Olen kuullut seuraavat argumentit niin monta kertaa, että olen rehellisesti sanoen pudonnut laskuista: ”Minulla on nyt tyttöystävä ja siksi minun täytyy karsia aktivismiani”, tai ”Meillehän tulee nyt lapsia, joten minun täytyy siirtyä taka-alalle”. Näitä pidettiin kauan perusteltuina ja hyvinä syinä aktivismin lopettamiselle. Näin saatettiin paeta vastuusta ja velvollisuudesta, ja voitiin piiloutua lasten ja perheen taakse. Pelkurimaista ja vastuutonta mielestäni, lievästi sanottuna.
Olemme viime vuosina voineet ilolla nähdä, että yhä useammat ovat pysyneet aktiivisina myös vakiinnuttuaan ja hankittuaan ne kuuluisat perusasiat: lapset, talon, Volvon ja koiran. Järjestön laajentuessa avautuu uusia aloja, joilla voidaan vaikuttaa ja olla aktiivisia. Lapset, naiset ja perheet ovat hyvin keskeinen osa kansallissosialismia, ja nyt tämä alkaa näkyä myös ulospäin – tämän puolesta olemme myös taistelleet useita vuosia! Tällainen tasapaino on tarpeellista ja ihanteellista.
Jotta yhä useammat valitsisivat aktivismin myös jatkossa, on tätä tarpeen painottaa. Yksi tärkeimmistä asioista on rehellisyys kumppania kohtaan, kuten myös kommunikaatio. Tulisi tehdä selväksi heti alusta, mitä elämältään haluaa: että aikoo aina pysyä aktiivisena taistelussamme kansamme puolesta. Tiedän omasta kokemuksesta, että niin mies kuin nainenkin muuttuu tunteellisemmaksi raskauden sattuessa ja välttää mielellään kaikenlaisia riskejä. Tällainen tunne on luonnollinen ja vaistomainen. Monet naiset ovat pyytäneet miehiään lopettamaan aktivismin tänä aikana. Ideologiastaan vakuuttunut nainen ei kuitenkaan olisi koskaan vaatinut tällaista mieheltään. Siksi on hyvin tärkeää, että myös naiset ymmärtävät, mistä kansallissosialismissa on kyse ja mitä se edustaa.
Kannattaa miettiä huolella, mitä tämä kaikki voi merkitä pidemmällä aikavälillä. Meidän tulisi avartaa katsettamme ja nähdä ”turvallisen” kuplan ulkopuolelle. Jos saatat lapsia maailmaan ja suljet silmäsi vallitsevilta ongelmilta, puukotat niin itseäsi kuin lapsiasikin selkään. Mikään ei motivoi taisteluun ja aktivismiin niin paljon kuin omat lapset! Toivotun tasapainon voi saavuttaa pysymällä aktiivisena myös vanhemmuuden koitettua. Tekosyille ei ole enää aikaa tai sijaa, hyvät ihmiset! Aktivismin tulee olla luonnollinen osa perhe-elämää. Niiden tulee olla yhteydessä toisiinsa, sillä taistelemme tulevien sukupolvien turvallisuuden puolesta. Mainittakoon myös, että ne riskit, joita aktivismi voi sisältää nyt, eivät ole mitään verrattuina niihin riskeihin, joita tulevaisuus tuo tullessaan mikäli emme toimi NYT! Pysykää siis aktiivisina ja edetkää yhdessä perheidenne kanssa kohti päämääräämme, vapaata ja yhtenäistä Pohjolaa!
Aiheellinen kirjoitus! Varmaan kaikki aktiiviset kansallissosialistit ja kansallismieliset ovat törmänneet mitä erilaisimpiin selityksiin, joilla aktiivisuuden lopettaminen perustellaan. Tämä on valitettavaa.
Silloin tällöin myös tapaa “tovereita”, jotka eivät koskaan ole eväänsä nostaneet rotunsa puolesta, mutta jotka pienissä promilleissa ovat niitä äänekkäimpiä sotureita (luonnollisesti pelkän puhumisen tasolla silloinkin). Tämä on lähinnä huvittavaa.
Kansallisen Vastarinnan artikkeleiden kirjoittajat ja suomentajat tekevät arvokasta työtä. Kiitokset siitä!
Comments are closed.