Koti Artikkelit Vastarintaliikkeen vuosi 2016 Suomessa

Vastarintaliikkeen vuosi 2016 Suomessa

6

Vuosi 2016 tullaan muistamaan maailmanpoliittisen kuohunnan ohella siitä, että radikaali kansallismielinen liike ponnisti marginaalista julkisen keskustelun kestoaiheeksi. Eliitti on reagoinut tähän aggressiivisella poliisivainolla. Suomea johtavat maanpetturit eivät kuitenkaan onnistuneet pysäyttämään kansanystävien kulkua!

Vuoden 2015 syksyllä ryöpsähtäneen elintasopakolaiskriisin vuoksi vuoden 2016 alussa Suomen katukuvaan ilmestyi valtava määrä erilaisia uusia kansallismielisiä ryhmiä. Ne syntyivät usein spontaanina vastineena uutisille maahantunkeutujien silmittömästä väkivallasta suomalaisia vastaan.

Uusien kansallismielisten ryhmien synty oli positiivinen ilmiö, sillä vuodentakaiset tapahtumat osoittivat, että tosipaikan tullen suomalaiset ovat valmiita jalkautumaan ongelmien juurille ja valitsemaan suoran toiminnan edustuksellisen “demokratian” sijaan.

Myös Suomen poliisi ja valtamedia huomasivat, että rehellinen uutisointi maahanmuuton seurauksista oli kiivasta vauhtia valtavirtaistamassa kansallismielisen katuliikkeen, jonka kaltaista Suomessa ei ole sitten Lapuan liikkeen päivien nähty. Niinpä viranomaiset ja mediatalot painoivat sensuurinappia. Artikkelissa “Liity Vastarintaliikkeeseen” analysoimme vuonna 2016 tapahtunutta taantumaa:

“Kuten monet osasivat kuitenkin odottaa, yhteiskunnallisen ilmapiirin kuumentuessa poliisi ja tiedotusvälineet päättivät tappaa mielenosoituksia ympäröineen hypen lopettamalla siirtolaiskriisistä ja ‘turvapaikanhakijoiden’ rikoksista kertovan uutisoinnin käytännössä kokonaan.

Kaikki rationaaliset suomalaiset toki tiedostivat, että viime syksynä alkanut monikulttuurinen seksuaali- ja väkivaltarikosten epidemia jatkui myös vuonna 2016, vaikka Suomeen saapuneiden siirtolaisten hyökkäyksistä ei yhtäkkiä enää kirjoiteltukaan lehdissä.

[…] Ympäri Suomea kevään ja alkukesän aikana kulkeneet huhut saivat vahvistuksen, kun Savon Sanomat uutisoi 6. heinäkuuta, että seksuaalinen ahdistelu Suomessa on kolminkertaistunut siirtolaiskriisin myötä! Poliisi myönsikin jo viime lokakuussa, että valtakunnallinen määräys kieltää viranomaisia tiedottamasta maahanmuuttajarikollisuudesta. Ruotsissa on täysin sama käytäntö.

Vaikka raiskausten määrä nousisi siis satoja prosentteja muutamassa kuukaudessa, emme voi luottaa siihen, että suuret mielenosoitukset ja yksinkertaisten iskulauseiden vetovoima tulisivat jatkumaan ikuisesti. Media, poliitikot ja poliisi kykenevät kontrolloimaan valtaosaa suomalaisista edelleen erittäin tehokkaasti pimittämällä poliittisesti tulenarat uutiset. Kun uusia kohuja ei ole tarjolla, valtaosa kansasta passivoituu eikä vaivaudu enää mielenosoituksiin.”

Koska uutisointi kärjistyvistä rikostilastoista lakkasi, menettivät useiden kaupunkien katupartio- ja mielenosoitusliikkeet nopeasti polttoaineensa. Me Vastarintaliikkeessä olemme kuitenkin rakentaneet monipuolisen toiminnallisen ja poliittisen pohjan, joten aktiivisuutemme ja kasvumme eivät kärsineet lainkaan, vaikka valtamedia kykenikin piilottamaan valtaosan epämieluisista uutisista kansalta. Tämä on tärkeimpiä vahvuuksiamme.

Keväällä 2016 poliisi siis iski kansallismielisiä vastaan sensuuriaseen voimalla. Kun tämäkään ei riittänyt, alkoivat viranomaiset koventaa otteitaan ja ryhtyivät uhkailemaan kansallismielisiä aktivisteja suoraan. Samaa kehitystä havaittiin yleisesti pohjoismaisella tasolla; jo tammikuussa poliisi teki vuoden ensimmäisen väkivaltaisen hyökkäyksen Vastarintaliikettä vastaan Tukholmassa (1, 2).

 

Kansallismielisyys – pahempaa kuin huumekauppa ja terrorismi?

Kuten jo vuoden 2015 vuosiraportissa totesimme, olimme valmistautuneet siihen, etteivät poliittinen eliitti ja poliisi jäisi seuraamaan kansallismielisyyden kasvua sivusta. Keväällä Jyrki Katainen rinnasti kansallismielisyyden terrorismiin. Keskusrikospoliisi puolestaan rinnasti Vastarintaliikkeen moottoripyöräjengeihin. Tammikuussa sisäministeriö ilmoitti uudesta toimenpideohjelmasta radikaalijärjestöjä vastaan. Syksyllä niin suojelupoliisi kuin pääministeri Sipilä alkoivat vaatia Vastarintaliikkeen pysäyttämistä.

Myös vanhojen eliittipuolueiden käsikassara perussuomalaiset on kampanjoinut uutta kansallismielistä liikettä vastaan ja hyökännyt Vastarintaliikkeen ohella esimerkiksi MV-lehteä ja Soldiers of Odinia vastaan. Oli puolue sitten kokoomus tai perussuomalaiset, pitävät itsekeskeiset maanpetturit kansalaisten vaihtoehtomedioita ja ruohonjuuritason liikkeitä uhkana poliittiselle uralleen. Tulitukea puolue-eliitti saa Suomen poliisilta, joka syytää (huonolla menestyksellä) jatkuvasti uusia resursseja Internet-sananvapauden tukahduttamiseen ja vaihtoehtomedioiden tuhoamiseen.

Vuonna 2016 EU lavensi “terrorismin” määritelmää valtavasti, ja nykyään termi voi tarkoittaa mitä tahansa “taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita horjuttavaa” toimintaa. Britanniassa tuomioistuimen suhde kokoontumisvapauteen kääntyi 180 astetta yhdessä yössä, kun juutalaiset lobbausjärjestöt alkoivat vaatia National Action -ystäväjärjestömme kieltämistä (1, 2).

Emme toisin sanoen ole Pohjolassa yksin – toisinajattelijoiden kohtaama vaino on yleiseurooppalainen ilmiö. Se on myös rohkaiseva osoitus siitä, että vihamielinen eliitti on menettämässä itseluottamuksensa.

Loppuvuodesta eliitti kiristi ruuvia entisestään. Tukholmassa poliisi käytti ennennäkemättömän kovaa väkivaltaa Vastarintaliikkeen siirtolaisuusvastaista mielenosoitusta vastaan. Helsingissä poliisi kidutti raudoittamaansa aktivistiamme, minkä jälkeen Helsingin poliisin kokoomuslainen viestintäjohtaja Juha Hakola julisti heti, ettei kidutustapausta tultaisi edes tutkimaan. Lisäksi suojelupoliisi on lisännyt psykologista painetta ahdistelemalla suomalaisia, jotka ovat olleet yhteydessä Vastarintaliikkeeseen. Poliisi on yrittänyt estää myös Vastarintaliikkeestä riippumattomien maahanmuuttokriittisten mielenosoitusten järjestämisen.

Koska olemme vallankumouksellinen järjestö, emme yllättyneet viranomaisten mielivallasta. Pidämme sitä pikemminkin merkkinä siitä, että kansallismielinen liike on menossa oikeaan suuntaan. Olemme pakottaneet eliitin osoittamaan kaksinaamaisuutensa, kun se on hyökännyt “demokratian” ja “sananvapauden” perustavimpia arvoja vastaan.

Sisäministeri Paula Risikko A-Studiossa.

Viranomaisvaino huipentui uutiseen siitä, että poliisihallitus ilmoitti joulun alla nostavansa kanteen Vastarintaliikkeen kieltämiseksi. Päätös on historiallinen siksi, ettei poliisi ole aiemmin yrittänytkään kieltää esimerkiksi niin sanottuja prosenttijengejä, joiden jäseniä on tuomittu järjestäytyneestä huumekaupasta ja jopa kerhotiloissa suoritetuista paloittelumurhista ja raiskauksista. Poliisihallituksen viesti suomalaisille siis on, että huumeet ja paloittelumurhatkin ovat toivottavampaa kuin järjestäytynyt poliittinen isänmaallisuus.

Kieltohanketta käsiteltiin jo ennen poliisihallituksen päätöstä artikkelissamme “Voidaanko Vastarintaliike kieltää”, jossa osoitimme, kuinka ainutlaatuinen Vastarintaliikkeen vastainen viranomaiskampanja on lainopillisesti. Artikkelin lopussa summasimme:

“Suomen ja Euroopan historiassa lähes kaikki varteenotettavat kansallismieliset ja kansallissosialistiset järjestöt ovat jossain vaiheessa toimineet kieltouhan varjossa tai saaneet toimintakiellon. Kiellot eivät ole kuitenkaan tappaneet kansallismielistä liikettä, sillä nimiä ja symboleja tärkeämpää on ollut aktivistien usko asiaansa.

[…] Pidämme Vastarintaliikkeen kieltämistä epätodennäköisenä, mutta varaudumme kaikkeen. Suomen hallitus ei voi tappaa kansallissosialismia.”

Valtamedia kutsui Vastarintaliikkeen kieltohanketta “demokratian itsepuolustukseksi”. Hieman ennen kieltouutista Yleisradio painosti Osuuspankkia viikkojen ajan pyrkiessään katkaisemaan Vastarintaliikkeen rahoituksen. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, ja ohjeet Vastarintaliikkeen rahallisesta tukemisesta ovat luettavissa TÄÄLLÄ.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta esimerkiksi “fasistisen” Lotta-järjestön. Nyt Suomen “itsenäisyyden” 100-vuotisjuhlavuonna Suomen hallitus puolestaan pyrkii länsimaisten pankkiirien painostuksesta kieltämään poliittisen toiminnan, joka tähtää Suomen itsenäisyyden palauttamiseen.

Alkuvuodesta eliitti yritti siis tappaa kansallismielisyyden sensuroimalla uutiset maahanmuuttajarikollisuudesta. Kun taktiikka ei toiminut, alkoi eliitti loppuvuodesta vainota kansallismielisiä ja vaatia esimerkiksi mielenosoitusten kieltämistä. Vaikeita aikoja varten tarvitaankin Vastarintaliikkeen kaltainen radikaali järjestö, joka on valmistautunut sekä poliittiseen että fyysiseen uhkaan ja joka ei koskaan nöyrry vihollisen edessä.

Jos Juha Hakola, Teemu Kruskopf, Seppo Kolehmainen, Thomas Elfgren, Paula Risikko, Kari Harju tai Juha Sipilä luulevat, että kansallismieliset voi pamputtaa, kaasuttaa tai painostaa hiljaiseksi, tulevat he kokemaan karvaan pettymyksen.



 

Vastarintaliike Suomen kaduilla

Itsenäisyyspäivän suurmielenosoitus ei ollut suinkaan Vastarintaliikkeen ainut katutapahtuma vuonna 2016. Talven ja kevään aikana järjestimme toistuvasti katuaktivismia etenkin Helsingissä (1, 2) ja Jyväskylässä (1, 2), joissa paikallisten reaktiot ovat perinteisesti olleet erittäin värikkäitä ja mielenkiintoisia. Kaikki kevään katuaktivismitapahtumat sujuivat rauhallisesti, vaikka Jyväskylän poliisi oli syksyllä 2015 väittänyt pidättämälleen aktivistille, ettei Vastarintaliike tulisi enää koskaan osoittamaan mieltä kaupungin keskustassa.

Maaliskuussa järjestimme Helsingissä erityisen näyttävän katuaktivismitapahtuman perinteisen kansanmurhan vastaisen teemaviikkomme kunniaksi. Vastarintaliike on jo usean vuoden ajan järjestänyt valkoisten kansanmurhan vastaisen viikon vastineeksi eliitin “rasisminvastaiselle viikolle”. Katuaktivismin yhteydessä julkistimme tuoreen Vastamedia-paperilehden, jossa valotettiin muun muassa terrorismi- ja pakolaistulvan todellisia syitä. Vastamediaa jaettiin myöhemmin eri puolilla Suomea, ja sen voi tilata myös maksutta Kadulle.com-kannatuskaupastamme.

Valtakunnallisen katuaktivismin ohella kansanmurhan vastaiseen viikkoon kuului paikallista aktivismitapahtumia useissa eri kaupungeissa (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7). Muistutimme suomalaisia siitä, että hallitus pyrkii tekemään maastamme Etelä-Afrikan kaltaisen kaaosvaltion, jossa valkoiset ovat jatkuvan rotuväkivallan uhkaama vähemmistökansa.

Verkkoradio-ohjelmamme Studio 204 haastattelikin viikon teemaan sopien vapaaehtoistyöntekijää, joka on avustanut Etelä-Afrikan valkoisia. Viikon aikana eristettiin myös monikulttuurisuuskeskus ja Suomen Punaisen ristin toimisto sekä järjestettiin ruoka-apukeräyksiä vähävaraisille suomalaisille. Ruokalahjoitukset toimitettiin suomalaisille, jotka tappavaa maahanmuuttopolitiikkaa tekevä hallitus on hylännyt.

Aktivistit osallistuivat kansanmurhan vastaisella viikolla myös kolmeen järjestöstä riippumattomaan maahanmuuttovastaiseen mielenosoitukseen järjestön banderollien kanssa. Myös tammikuussa Vastarintaliike oli edustettuna siirtolaisuusvastaisissa mielenilmauksissa Helsingissä, Keuruulla, Porissa, Turussa sekä Tampereella, missä aktivistit jakoivat paikallisille raiskaushälyttimiä ja Vastarintaliikkeen esitteitä. Syksyllä aktivisteja osallistui lisäksi “Raumalaisten turvallisuus ensin” -nimiseen mielenosoitukseen. Mielenosoitusten aikana jaoimme Vastarintaliikkeen materiaalia toiminnastamme kiinnostuneille ja herättelimme keskustelua poliittisen vaikuttamisen ja jatkuvan aktivismin tärkeydestä.

Kesällä näyttävää katuaktivismia järjestettiin muun muassa Porin SuomiAreena-tapahtuman yhteydessä. Moottoripyörillä ja autoilla aktivisteja seuranneet poliisit olivat dramaattinen näky, mutta todellisuudessa aktivismi sujui ilman ensimmäistäkään välikohtausta, vaikka kaupunkiin oli saapunut kymmeniätuhansia turisteja. Porissa järjestettiin myös kaksi muuta katutapahtumaa (1, 2), joiden aikana Vastamediaa ja Magneettimediaa jaettiin kaupungin keskustassa. Vastaavaa toimintaa järjestettiin myös Petäjävedellä, missä sijaitsee SPR:n vastaanottokeskus.

 

Täsmäkampanjoita ja tulevaisuuden suunnittelua

Perinteisten katutapahtumien lisäksi järjestimme myös lukuisia pienempiä tempauksia, sissimarkkinointi-iskuja ja kampanjoita, jotka ovat myös osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi rekrytoida väkeä ja tehdä järjestöä tunnetuksi. Heti tammikuussa järjestettiin useissa kaupungeissa holokaustiaiheista aktivismia “vainojen uhrien muistopäivänä”. Vastarintaliikkeen sanoma ei jäänyt kenellekään epäselväksi: “Holokausti on valhe!” Riimuradio julkaisi holokaustivalheesta myös tunnin mittaisen podcastin.

Eri puolilla Suomea aktivistit virittivät banderolleja ja jakoivat lentolehtisiä, joissa muistutettiin, että “holokausti” on valhe, jolla länsi on pakotettu monikulttuurisuuteen. Lisäksi monien koulujen sisäänkäyntejä eristettiin symbolisesti ja eristysnauhoihin kiinnitettiin holokaustikriittistä materiaalia. Materiaalia jaettiin myös suoraan opiskelijoille siksi, että eliitti on perinteisesti kohdistanut holokaustipropagandansa mahdollisimman nuoriin ja hyväuskoisiin ihmisiin.

Kampanja osuikin nappiin, sillä useat suuret sanomalehdet noteerasivat sen ja holokaustin kiistäminen synnytti valtakunnallista keskustelua. Iltalehti julkaisi flyerimme jopa kokonaisuudessaan! Revisionistit kaappasivat “vainojen uhrien muistopäivän”, sillä äänemme kuului holokaustilobbaajien ääntä kovempaa!

Vuodenvaihteessa Kansallinen Vastarinta käynnisti myös some-kampanjan, jonka avulla raakaa väkivaltaa kannattava äärivasemmistolainen Niko Ravattinen savustettiin ulos Suomen suurimman ammattiliiton PAM:in valtuustosta. Useat vaihtoehtomediat liittyivät mukaan kampanjaamme, ja PAM:ia onnistuttiin painostamaan siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yle suojelivat Ravattista loppuun asti. Tämä oli käänteentekevä hetki, sillä aiemmin valtamedia on painostanut yksinoikeudella kansallismielisiä sekä kansallismielisten työnantajia ja ammattiliittoja.

Täsmäkampanjoita järjestettiin myös Unkarin kansannousun muistolle sekä solidaarisuudenosoituksena brittiläiselle National Actionille, jonka hallitus kielsi juutalaisten lobbaajien painostuksesta. Vaikka National Actionin aktivisteja ei ole tuomittu yhdestäkään väkivalta- tai ilkivaltarikoksesta, luokiteltiin se terroristijärjestöksi, koska juutalaiset eivät pitäneet ryhmän sanomasta. Pidämme Britannian hallituksen toimintaa häpeällisenä. Porissa ja Raumalla järjestettiin puolestaan paikalliskampanja “Raiskaaja – me emme unohda”, jolla viestitimme suomalaisten raiskauksista tuomituille “turvapaikanhakijoille”, millaisen kohtalon he ansaitsevat.

Otimme kantaa banderolleilla myös muun muassa Brexit-äänestykseen, Suomalaisuuden päivään sekä vapun poliittisiin teemoihin. Heinäkuussa Pirkanmaan aktivistiryhmä järjesti paikalliseksi perinteeksi muodostuneen huumorikuukauden, jonka aikana satiirin säilällä lyötiin muun muassa Petteri Orpoa, Juha Sipilää ja pyhimykseksi valtamediassa korotettua mustaa terroristijohtajaa Nelson Mandelaa (1, 2, 3).

Järjestön väelle kesän kohokohta oli perinteisesti Vastarintaliikkeen Tulevaisuuspäivät, jonka järjesti Jyväskylän aktivistiryhmä. Keski-Suomessa pidetty tapahtuma rikkoi aiemmat kävijäennätykset, mikä kertoo järjestön tasaisen kasvun strategian onnistumisesta. Tuttuun tapaan päivän tarjontaan kuului niin koulutusta, puheita, sosiaalista toimintaa kuin myös kamppailu-urheilua. Riimuradio julkaisi Tulevaisuuspäivä-podcastin, joka on kuunneltavissa TÄÄLLÄ.

 

Uusi aktivistiryhmä ja median mustamaalauskampanja

Kesällä tiedotimme lisäksi siitä, että Lappeenrantaan perustettiin uusi aktivistiryhmämme. Alkuvuodesta Vastarintaliikkeen leviämistä käsiteltiin myös Lahden paikallismediassa. Järjestön aktiiviset tukijat ovat järjestäneet materiaalinjakoa ja urheilupiirejä myös Ylivieskassa, Hyvinkäällä, Porvoossa, Haminassa, Joensuussa ja Vaasassa (1, 2, 3). Toivomme, että mahdollisimman moni suomalainen aktivoituu kotikaupungissaan, ottaa meihin yhteyttä ja alkaa rakentaa Vastarintaliikkeen paikallisryhmää!

Eniten julkista keskustelua vuonna 2016 herätti Helsingin keskustassa asema-aukiolla järjestämämme katuaktivismitapahtuma. Kaupungissa järjestettiin samana päivänä useita maahanmuuttovastaisia mielenosoituksia, minkä vuoksi kaupunki oli täynnä raivostuneita äärivasemmistolaisia. Asema-aukiolle eksyi myös huumeriippuvainen Jimi Karttunen, joka sylki aktivistejamme päin ja uhkaili näitä väkivallalla.

Karttunen sai lyhyen kurinpalautuksen sylkemisen vuoksi. Hän kuoli viikkoa myöhemmin siksi, että hän oli sairaalaan jouduttuaan jatkanut huumeiden sekakäyttöä ja laiminlyönyt hoito-ohjeita. Valtamedia kuitenkin yritti pimittää Karttusen huumeongelman ja leimata aktivistimme Jesse Torniaisen valheellisesti Karttusen “tappajaksi”. Joulukuussa käräjäoikeus kuitenkin vahvisti sen, mitä me ja monet Suomen vaihtoehtomediat olivat kirjoittaneet kuukausien ajan: Torniainen ei ollut vastuussa huumeriippuvaisen Karttusen kuolemasta.

Helsingin politisoitunut poliisi säikähti median mustamaalauskampanjasta niin pahasti, että Torniainen joutui pitkäksi ajaksi tutkintavankeuteen, vaikka yleensä vastaavista “rikoksista” epäillyt saavat odottaa oikeudenkäyntiä vapaalla. Kansallissosialistit eivät hylkää tovereitaan, joten käynnistimme Torniaiselle suuren tukikampanjan teemalla “Vapaus Epulle” (1, 2, 3, 4).

Rahoitimme tukitoimintaa uusilla vankiapupaidoilla. Kansallissosialistit lähettivät kirjeitä tsempatakseen vangittua toveria, ja lokakuussa Torniaisen ystävät järjestivät myös tukikonsertin, jossa esiintyi nimekkäitä kansallismielisiä artisteja (1, 2). Briteissä myös National Action osallistui Torniaisen tukikampanjaan (1, 2).

Kansallisen Vastarinnan toimitus puolestaan teki uutteraa tutkivaa journalismia, jotta tieto Karttusen ja tämän mukana olleen Joona Hartikaisen rumasta ja huumeidentäyteisestä rikoshistoriasta tulisi julki. Monet vaihtoehtomediat levittivät artikkeleitamme, jotka osoittivat, että median kertomukset “runopoika-Jimistä” olivat tökeröä propagandaa. Vapautumisensa jälkeen Torniainen vieraili niin Riimuradion kuin Paavo Tajukankaan haastateltavana.



 

Urheilua, koulutusta, kulttuuria

Vastarintaliikkeen toimintaan on aina kuulunut monipuolinen urheilu, johon myös järjestön toiminnasta kiinnostuneet ja liittymispäätöstä vielä pohtivat ovat tervetulleita. Itsepuolustustreeniä on järjestetty muun muassa Pirkanmaalla, Helsingissä, Oulussa, Turussa, Porissa, Etelä-Karjalassa ja Lahdessa. Lahden treeneille mainostilaa tarjosi jopa paikallislehti Etelä-Suomen Sanomat!

Retkeilyä, erätaitokoulutusta ja suunnistusta puolestaan järjestettiin muun muassa länsirannikolla, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa, Repovedellä ja Päijät-Hämeessä. Kalliolaskeutumista taas harjoiteltiin Pirkanmaalla (1, 2). Jyväskylässä Vastarintaliikkeen aktivistit ja muut kansallismieliset kokoontuivat kesällä pelaamaan jalkapalloa, ja Turussa pidettiin kesäkuussa urheilupäivä, johon kuului myös sosiaalista toimintaa. Aktivistiryhmien urheilu on ollut säännöllistä, joten linkitetyt raportit ovat vain pieni osa kuluneen vuoden toiminnasta.

Koska Vastarintaliike on kansallismielinen järjestö, ovat ryhmät järjestäneet myös suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan perehdyttävää sosiaalista toimintaa sekä opintopiirejä (1, 2, 3), johon ovat saaneet osallistua myös tukijäsenet sekä liikkeen toiminnasta kiinnostuneet ulkopuoliset.

Kuluneen vuoden aikana toimintaa järjestettiin muun muassa Elias Simojoen, Simo Häyhän, Horst Wesselin, Adolf Hitlerin, Eugen Schaumanin ja Paavo Susitaipaleen muistolle. Helmikuussa Turun aktivistiryhmä järjesti myös juhlatapahtuman Runebergin päivän kunniaksi. Lisäksi Pirkanmaalla muistettiin veteraanipäivää, ja Porin sekä Lappeenrannan aktivistit tekivät museovierailuja. Kansallinen Vastarinta on tarjonnut myös näkyvyyttä kansallismielisille nykykulttuurivirtauksille.

Vastarintaliike on järjestänyt jäsenilleen myös sisäisiä koulutustapahtumia, joissa on keskusteltu muun muassa tietoturvasta, poliittisesta strategiasta, aktivistien velvollisuuksista, itsepuolustuksesta ja katupartioinnista. Pirkanmaalla toiminta otti monta harppausta eteenpäin, kun sinne perustettiin uusi Vastarintaliikkeen toimintakeskus Koti. Vastarintaliikkeellä on toimintakeskus myös Helsingissä. Sivistystoimintaan lukeutuu myös se, että käänsimme Povl Riis-Knudsenin pamfletin Kansallissosialismi – vasemmistolainen liike ensimmäistä kertaa suomeksi – osta teos TÄÄLLÄ!

Aloitimme verkkoradiotoiminnan jo vuonna 2015, mutta projekti monipuolistui huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Kansallismielisiä kiinnostavia kulttuurivirtauksia käsittelevä Valkoista Kohinaa -ohjelma aloitti 2016, minkä lisäksi Riimuradiolla kuultiin kokeellista radioteatteria!

Politiikkaa ja ajankohtaisaiheita käsittelevä Studio 204 -keskusteluohjelma jatkoi säännöllisesti. Alkusyksystä Studiossa vieraili paljon aktivisteja kertomassa motiiveistaan liittyä poliittiseen toimintaan. Lisäksi Studiossa on kuultu monia vierailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta: Risto Teinonen, Paavo Tajukangas, Simon Lindberg, Kultaisen aamunkoiton kansanedustaja Ilias Kasidiaris, National Actionin Benjamin Raymond sekä aktivisteja Kanadasta, Serbiasta ja Liettuasta. Studion pääjuontaja Juhani Keränen on tehnyt kansainvälisiä vierailuja Radio Aryanilla ja Radio Nordfrontissa.


 

Apua suomalaisille – yhteistyötä kansainvälisesti

Myös Suomalaisavun toiminta kehittyi kuluneen vuoden aikana. Vuodenvaihteessa katupartiot olivat valtakunnallinen puheenaihe, josta käytiin kiistelyä niin poliisin kuin hallituksen kärkipaikoilla. Lopulta kulttuurimarxistien linja voitti, ja viranomaiset ottivat kielteisen kannan katupartioihin. Tämä ei tietenkään hidastanut katupartiovapaaehtoisten toimintaa!

Katupartiointia järjestettiin muun muassa Hervannassa (1, 2), Jyväskylässä (1, 2), Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Huhtikuussa Suomalaisavun vapaaehtoiset järjestivät kevättalkoot, joiden aikana poliitikkojen laiminlyömiä ulkoilualueita siivottiin jätteistä. Pirkanmaan aktivistiryhmä kuljetti jätteet talkoiden päätteeksi kaupungin keskusvirastotalon pääsisäänkäynnin eteen.

Suomalaisapu järjesti eri puolilla Suomea myös vaate- ja ruokakeräyksiä vähävaraisille (1, 2, 3, 4, 5). Vaatelahjoitusprojekti jatkuu koko ajan (1, 2, 3). Jos tahdot tarjota apua tai olet sen tarpeessa, vieraile osoitteessa Suomalaisapu.fi ja lähetä sähköpostia osoitteeseen vapaaehtoiset[at]suomalaisapu.fi. Suomalaisapu on tarjonnut myös ammattilaisfarmaseutin apua kansalaisten lääke- ja lääkityskysymyksiin.

Myös yhteistyö eri maiden kansallissosialistien ja radikaalien kansallismielisten kanssa jatkui verevänä viime vuonna. Maaliskuussa Vastarintaliikkeen suomalaisia aktivisteja matkusti Brysseliin EURHOPE-kokoukseen, jonka järjesti L’Alliance européenne des mouvements nationaux eli Euroopan kansallisten liikkeiden liitto. Kokouksen yhteydessä suomalaiset solmivat uusia yhteyksiä eri maiden aktivisteihin.

Vappuna suomalaisia aktivisteja matkusti Borlängeen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen vappumielenosoitukseen, jonka teema oli “Taistelu finanssieliittiä ja maanpettureita vastaan”. Tapahtuma oli niin suuri menestys, että siitä uutisoitiin valtamediassa kansainvälisesti. Suomalainen Janne Moilanen piti tilaisuudessa myös puheen, jossa hän muistutti, että nykyisen pakolaiskriisin todellisia syyllisiä ovat suuret kansainväliset pankit.

Kesällä ruotsalaisia aktivisteja vieraili Pohjois-Suomessa tehden suuren lahjoituksen Suomalaisavulle. Heinäkuussa uutisoitiin, että Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen laajeneminen Islantiin on nyt vireillä; Vastarintaliikkeen islantilaisilla sivuilla voi vierailla osoitteessa Nordurvigi.is. Elokuussa Smålandissa järjestettiin Pohjola-päivät, joille osallistui aktivisteja Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Tapahtumassa puhuttiin muun muassa vankien tukemisesta ja vastarinnan laajentamisesta parlamentaariseen politiikkaan.

Vastarintaliikkeen toiminta on herättänyt paljon mielenkiintoa maailmalla. Kansainvälisiä haastatteluita on tehty muun muassa Groupe Union Défensen, National Actionin, Kultaisen aamunkoiton sekä puolalaisen XPortal-julkaisun kanssa. Syksyllä julkaisimme myös englanniksi käännetyn version poliittisesta manifestistamme.

Marraskuussa Pohjoismainen Vastarintaliike järjesti koko historiansa suurimman mielenosoituksen Tukholmassa. Mielenosoituksessa vastustettiin Eurooppaan ja Pohjolaan kohdistuvaa siirtolaisinvaasiota, ja paikalla oli paljon suomalaisia aktivisteja. Mielenosoituksesta uutisoitiin jälleen kansainvälisessä lehdistössä. Tapahtuma oli hyvä muistutus siitä, ettei radikaalien kansallissosialistien tarvitse laimentaa sanomaansa tai sortua halpaan populismiin lisätäkseen kannatustaan.


 

Kohti uutta itsenäisyyttä

Joulukuu oli suomalaisille aktivisteille erityisen kiireistä aikaa, sillä onnistuneen Tukholman tapahtuman jälkeen ilmoitettiin, että Helsingissä tultaisiin itsenäisyyspäivänä järjestämään maamme lähihistorian ensimmäinen avoin kansallissosialistimarssi (1, 2). Suomen kansallismieliset itsenäisyyspäiväperinteet uudistettiin jo perusteellisesti 2014, kun ensimmäinen 612-soihtukulkue pidettiin. 612 on poliittisesti sitoutumaton, joten kansallissosialistimarssi järjestettiin niille, jotka tahtovat ottaa itsenäisyyspäivänä kantaa tämän päivän poliittisiin kysymyksiin.

Järjestäjät olivatkin positiivisesti yllättyneitä siitä, että ensimmäinen kansallissosialistikulkue keräsi yhtä paljon osallistujia kuin ensimmäinen 612-kulkue pari vuotta sitten, noin 200 ihmistä. Valtaosa kansallissosialisteista liittyikin marssin jälkeen myös 612-kulkueeseen, josta on paisunut jo 3 000 ihmisen suurtapahtuma!

Itsenäisyyspäivän puheessa oli havaittavissa vastinetta eliitille, joka yrittää nyt kieltää Vastarintaliikkeen toiminnan:

“Suomen itsenäisyyspäivä 2016 on myös käänteentekevä, sillä tänä vuonna Vastarintaliike päätti järjestää ensimmäisen julkisen kansallissosialistisen marssin Suomen lähihistoriassa. Meille itsenäisyyspäivä ei ole menetetyn itsemääräämisoikeuden alakuloinen muistotilaisuus. Sen sijaan olemme kokoontuneet kunnioittamaan menneisyyden ja tulevaisuuden itsenäisyystaistelijoita ja vannomaan tuhoa tämän päivän sortovallalle.

Tunnustamme, että Suomi on jo menettänyt itsenäisyyden, jonka eteen isovanhempamme taistelivat viime vuosisadalla. Vannomme kuitenkin, että me tulemme vapauttamaan Suomen jälleen sortovallan ikeestä – keinolla millä hyvänsä.”

Marssia mainostettiin paitsi verkossa myös katutasolla esimerkiksi Helsingissä (1, 2), Tampereella, Jyväskylässä, Porissa, Oulussa, Turussa ja Raumalla. Kansallinen Vastarinta järjesti itsenäisyyspäivänä ensimmäistä kertaa reaaliaikaisen raportoinnin tapahtumamme kulusta, mikä sai paljon kiitosta lukijoiltamme. Marssi oli siis suuri edistysaskel myös tiedotus- ja toimitusrintamalla.

Vielä ennen vuodenvaihdetta Vastarintaliikkeen aktivisteja nähtiin myös Rauman kaduilla jakamassa Vastamediaa. Jouluaattona uutisoimme Suomalaisavun Suomen-laajuisesta toiminnasta, jossa valmistauduimme juhlapyhiin keräämällä ja lähettämällä joululahjoja, vaatteita sekä elintarvikkeita apua tarvitseville suomalaisille. Apua saivat suomalaiset Lahdessa, Raumalla, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa ja Pirkanmaalla.

Jos olet kansallismielinen suomalainen, tee uudenvuodenlupaus kansasi hyväksi ja liity Vastarintaliikkeeseen TÄÄLTÄ. Toimintaamme voi tukea myös liittymällä tukijäseneksi TÄÄLLÄ. Sinun avullasi vuosi 2017 tulee olemaan vielä edeltäjäänsäkin aktiivisempi! Hyvää uutta vuotta!

 

Vastarintaliike

6 KOMMENTIT

  1. 2016 oli hieno vuosi, mutta 2017 tulee olemaan vielä parempi. Eläköön voitto!

  2. Jos Keski-Suomessa on kiinnostuneita esimerkiksi urheilusta niin ottakaa yhteyttä paikalliseen ryhmään. Uuden vuoden lupaus enemmästä liikunnasta on hyvä toteuttaa samanmielisten kanssa!

    Hyvä tiivistelmä vuodesta! Itsenäisyyspäivän marssi oli loistava näyttö, miten Vastarintaliike on vuosien aikana kasvanut.

  3. Hyvin tiivistetty vuosi! 2017 tulee olemaan varmasti hyvä!

    Eläköön voitto!

  4. Oli kyllä vauhdikas vuosi! Viranomaisten ahdisteluyritykset tuntuisivat vain heittävän vettä myllyyn. Hienoa toimintaa koko maassa, tänä vuonna taas eteenpäin! Eläköön Voitto!

  5. Uskon kansallisen aatteen saavan yhä enemmän kannatusta Suomessa 2017, se on suomalaisten ainoa mahdollisuus, mikäli haluamme säilyä etnis-kulttuurisena yksikkönä.

  6. Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, oli mahtavaa! On ollut myös hienoa huomata, että naapurimaissa ja euroopassa yleensäkin aletaan taas heräämään kansallismielisyyteen.

Comments are closed.