Koti Artikkelit Kansallinen taistelu Tulevaisuuden hallinto

Tulevaisuuden hallinto

3

ak_hallinto

Tämä artikkeli perustuu Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtajan, Klas Lundin, puheeseen. Kirjoitus käsittelee kansallissosialismia ja järjestön kantaa Pohjolan hallintoon tulevaisuudessa.

Vastarintaliike taistelee vapaan ja yhtenäisen Pohjolan puolesta. Pyrimme luomaan pohjoismaisen kansallissosialistisen tasavallan, joka koostuu Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Tanskasta, Islannista ja mahdollisesti Baltian maista. Yhtenäinen Pohjola turvaisi pohjoisen kansan itsenäisyyden ja siten tämän rodullisen ja kulttuurisen olemassaolon. Tämä pohjoismainen liitto voisi johtaa myös järjestäytyneeseen kansallissosialismiin muualla maailmassa. Tämä on pääasiallinen tavoitteemme, ja siitä seuraakin kysymys siitä, millaista hallintoa tavoittelemme tuollaisessa valtiossa. Olemme jo maininneet sanan tasavalta, joka antaa hieman esimakua siitä järjestelmästä, jonka haluamme luoda.

 

Vahva voima

Ennen kuin paneudumme lähemmin hallinnollisiin asioihin, on meidän kuitenkin selitettävä eräs tärkeä asia. Vain vahva voima pystyy vapauttamaan kansamme vihollisemme otteesta. Vain vahva voima saattaa aiheuttaa kansallissosialistisen vallankumouksen ja tehdä yhteiskunnassa vaadittavat muutokset. Vain radikaali, ehdoton järjestö voi voittaa vallalla olevan järjestelmän ja luoda täysin uuden tulevaisuuden kansallemme. Jotta kuvaamani vahva voima vallitsisi, tarvitaan vahvoja ja kurinalaisia ihmisiä. Kansa nykyisessä tilassaan ei pysty kehittämään tarvittavaa päämäärätietoisuutta ja voimaa, vaan sitä täytyy ensin kouluttaa ja valistaa tähän tarkoitetun järjestön avulla. Tällaisena voimana toimivan järjestön täytyy palata vanhoihin ajattelu- ja toimintamalleihin, jotka tekivät aikoinaan rodusta vahvan. Tämä merkitsee hierarkiaa, kurinalaisuutta ja uskollisuutta. Tällaisen järjestön tulee seurata johtajaperiaatetta ja sen tulee olla järjestäytynyt. Järjestöä ei voi pitää erityisen ”demokraattisena”, ei ainakaan verrattaessa sitä nykypäivän maltillisiin ja pasifistisiin puolueisiin.

Vaikkei meillä ole kovin kokonaisvaltaista demokratiaa järjestössämme tänään, ei se merkitse sitä, että aiomme perustaa uuden valtiomme diktatuurille vapautettuamme Pohjolan. Järjestön nykyisen hallinnon vertaaminen siihen yhteiskuntaan, jonka haluamme rakentaa, on hieman kuin vertaisi armeijan hallintoa nykyisen demokratian hallintoon. Armeija on puolustuslaitos, ja tiedämme varmasti useimmat, ettei armeijaa voi hallita demokraattisesti. Tämä ei tarkoita, että olisimme armeija tai että järjestömme toiminta muistuttaisi sotilaallista toimintaa. Se tarkoittaa sitä, että kohtaamamme haasteet ja koettelemukset ovat äärimmäisiä, koska muodostamme todellisen opposition nykyisessä järjestelmässä. Siksi altistumme paljon kovemmalle käsittelylle kuin mitä muut ryhmät joutuvat kokemaan.

Joskus kuulemme, kuinka järjestelmä puolustaa laittomia toimiaan väittämällä, että sillä on oikeus käyttää epädemokraattisia toimia, koska emme ole demokraatteja.

Jotta selviytyisimme näistä hyökkäyksistä, tarvitsemme selkeää johtajuutta, jota tavallinen ihminen ei pysty heti kyseenalaistamaan. Tarvitsemme myös yhtä vahvan hierarkkisen järjestelmän. Voimme siis todeta, että tarvitsemme autoritäärisen järjestön vapaustaistelumme aikana, muttemme voi kuitenkaan toimia samoin tulevassa pohjoismaisessa kansallissosialistisessa tasavallassa.

 

Demokratiaa vastaan?

Meitä syytetään jatkuvasti demokratian vastaisuudesta. Mediassa väitetään, että haluamme rakentaa diktatuurin – siis siksi, koska olemme kansallissosialisteja, “natseja” tai miksi he meitä haluavatkaan kutsua – ja siksi kansallissosialismi ja diktatuuri mielletään samaksi asiaksi. Totuus on, että me kansallissosialistit haluamme asua yhteiskunnassa, jossa vallitsee oikeusturva ja jossa kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon. Siellä vallitsee myös ilmaisunvapaus, kokoontumisvapaus ja vapaus perustaa yhdistyksiä.

Asenteemme demokratian käsitteeseen on kuitenkin ongelmallinen, lähinnä, koska sanasta demokratia on tullut synonyymi nykyiselle rappeutuneelle ja sionistien johtamalle järjestelmälle länsimaailmassa. Kun kansallissosialistina ajattelee nykyistä niin sanottua demokraattista järjestelmää, alkaa helposti voida pahoin, sillä se symboloi kaikkea, jota vastustamme. Siksi esim. mielenosoituksissa joku meistä saattaa joskus huutaa ajattelemattomasti “murskaa demokratia”, jolloin kuulijat ymmärtävät meidät väärin ja luulevat, että haluamme viedä vapauden ja ajaa diktatuuria vaikkei tämä ole totta. Huutamalla “murskaa demokratia” tai “kuolema demokratialle” palvelemme itse asiassa vihollistemme typeriä argumentteja, ja tätähän emme halua.

 

Aikamme “demokratia” 

Voimakkaat reaktiomme ns. demokratiaa kohtaan ovat tosin luonnollisia. Käsite demokratia kokee jatkuvaa muutosta. Tänään se merkitsee jotain, jota se ei missään nimessä tarkoittanut 100 tai 50 vuotta sitten. Se merkitsee jopa eri asioita eri maissa. Harvat ihmiset olisivat 100 vuotta sitten tukeneet demokratiaa, mikäli he olisivat tienneet, että sana tarkoittaa esimerkiksi muunrotuisten massamuuttoa. He olisivat tuskin pitäneet myöskään siitä ajatuksesta, että oma kansamme joutuu kaltoin kohdelluksi omassa maassaan, tai että transseksuaalit saisivat tanssia kaduillamme erinäisissä festivaaleissa. He eivät ajatelleet, että se johtaisi yleiseen moraaliseen rappioon sekä hedonismiin ja porno- ja väkivaltaelokuvien leviämiseen maassamme jne.

Muutokset ovat tapahtuneet asteittain ja vain siten kansa on saatu tähän mukaan – vain siten tämä tuhoisa ase, jota vihollisemme kutsuvat demokratiaksi, on saanut valtaa. Tämän päivän Pohjolassa sanaa demokratia käytetään järjestelmän propagandassa kaiken toivotun saavuttamiseksi. Siksi nykyään on esimerkiksi demokraattisesti oikein, että kaksi homoseksuaalia saa avioitua ja adoptoida lapsia. Homoseksuaalisuuden vastustaminen tänään on yhtä kuin demokratian vastustaminen. Yleisesti ottaen kaikki, joka jollain tapaa kyseenalaistaa nykyisen kehityksen, leimataan demokratian vastustamiseksi.

Demokraattina oleminen tänään tarkoittaa käytännössä sitä, että kannatat – tiedostetusti tai tiedostamattomasti – sionistista finanssiplutokratiaa, kansainvälistä yläluokkaa, joka pyrkii repimään kaikki rajat ja tukahduttamaan kaiken vastarinnan. Lisäksi se johtaa luonnonvarojen, ihmisten ja eläinten hyväksikäyttöön maapallollamme. Voimme siis rinnastaa päivän demokratian kaikkeen politiikkaan, joka pyrkii tuhoamaan kaiken sen, joka mahdollistaisi elämämme kansana. Arjalaiset ihmiset halutaan muuttaa ajattelemattomiksi ja proletaarisiksi orjiksi, ja arjalainen sivilisaatio pyritään heikentämään ja tuhoamaan. Kaikki tämä tuhoisa politiikka puetaan kauniisiin ilmaisuihin ihmisoikeuksista ja demokraattisista oikeuksista. Ne ovat koreita fraaseja ja taitavaa propagandaa, jota sadattuhannet politiikan prostituoidut levittävät; journalistit, poliitikot ym. jotka palvelevat väärillä sanoilla ja rahoilla sionistista järjestelmää. Jos tämä on sanan demokratia todellinen sisältö, niin kyllä, olemme sen ehdottomia vihollisia.

Lukija ymmärtää varmasti kuitenkin, ettei tämä merkitse, että vastustaisimme vapautta tai kansantahtoa; kansalaisilla on oikeudenturva ja oikeus olla mukana päätöksenteossa. Sana demokratia kuulostaa kuitenkin em. asioiden vuoksi hyvin negatiiviselta korvissamme. On kuitenkin ollut demokraattisia järjestelmiä, joita me kansallissosialistit voimme sympatisoida. Yksi esimerkki on muinaispohjoismainen hallinto käräjineen, joka eli kauan esimerkiksi Islannissa. Toinen esimerkki on Boerin tasavallat, Oranjen vapaavaltio ja Transvaal, joka liitettiin Brittiläiseen imperiumiin yli sata vuotta sitten Etelä-Afrikassa. Varhainen amerikkalainen tasavalta on myös mainitsemisen arvoinen. Tulee myös muistaa, että kansallissosialismi sai valtaa Saksassa vapaiden vaalia kautta ja se sovelsi suoraa demokratiaa tietyissä tapauksissa. David Eljas on käsitellyt tätä aihetta artikkelissaan “Friheten i det Tredje riket” (‘Vapaus Kolmannessa valtakunnassa’) Ruotsin Vastarintaliikkeen entisen Nationellt Motstånd -lehden numerossa 15.

On olemassa useita esimerkkejä. Yhteinen tekijä mainitsemilleni esimerkeille on kuitenkin se, että ne ovat kautta aikain edustaneet germaanisen kansan pyrkimystä vapauteen ja itsemääräämiseen. Emme siis suhtaudu täysin kielteisesti demokratian käsitteeseen, riippuen siitä, miten se määritellään ja mitä arvoja tähän käsitteeseen sisältyy.

Herääkin kysymys, annammeko vihollistemme torjua meidät ns. demokratian vastustajina, vaikka todellisuudessa puolustamme perustavanlaatuisia demokraattisia oikeuksia – tosin emme samassa mielessä, kuin mitä vastustajamme mieltävät demokraattiseksi. On vielä lisättävä, että käsityksemme demokratiasta on paljon lähempänä sen alkuperäistä ideaa kuin mitä demokratia tarkoittaa tänään – viittaan lähinnä demokratiaan antiikin Ateenassa.

 

Tuleva hallinto 

Sitten kysymykseen siitä, millainen hallinto tulevassa kansallissosialistisessa tasavallassa tulee olemaan. Osa teistä on jo ehkä miettinyt, mitä Vastarintaliikkeelle tapahtuu kun olemme voittaneet? Emmehän voi jatkaa vastarintaliikkeenä sen jälkeen, kun olemme vapauttaneet Pohjolan. Järjestöä ei ole tarkoitus lakkauttaa, vaan sen on ajateltu muuntuvan maanlaajuiseksi kansallissosialistiseksi järjestöksi (nationalsocialistisk orden, NSO), joka on tärkeä osa koko tulevaa yhteiskuntaa. Sitä voisi kutsua eräänlaiseksi suojelujärjestöksi, jonka tehtävä on ylläpitää, suojella ja vaalia uuden kansallissosialistisen tasavallan perusteita. NSO:n johtavat jäsenet tulevat muodostamaan kansallissosialistisen korkeimman senaatin, Pohjoismaisen senaatin, jonka tärkein tehtävä on valita johtaja uudelle tasavallalle. Senaatti tulee toimimaan myös neuvonantajana johtajalle.

Saattaa ensin vaikuttaa epädemokraattiselta, että tasavallan johto tulee NSO:sta. Tämä ei annakaan täydellistä kuvaa siitä, kuinka ajattelemme tasavaltaa johdettavan. Vaikka Vastarintaliike pyrkii luomaan valtion, jolla on autoritäärinen johtaja, tavoitteemme on myös kehittää ja turvata vapautta ja demokratiaa. Pohjoismainen kansallissosialistinen tasavalta tulee olemaan johtajavaltio, mutta se tulee olemaan myös kansandemokratia. Vastarintaliike tulee kehittämään demokratiaa muuttamalla sitä perustavanlaatuisesti. Emme siis halua diktatuuria. Tahdomme sitä vastoin luoda vapaamman valtion, jossa vastuullisemmat kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Toinen hyvin tärkeä asia: Pohjoismainen tasavalta tulee olemaan oikeusvaltio. Oikeusvaltiosta puhuttaessa on mainittava, että nykyinen demokraattinen järjestelmä yrittää rinnastaa itsensä muinaisen pohjoismaisen oikeusjärjestelmämme kanssa – se on valheellista. Totuus on, että se vapaa yhteiskunta, jonka esi-isämme loivat hyvillä laeilla, oli tulosta pohjoismaisen yhteiskunnan kehityksestä tuhansien vuosien ajalta. Se ei siis ole mikään ns. edistyksellisten voimien nykyaikainen keksintö. Päinvastoin pohjoismainen yhteiskuntarakenne on toiminut suojamuurin tavoin jatkuvaa arjalaisen kulttuurin ja sivilisaation sortoa vastaan.

Kansallissosialistinen valtio tulee olemaan oikeusvaltio, jossa lainsäädäntö on erotettu toimeenpanovallasta. Selkokielellä se merkitsee, että kansan valitsema parlamentti säätää lait, jotka senaatti hyväksyy. Itsenäiset tuomioistuimet ja valtion hallinto soveltavat sitten näitä lakeja ilman, että parlamentti, senaatti tai tasavallan johtaja sekaantuvat siihen. Pohjoismaisessa tasavallassa kunnioitetaan myös perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja yksittäiset kansalaiset ovat oikeudellisesti suojattuja riippumatta syntyperästä tai poliittisesta tai uskonnollisesta taustasta. Kaikki olisivat samanarvoisia lain edessä.

 

Todellisen demokratian ehdot

On itsestään selvää, että monarkia tullaan lakkauttamaan niissä maissa, joissa se tällä hetkellä on olemassa. Kansallissosialistisessa kansainyhteisössä ei ole tilaa luokka-ajattelulle tai kuninkaallisille. Sana sosialismi on sanassa kansallissosialismi hyvästä syystä, ja se tulee ottaa tosissaan.

Jotta voisimme perustaa todellisen kansanvallan, on hyvin rikkaiden perheiden mahdollisuuksia rajoitettava, jotta nämä eivät voisi vahvistua toisten ihmisten kustannuksella. Tietty määrä rikkautta tietysti sallitaan, emmehän ole kommunisteja, mutta joitain lakeja tullaan soveltamaan kun yksityiset yritykset, yksityishenkilöt tai perheet keräävät liikaa pääomaa.

Edellytys todelliselle demokratialle on massamedian vapauttaminen ja demokratisointi. Ulkomaille valtansa ulottanut ruotsinjuutalainen Bonnierin mediaperhe on hyvin ilmeinen esimerkki; niin kauan kun medioita ohjaavat vieraat, sionistiset tai kapitalistiset henkilöt, jotka ovat monopoliasemassa informaation levityksessä, ei todellista demokratiaa voida toteuttaa. On päivänselvää, että tuollainen määräävä asema mediassa täytyy murtaa kaikin keinoin. Siinä on kyse jokaisen ihmisen oikeudesta hänen omaan tietoisuuteensa ja mahdollisuuteensa muodostaa oma itsenäinen käsitys asioista. Monopoli voitaisiin tuhota pakkolunastamalla, ts. takavarikoimalla nämä mediayhtiöt. Sen jälkeen jotkut niistä voitaisiin valtiollistaa, toiset lakkauttaa ja muut jakaa osuuskunnille ja yhdistyksille. Palauttamalla tiedotusvälineet kansanyhteisölle, valtiolle, yhdistyksille ja osuuskunnille teemme niistä demokraattisia.

Kansallissosialistisessa tasavallassa medioiden kaupallinen omistus on rajattua; sen sijaan yhdistyksiä, kansanliikkeitä, osuuskuntia ym. rohkaistaan monipuoliseen median tuottamiseen, jotta tiedonsaanti, poliittiset mielipiteet ja kulttuuri turvattaisiin. Vapaampi ja kansanläheisempi media on siis perusedellytys todelliselle demokratialle, eikä yhteiskunta olisi enää entisensä tällaisten uudistusten jälkeen.

 

Valta sopivimmille

Vapaassa ja yhtenäisessä Pohjolassa tulemme luomaan yhteispohjoismaisen parlamentin. Parlamentin jäsenet, jotka tulevat koko Pohjolan alueelta, valitaan paikallisten henkilövaalien kautta. Mitään puoluejärjestelmää ei tarvita. Parlamentilla tulee olemaan valta säätää lakeja sekä valta hyväksyä senaatin valitsema johtaja tasavallalle. Sillä on myös valta syrjäyttää johtaja epäluottamuslauseella, mikäli tilanne näin vaatii. Tulemme toteuttamaan Sveitsin suoraa demokratiaa muistuttavan järjestelmän, jossa kansanäänestykset ohjeistavat päätöksentekoa. Tämä sen vuoksi, jotta korkein johto, senaatti ja johtaja huomioisivat kansan mielipiteen. Myös epäluottamuslause voidaan järjestää kansanäänestyksellä. Sveitsissäkin riittävä määrä kansalaisten keräämiä nimiä riittää kansanäänestykseen.

Jotta kansa pysyisi voimakkaana, kansalaiset saavat säilyttää asevelvollisuuden suoritettuaan henkilökohtaisia aseitaan ja varusteitaan kotona. Tämä ei tule olemaan ongelma vakaassa kansallissosialistisessa valtiossa, jossa kansalaiset ovat vastuullisia. Voimme siis todeta, että perustavanlaatuiset demokraattiset oikeudet säilyisivät, vaikka nykyiset poliittiset puolueet lakkautettaisiin. Näiden puolueiden sijasta yksittäisillä kansalaisilla, yhdistyksillä ja kansanliikkeillä olisi vastuu ajaa poliittisia kysymyksiä ja puoltaa kansanäänestyksiä.

Kansallissosialistinen senaatti olisi johtava ydin kansallissosialistisessa NSO:ssa. Senaattorit valittaisiin vaalilautakunnan kautta, myös hän, joka on valittu NSO:sta. Kansan valitsema parlamentti hyväksyisi sitten senaatin jäsenet ennen kuin he aloittavat työnsä. Senaattoreiden tulisi olla sellaisia henkilöitä, jotka ovat osoittaneet kelpoisuutensa yhteiskunnassa tieteen, sotilasuran ym. kautta. He eivät siis olisi poliitikkoja.

Senaatti valitsisi johtajan tasavallalle suljetussa äänestyksessä. Senaattorit etsisivät erityisesti henkilöä, joka on ansioitunut elämässään ja käynyt läpi koetuksia, osoittaen kykyä viisaaseen päätöksentekoon tukalissa tilanteissa. Hänen luonteensa tulisi olla hyvä, vakaa ja lahjomaton. Hänen ei tulisi olla liian nuori eikä liian vanha, toisin sanoen hänen tulisi olla nuorempi kuin ne iäkkäämmät senaattorit, jotka hänet valitsevat. Hän voisi sitten aloittaa työnsä, kunhan yhteispohjoismainen parlamentti ensin hyväksyy hänet.

Näemme siis, ettei tasavallan autoritäärinen johto, sen johtaja ja senaatti, koostuisi poliitikoista. He tulisivat todennäköisesti NSO:sta, mutta heidät rekrytoitaisiin suoraan yhteiskunnasta ja heidän asemistaan siviilin hallinnossa, yrityksissä, tieteellisissä instituutioissa ja pohjoismaisissa puolustusvoimissa. Parlamentissa poliitikkoja olisi tietysti edelleen, tosin ei yhtäkään oman edun tavoittelijaa, joita näemme tänä päivänä eduskunnassa. Luomme siis kansallissosialistisen järjestelmän, jossa olisi autoritäärinen johto, mutta joka takaisi kansan vapauden ja oikeuden osallistua päätöksentekoon. Kuten nähtyä, vahvan johdon ja kansandemokratian yhdistäminen on mahdollista. Asiat järjestyisivät ja loksahtaisivat kohdilleen.

 

Klas Lund

Nordfront.se

3 KOMMENTIT

  1. Tarkoittaisiko tämän pohjoismaisen kansallissosialistisen tasavallan toteutuminen sitä että emme enää tulevaisuudessa näkisi Suomi-Ruotsi jääkiekko maaotteluita tai muutakaan Suomi urheilua maammelauluineen ja siniristilippuineen?

    Tulisiko kyseessä siis nyt olemaan täydellinen pohjolan liittovaltio jolla oma lippunsa ja kansallishymninsä ja maajoukkueensa jossa Suomi olisi vain yksi maakunta?

    Vai olisiko kyseessä eu:n kaltainen pohjolan unioni/hallintoalue jossa tehtäisiin suuri osa päätöksistä jonka jäseniä nämä yksittäiset maat sitten olisivat mutta säilyttäen silti edes vähän paikallista/kansallista valtaansa sekä lippunsa ja maajoukkueensa?

  2. Artikkelia lukiessa aistin pientä mystiikkaa. Tämä oli Pohjola ennen kirjoitettua historiaa ja kristinuskon saapumista Eurooppaan. Tämä teksti on uskomaton. Tämä teksti sisältää sen, missä haluan elää. Vapaassa ja yhtenäisessä Pohjolassa!

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here