Täysillä mukana?

Julkaistu: 12.9.2014

12.9.2014 by

Oltuani tämän liikkeen piirissä vuosia olen nähnyt ihmisten tulevan ja menevän, uusien kasvojen vaihtuvan jatkuvasti. Kaikki kysyvät miksi. Mikseivät ihmiset pysy uskollisina vakaumukselleen? Miksi henkilöt, jotka näyttävät puolustavan niin kiihkeästi kantaansa, päätyvätkin lähtemään tai jopa vastustamaan aiemmin omaksumaansa aatetta? Voin vain arvailla syitä analysoimalla ihmisen luonnetta. Olen tullut siihen tulokseen, että liikkeessä on kolmentyyppisiä ihmisiä: 1) ihmisiä, jotka ovat mukana itse mukana olemisen vuoksi, 2) ihmisiä, jotka tahtovat vain syyn taistella jonkin asian puolesta, ja 3) ihmisiä, jotka ovat mukana, koska he todella uskovat olevansa oikealla asialla. Selitän nyt mitä tarkoitan näillä kolmella tyypillä. Ehkä vastaus yllä esitettyihin kysymyksiin alkaa siten hahmottua itsestään.

Tarkastellaanpa ensimmäistä tyyppiä. Sille on ominaista halu kuulua johonkin, olla osa jotakin. Ihmisessä piilee mieltymys sosiaalisuuteen; olemme yleisesti ottaen sosiaalisia eläimiä. Toisin sanoen meillä on synnynnäinen halu puhua, käydä kauppaa, oppia, kunnioittaa ja tulla kunnioitetuiksi. Useimmat ihmiset siis haluavat tuntea itsensä sosiaalisesti hyväksytyiksi. On myös henkilöitä, jotka eivät kuitenkaan saa osakseen enemmistön hyväksyntää; syynä voi olla esimerkiksi ulkonäkö, mielipiteet jne. Siksi tällainen ihminen tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Sen sijaan, että hän valitsisi eristäytyneen elämäntavan, etsii hän ryhmän, joka hyväksyy hänet avosylin – ryhmän, jolla on samankaltainen elämäntapa, aatteet jne. Tai ehkä häntä viehättää ryhmässä sen saavutukset ja maine. Nyt, kun tämä henkilö on osa perhettä, yhteisöä tms., tuntee hän itsensä jälleen halutuksi ja sosiaalisuuden tarve on näin tyydytetty. Organisaatioon kuulumisella on siis vain sosiaaliset motiivit. Vaikka joukolla ihmisiä onkin yhteisiä ajatuksia, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että ne olisivat ykköstyypin todelliset syyt hänen osallistumiseensa. Todennäköisesti hän jättää ryhmän, kun jotain uutta, mielenkiintoisempaa tulee vastaan. Toisin sanoen, jos jokin toinen yhteisö kunnioittaa ja huomioi häntä enemmän, hän menee mukaan katumatta sen enempää valintaansa.

Kakkostyyppi liittyy ryhmään, koska hän haluaa taistella jonkin asian puolesta. Ihmisinä meissä piilee halu ponnistella ja saada jotain aikaan elämässämme. Tätä voisi kutsua hengeksemme. Se pistää tahtomme taistelemaan. Jokaisella ihmisellä on tämä piirre, ja joillakin se ilmenee vahvempana kuin toisilla. Se on luonnoltaan eläimellinen, emmekä me – eläiminä – pysty sitä vastustamaan. Voimme ainoastaan kontrolloida sitä. Monet syyt saavat tuon taistelutahdon heräämään, esimerkiksi hengissä pysyminen, kosto sekä totuus ja oikeudenmukaisuus. Ensiksi mainittu on puhtaasti vaistonvarainen, kun taas toinen syy johtuu sosiaalisesta luonteestamme. Kolmatta syytä saamme kiittää älykkyydestämme ja järjestämme. Yksilö, joka taistelee asian puolesta vain, koska se antaa syyn taistella, ei kuitenkaan seuraa älyään vaan vaistojaan. Hän tahtoo puolustaa jotakin, mitä tahansa, muttei välttämättä usko sen olevan aivan oikein. Saadessaan syyn ponnistella hän on tyytyväinen. Jos ryhmästä ei taisteluhenkeä löydy, hän jättää sen. Kakkostyyppi yrittää kyllä vakuutella itselleen ajavansa oikeaa asiaa, mutta hän ei ole kunnolla edes perehtynyt siihen. Hän hyppää ryhmästä toiseen piittaamatta siitä, että niiden ajamat asiat voivat olla toisilleen täysin vastakkaisia. Hän kuuntelee mitä hänelle opetetaan, unohtaen aiemmin oppimansa. Hän haluaa taistella vain, koska hänen luonteensa ajaa hänet siihen, aivan kuten koira suojelee isäntäänsä (ja koirallahan voi olla elämänsä aikana useampikin omistaja). Joten aate on tälle henkilölle kuten omistaja koiralle; kuuntelet mitä sinulle sanotaan miettimättä paljoakaan itse. Tottelet suojellaksesi sitä – aatetta. Ovatko motiivisi silloin kuitenkaan oikeita?

Kolmas ihmistyyppi ryhmässä, liikkeessä tai organisaatiossa on henkilö, joka on mukana, koska hän tuntee todella puolustavansa oikeaa asiaa. Tämä henkilö elää aatteensa mukaisesti ja on valmis tekemään kaikkensa, viimeiseen asti. Hän on todistanut itselleen, että tämä on oikea tapa elää ja ajatella. Ideologia on ikään kuin erottamaton osa hänen sieluaan. Hän ei ole mukana sosiaalisista tai muista itsekkäistä syistä, vaan pikemminkin, koska hän tuntee sen olevan velvollisuus. Häntä ohjaa enimmäkseen äly, mutta myös muut, vietinomaiset syyt kuten selviytymisvaisto. Hän on tehnyt tietoisen valinnan aatteen levittämisestä; hän on löytänyt tavallaan osasyyn olemassaololleen. Tällainen ihminen ei koskaan unohda periaatteitaan. Hänen suhtautumisensa saattaa muuttua aktiivisesta passiivisempaan, mutta hänen vakaumuksensa säilyy entisenlaisena. Elämän kulku sanelee tuon aktiivisuusasteen. Esimerkiksi ura tai perhe saattaa aiheuttaa näennäisen ”raiteilta suistumisen”, mutta varmaa on, että arvot, joita hän puolustaa, ovat yhä olemassa ja vaikuttavat hänen tekoihinsa ja elämäntyyliinsä. Hän tekee yhä voitavansa aatteen eteen. Mikään ei ole voimakkaampaa kuin usko, että teet oikein. Sama tunne on aikoinaan saanut niin monet kuolemaan vakaumuksensa puolesta. Tämän voisi sanoa olevan käsitteen kunnia ydin. On myös mahdollista, että joku tulee organisaatioon kahden ensiksi mainitun syyn vuoksi, mutta arvioituaan tietoisesti elämäänsä ja uskomuksiaan hän kehittyykin oikeamieliseksi soturiksi, joka käyttäytyy periaatteidensa mukaisesti eikä yksistään vaistojensa ohjaamana.

Nyt voit kysyä itseltäsi: Mitä tyyppiä minä edustan? Miksi oikeastaan taistelen? Uskonko tekeväni sen oikeista syistä vai pelkästään itse taistelemisen vuoksi? Olenko mukana kenties ystävieni takia, koska ryhmässä on harvinaisen hyvä sosiaalinen henki? Vai tahdonko todella ponnistella sellaisen asian puolesta, joka on lähellä sydäntäni? Mietipä, mikä saa sinut yleensäkin tekemään ratkaisuja. Hetken mielijohteesta tehdyt päätökset kaduttavat yleensä myöhemmin, mutta päätökset, joiden taustalta löytyy ajattelua, eivät. Jos toimit kuten toimit, koska se on mielestäsi oikein, ei ole mitään syytä katua. Jos taas kuulut kyseenalaisista syistä liikkeeseen, päätöksesi voivat osoittautua huonoiksi. Taas toisaalta kolmostyypin ihmiset, jotka ovat vakavissaan asiansa puolesta, tekevät harkittuja ja tietoisia päätöksiä, jotka pohjaavat heidän arvomaailmaansa; siten myös päätökset osoittautuvat harvoin vääriksi. Kuten sanottu, ei ole mitään hienompaa kuin ihminen, joka taistelee oikeaksi katsomistaan syistä.

Randolph Sieger

Aiheeseen liittyen

Asiasanat

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä