Vihollinen olohuoneessasi

Julkaistu: 16.9.2014

16.9.2014 by

Paneudutaanpa elektroniseen viholliseen, joka kököttää useimpien olohuoneen nurkassa, eli televisioon. Tosin oikeampi nimitys tuolle kapineelle olisi kenties ”ZOG-box”, koska suurin osa sen suoltamasta myrkystä on enemmän tai vähemmän sionistivetoista propagandaa goyimien höynäyttämiseksi.

Sinänsä itse TV-masiina on aivan viaton kapistus, joka tottelee ihmistä aivan kiltisti ja jonka lähetykset voivat olla terveellisiä informaatiopaketteja tai mukavaa viihdettä. Pahimmillaan se kuitenkin suoltaa myrkyllistä propagandaa, joka on kaiken lisäksi naamioitu näyttämään ”todenperäiseltä” dokumentilta tai sitten se on verhoiltu viihteen tai komedian asuun. Tarpeeksi paljon toistetut stereotypiat valkoisen miehen synnynnäisestä pahuudesta vaikuttavat kuitenkin ihmisten alitajuntaan, jos he eivät ole valppaita.

Yksi parhaita esimerkkejä on suuren suosion saavuttanut Salatut elämät, joka on kaiken lisäksi vielä kotimainen ”koko perheen saippuasarja”. Jos pysähdyt hetkeksi miettimään, minkälaisia roolimalleja se tarjoaa lapsille tai herkässä murrosiässä oleville nuorille, niin kauhunväreet varmasti kulkevat selkäpiitäsi pitkin. Aiemmin sarjassa oli kaikkitietävä ja viisas kulttuurinrikastuttaja ja tietenkin mukavan aasialaistaustaisen tytön roolissa. Hän ratkoi sitten kaikki ongelmat, joita tyhmillä ja ahdasmielisillä suomalaisilla oli, aivan kuin tosielämässä – tuskinpa. Tämän lisäksi sarjassa on homo, joka puolestaan kuvataan yhtä aikaa sankariksi ja marttyyriksi; hän on uskaltanut tulla kaapistaan ulos, mutta ilkeä isäukko ei olekaan kovin mieltynyt poikansa taipumuksiin. Viimeinen villitys sarjassa ovat vammaiset, jotka eivät enää olekaan vammaisia, vaan sarjan mukaan heillä on ”erityisominaisuus”; he ovat ikään kuin rikkaampia ihmisiä kuin me tavalliset kuolevaiset. Tosielämässä vammaiset harvoin selviytyvät omin avuin, vaan tarvitsevat avukseen tukihenkilön tai sitten heidät on sijoitettu heitä varten rakennettuihin hoitokoteihin. Tästä sarja ei kuitenkaan mainitse mitään.

Edellä mainitun lisäksi vastaavia sarjoja ovat (nyt onneksi tauolla oleva) Erilaiset ystävät ja Älä kerro äidille, jotka toitottavat puolestaan monirotuisten suhteiden ihanuutta ja homona olemisen auvoisuutta. Myös nelosella pyörivä Oz kuvaa, kuinka mustat ovat rauhaa rakastavia ja viisaita, etenkin, jos he ovat omaksuneet islaminuskon ja Koraanin opit, kun taas valkoiset ovat roskasakkia. Tietenkin toistuu myös vanha malli siitä, että natsit ovat ilkeitä, tyhmiä ja kaiken lisäksi tietenkin homoja. Sarjan tekijöiden motiivit paljastuvat helposti, jos sarjaa seuraa kuukauden ajan. Toki on suorastaan nerokasta tehdä propagandasarjaa ja samalla ansaita huimia summia dollareita, mutta juutalaisethan ovat aina olleet tunnettuja voitontavoittelustaan ja ahneudestaan.

Seuraava kategoria on luonnollisesti elokuvat. Vaikka yleisesti onkin tiedossa, että vanha tuttu juutalaistaustainen porukka pyörittää Hollywoodia, niin siitä huolimatta ihmisiltä jää huomaamatta se seikka, että elokuvaroolit ovat aina samanlaisia mutteivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Yleensä niissä sankari on aina musta tai mahdollisesti aasialainen, ja taasen rosvon tai muun pahan manttelia kantaa valkoinen, ja mielellään vielä vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen. Räikeitä esimerkkejä on niin paljon, että niiden luettelemiseen menisi helposti pari sivua, mutta muutama noin esimerkkinä: Independence Day, jossa maailman pelastavat tietenkin musta ja juutalainen; Tappava ase -sarja, jossa musta poliisi yrittää pitää aisoissa henkisesti häiriintynyttä ja itsepäistä valkoista poliisia; Save the Last Dance, joka kertoo, kuinka ihania mustat miehet ovatkaan; Schindlerin lista, joka on pohjautuvinaan totuuteen – toki siinä on jotain tottakin, mutta elokuvassa on räikeitä epäkohtia ja suoranaisia valheita, jotka esitetään totuutena. Tosin mitä muuta voit odottaa, jos elokuvan on ohjannut muuan Steven Spielberg. Tässä oli vain muutama esimerkki. Niitä on helppo löytää lisää – riittää, kunhan katsot, mitä paikallisesta videovuokraamosta löytyy.

Seuraava kategoria on sitten dokumentit, jotka kertovat valitun kansan loputtomista kärsimyksistä, jotka eivät kuitenkaan lopu koskaan, vaikka heidän käsiinsä on kaadettu miljardeja ja taas miljardeja dollareita. Raha on vain pieni osa tässä ”ettemme vain unohtaisi” -kampanjassa, sillä juutalaiset ovat mestarillisesti onnistuneet istuttamaan mieliimme häpeän- ja syyllisyydentunteen menneisyyttämme kohtaan. Kaikki valkoiset ovat yhtä syyllisiä siihen, että mustia on pidetty orjina ja että Ruben Stillerin enot, serkut ja tädit ovat haihtuneet savuna ilmaan milloin mistäkin savupiipusta. Etenkin FST esittää todella koskettavia dokumentteja kuin ihmeen kaupalla eloonjääneiden sankarillisista ponnisteluista Natsi-Saksan tyranniaa vastaan. Tietenkään näissä dokumenteissa ei esitetä mitään faktoja tai lähdetietoja, vaan ohjelmissa haastatellaan kovasti kärsineitä juutalaisia, jotka muistavat aina välillä nyyhkiä dollarin kokoisia kyyneleitä. Välillä mieleen hiipiikin ajatus, että keitäs siellä ”tuhoamisleireillä” oikein kaasutettiin, kun joka nurkalla on joku ihmeen kaupalla selviytynyt juutalainen käsi ojossa.

Jos taas katselet millaisia nuortenohjelmia ZOG-box tarjoilee, niin taas meinaa itku päästä. Sieltähän löytyy kaiken maailman MTV:tä, Vivaa ja SubTV:tä, joissa viidakosta tai vankiloista karanneet nuorisorikolliset päästelevät outoja ääniä suustaan käsittämättömässä tahdissa. Tätä tietenkin kutsutaan gangsta-rapiksi tai hiphopiksi. Allekirjoittaneen mielestä se ei ole edes musiikkia, mutta kun jälleen sionistivetoinen media mainostaa sitä tosi ”coolina” musiikkina, niin tietenkin se on sitten niin mahdottoman trendikästä kuunnella jonkun narkkaavan mulatin änkytystä. Kukaan ei liene sitä mieltä, että nuorison roolimalleiksi sopivat jotkut Cypress Hillin tai Snoop Doggyn kaltaiset huumehörhöt.

Tämän kaiken television tarjoileman ohjelmiston lisäksi sen takaa paljastuu erittäin pirullinen ilmiö, joka ei voi olla mistään muualta kotoisin kuin Tel Avivin salamyhkäisistä loosheista tai New Yorkin mediayritysten käytäviltä. Televisiolla on nimittäin erittäin vaarallinen tapa passivoida ihmisiä; etenkin nykynuoriso tuntuu viettävän huolestuttavan pitkiä aikoja telkkarin ääressä. Riittää, kunhan vain jaksaa painella kaukosäätimen nappuloita ja huutaa äiskälle, että ”tuopa lisää sitä limonaatia”, itse kun ei voi TV:n ääreltä poistua, koska juuri on Salkkarit pahasti kesken. Se voi myös passivoida henkilöt, jotka nimenomaan yrittävät taistella tätä mediatyranniaa vastaan.

Emme saa enää alistua ZOG:in sortovallan alle, vaan meidän on pakotettava itsemme kaduille ja sitä kautta toimimaan. Kannattaa siis tarkkailla, mitä televisio tarjoaa, sillä aina se, mitä näet, ei olekaan totta. Ja vaikka se TV:n katselu onkin mukavaa puuhaa, niin sille ei saa antaa liikaa valtaa.

Armas Kuusi

Aiheeseen liittyen

Asiasanat

3 Kommenttia

  1. Valokuvaaja

    Tv on ihmisten manipulointiin hämmästyttävän tehokas. Voi jopa sairastuttaa ihmisen. Vasta viime aikoina on tutkimuksissa selvinnyt kuinka iso voima on lume lääkinnällä ja suggestio käskyillä, eli ihmisen omalla uskolla parantumiseen. Jos ihmisen uskolla on parantava voima, oli se sitten aikaansaatu hypnoosilla tai lääkärin antamilla lume lääkkeillä tai lääkärin lupauksilla: ”Olet terve 2 kk jälkeen tämän lääkityksen”, toimii ihmisen usko myös toisinpäin. Tarkoitan, että myös uskolla voi sairastuttaa itsensä. Mikäpä on oivallisempi tapa sairastuttaa mieli kuin katsoa rentouttavassa nojatuolissa telkkarista tulevia mainoksia. Hiljaisessa ja pimeässä huoneessa rentoutuneena ilman muita aistiärsykkeitä. Näin aivot on hyvin informaation vastaanottavassa tilassa. Ehkä jopa hypnoosisessa rentoudentilassa. Mitä mainokset haluaa sanoa? Paras myyntipuhe on sellainen joka saa kuluttajan haluamaan jotain tuotetta nähtyään mainoksen, vaikka ei edes sitä tarvitse. Mainokset toistaa jatkuvasti kuluttajille että tarvitset tätä. Tuotteen tv mainokseen yhdistetään paljon eri mielikuvia jotka ei välttämättä edes liity koko asiaan, mutta näin kuluttaja haluaa täyttää omaa identiteetti tyhjiötä esim. partakoneella, jota mainostetaan bondin partakoneena. Tai uutta automallia, joka edustaa ulkoisesti menestymistä, vaikka auto olisikin velaksi ostettu. Eli mainkset luo jatkuvasti ihmiselle uusia tarpeita, toisin sanoen kuluttaja ei ole ikinä tyytyväinen. Silloin kun kuluttaja tuntee itsensä ”ei miksikään”, vajavaiseksi, rumaksi ilman tätä tuotetta ja onnettomaksi, silloin mainonta on toiminut. Kaikista pahinta olisi markkinoijille, jos ihmiset olisivat tyytyväisiä elämäänsä ilman heidän tuotteitaan. Sitä he eivät halua, kaikki tähtää vastakkaiseen päämäärään; mainoksia toistamalla tehdä ihmisestä onneton eli henkisesti sairas.

  2. Valokuvaaja

    Ja tuli vielä mieleen yksi tv-mainos joka pyörii nyt tv:ssä. Naisten ryppyvoide. Mainoksessa sanotaan muistaakseni jotenkin näin: ”Sinulla on kaksi vaihtoehtoa pysyä nuorekkaana, käytät tätä voidetta kasvoillesi tai lopetat hymyilemisen!? Eli hymyileminen vanhentaa ja rumentaa…?

    • johanna

      Huomasin itsekin! Mitään voiteita ei edes tarvita, ainoa jotenkin ryppyihin tehoava voide on palovammoihin käytettävä kallis lääkevoide. Joidenkin mukaan voiteet voivat itseasiassa pahentaa tilannetta heikentämällä ihon luontaista rasvantuotantoa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä