mainitsee myös Venäjän toimet yhdeksi syyksi siihen, miksi Pohjolan tulee olla vahva ja yhtenäinen heikon ja hajanaisen sijasta. Wetterberg on sitä mieltä, että Pohjola hyötyisi puhtaan taloudellisestikin Pohjoismaiden välisen yhteistyön lisäämisestä:
“Pohjoismainen liikkuvuus on pelastanut työllisyyden ja lievittänyt työmarkkinoiden pullonkauloja. Yhä enemmän ruotsalaisia on töissä Tanskassa ja Norjassa ja insinöörit kaikkialta Pohjoismaista antavat tärkeän panoksen ruotsalaiselle konepajateollisuudelle. Työmatkaliikenteen ruuhkautuminen ja muutot työn perässä olisivat yleistyneet, jolleivät verotus ja sosiaali- ja vakuutussopimusten ehdot eroaisi niin paljon toisistaan eri Pohjoismaissa.”
“Yhdessä nämä viisi pohjoismaista valtiota lukeutuisivat maailman kahdentoista suurimman talouden joukkoon. Näin niiden tulisi ilman muuta saada paikka G20-maiden keskuudessa ja kuulua EU:n ja Naton tärkeimpiin jäseniin, mikäli siis Pohjoinen liittovaltio tämän ratkaisun valitsisi. Omalla alueellaan Pohjoinen liittovaltio kykenisi työstämään toimivia keinoja suurten ongelmien ratkaisemiseksi, ja tämä olisi esikuvallista muulle Euroopalle […].”
“Pohjoismaisten työmarkkinoiden version 2.0 on aika pyytää apua lakimiehiltä. Sen sijaan, että jokaisella Pohjoismaalla on omat vaikealukuiset lakipykälänsä, meillä pitäisi olla yhteinen lainsäädäntö perustasta alkaen. Yhteinen työlainsäädäntö, sopuisat lait sosiaalivakuuksista ja samantasoinen työn verotus veisivät pohjoismaista integraatiota monta askelta pidemmälle. Pohjoismainen integraatio vaikuttaisi suoraan monen kansalaisen arkipäivään, uravalintoihin ja tulevaisuudennäkymiin.”
Käytännössä Wetterberg haluaisi siis aluksi liittovaltion, joka ensiaskeleena olisi pienempi kuin yhteispohjoismaisen valtion muodostaminen välittömästi. Wetterberg on myös sitä mieltä, että pohjoismaisen liittovaltion on kunnioitettava paikallisia kulttuureita sekä kansallisia erityispiirteitä. Wetterberg tarkoittaa kirjoituksessaan, että pohjoismaisille valtioille tulisi ensin luoda yhteinen politiikka, mitä tulee koko joukkoon tärkeitä kysymyksiä. Näissä kysymyksissä maiden linjojen olisi oltava yhtenäiset, jotta pohjoismainen liittovaltio kyettäisiin perustamaan.
Wetterberg nostaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan, johon hän ei itse esitä mitään tiettyä ratkaisua, vaan sanoo luottavansa siihen, että Pohjoismaat löytäisivät muutamassa kuukaudessa kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Ruotsin hallituksen yritykset laastaroida ja korjata täysin epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaansa henkilötarkastusten avulla rajoillansa nakertavat pohjoismaista kaupankäyntiä ja Öresundin alueen taloutta. Näin Wetterberg kirjoittaa, vaikkei hän varsinaisesti kritisoikaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa.
Kysymys ei nouse esille ensimmäistä kertaa
Wetterberg nosti kysymyksen yhtenäisestä Pohjolasta esiin jo vuonna 2009, ja hän on sittemmin kirjoittanut aiheesta myös kirjan Förbundsstaten Norden (vapaa suom. ‘Pohjolan liittovaltio’). Kirjan kuvaus on seuraavanlainen:
“Pohjola 2030: Viisi pohjoismaista valtiota ovat sulautuneet yhtenäiseksi poliittiseksi federaatioksi – Pohjolan liittovaltioksi. Liittovaltio on yhteisen perustuslakinsa, hallintonsa sekä 25-miljoonaisen väkilukunsa myötä aivan uusi ja vakavasti otettava tekijä Eurooppaa katsottaessa. Näin siis, mikäli mailla on tähän tarpeeksi rohkeutta. Kiistelty yhteiskuntakriitikko ja historioitsija Gunnar Wetterberg argumentoi asiallisesti ja täsmällisesti uuden pohjoismaisen liittovaltion puolesta. Tosiasiallisen federaation puolesta, joka vastaisi yhdessä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä talouspoliittisista linjauksista. Yhteistä olisivat myös kaikki muut keskeisen politiikan alueet lainsäädännön pääkohdista maahanmuuttoon ja sosiaalipolitiikkaan.”
Kuvaukset pohjoismaisen liiton roolista maailmassa ja poliittisista vastuualueista vastaavat monilta osin Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen puolueohjelmaa. Kohtaan 3 on kirjattu seuraavaa:
“Omavaraisen valtion rakentaminen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Valtiolla on yhteinen puolustus, valuutta, keskuspankki sekä pääpiirteisesti yhteiset lait ja säännöt. Tämä sisältää myös välittömän eroamisen Euroopan unionista ja muista kansalle vihamielisistä liittoumista.”
Kohdassa 3 mainitaan myös Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen haluavan yhteisen perustuslain, joka on yhteensopiva Wetterbergin näkemysten kanssa.
Lue koko artikkeli (tukematta valtamedia Dagens Nyheteriä) tästä: http://unvis.it/http://www.dn.se/debatt/nordisk-forbundsstat-kan-mota-framtidens-kriser/
Lue myös Vastarintaliikkeen suomalaisnäkökulmasta kirjoitettu artikkeli “Pohjoismainen yhteistyö ja isänmaallisuus”.
Yhtenäinen Pohjola on paras ja ainut vaihtoehto nykyiselle järjestelmälle. Pois EU:n, YK:n, NATO:n ja TTIP:n vaikutusvallasta.
Eläköön voitto!
Niin kauan kun Ruotsin johdon maahamuutto/sukupuolirooli/perhe/ulko/jne.politiikka on mitä on, en kannata Ruotsin johtamaa liittovaltiota – unionia ehkä. Seuratkaa oikeasti Ruotsin kans.mielistä mediaa..
Ei tässä kukaan kannata ruotsalaisten johtamaa liittoa. Se olisi POHJOISMAINEN, eli ei kenenkään yhden maan johtama.
Kukaan ei ole esittänyt toistaiseksi kokonaisvaltaisempaa ja realistisempaa vaihtoehtoa nykymenolle kuin Pohjoismainen Vastarintaliike. Pohjolan puolesta!
Ööh… Hyvä ajatus. Mutta, entä vierasmaalaisten massa muissa Pohjoismaissa. Toisaalta onhan Suomikin jo kaulaansa myöten kusessa! Kiitos vähä-älyisen Hallituksen ja Helsingin kupan mädättämien todellisuudesta ja normi-ihmisen arjesta kauas irtautuneiden kädellisten.
Eiköhän niille hyödyllistä tekemistä löydy, jos ei niin EU:han ottaa heidät mielellään vastaan.
Yksi sukupolvi “halpaa” työvoimaa auttaisi liittovaltion rakentamisessa.
Lisääntymistä ei tule sallia.
Näin voin sallia yhden tai kahden sukupolven työskentelyn ja reilun kohtelun Pohjolassa. Olettaen, että osaavat olla ihmisiksi, kun lyödään “joko tai” kortti pöytään.
Vastarintaliikkeen visioimassa Pohjolassa ei tule olemaan afrikkalaisten massoja, joten tuo ei ole asia mitä on tarpeellista miettiä.
Comments are closed.