Koti Kansallissosialismi.com Tasa-arvo: ihmisen vaarallisin keksintö

Tasa-arvo: ihmisen vaarallisin keksintö

0

Kaikki rodulliset eroavaisuudet ovat joko geneettisiä (perinnöllisiä, synnynnäisiä) tai kulttuurisia (yhteisössä syntymän jälkeen omaksuttuja). Viimeksi mainittuja voidaan muuttaa tai karsia toteuttamalla sosiaalisia muutoksia. Geneettiset tekijät taas ovat ihmisen laeista ja tavoista riippumattomia, paitsi useiden sukupolvien ajan kuluttua.

Esimerkkejä kulttuurisista ominaisuuksista, jotka eroavat eri roduissa, ovat puheen erityispiirteet (esimerkiksi mustien englanti), pukeutumistyylit ja pynttäytymistavat. Jos mustat ja valkoiset pakotetaan elämään yhdessä syntymästä asti, käymään samoja kouluja ja oppimaan samoja kulttuuritapoja, he tulevat puhumaan ja pukeutumaan hyvin samankaltaisesti. Jopa sellaiset mustat, jotka ovat kasvaneet Afrikan heimoalueilla, lävistäneet huulensa ja korvansa kepeillä ja valelleet hiuksensa lehmänlannalla viehättääkseen vastakkaista sukupuolta, voidaan opettaa omaksumaan valkoisten hygienia- ja kaunistautumistapoja.

Tosiasia kuitenkin on, että merkittävimmät rodulliset erot ovat pikemminkin geneettisiä kuin kulttuurisia. Ihon ja silmien väri, kasvonpiirteet, kallonmuoto, luuston mittasuhteet, kehon rasvakertymät, hampaiden koot, leuan muoto, naisen rinnan muoto, tuoksut ja hiusten laatu ovat kaikki vain näkyvimpiä geneettisesti määräytyviä fyysisiä ominaispiirteitä, jotka eroavat eri roduissa.

Näiden lisäksi on vielä huomioitava koko yksilön biokemiallinen koostumus ja kehitys. Merkittäviä rodullisia eroavaisuuksia on veren kemiassa, hormonitoiminnassa sekä fyysisissä reaktioissa ympäristön ärsykkeisiin. Mustat ja valkoiset myös kypsyvät eri tavoin. He altistuvat eri lailla useille taudinaiheuttajille ja heidän perinnölliset sairautensa ovat erilaisia. Heillä on jopa erilaiset ravinnolliset vaatimukset.

Rodulliset erot ovat toisin sanoen paljon ihonväriä syvemmällä; ne täyttävät koko yksilön sekä ovat käytännöllisesti katsoen edustettuina joka hänen solussaan. Ne ovat miljoonien vuosien erillisen evoluution tulosta, johon eri rodut ovat eri ympäristöissä sopeutuneet. Kun ymmärrämme geneettisen rotujen eroavaisuuden, näemme, että kulttuuriset rodulliset erot eivät olekaan niin pinnallisia kuin meille väitetään. Ne yksinkertaisesti tuovat esille geneettisiä eroja.

Vieraista vaikutteista vapaa rodun kulttuuri on paljastava todiste tuon rodun perimmäisestä luonteesta. Toisin sanoen afrikkalainen musta, jolla on lehmänlannalla viimeistelty kampaus, luulla lävistetty nenä ja teräviksi viilatut hampaat, edustaa meille paljon tutumpaa kuvaa mustasta miehestä kuin amerikkalainen business-puvussa esiintyvä musta, jolle on opetettu kuinka ajaa autoa, käyttää tietokonetta ja puhua sujuvaa englantia.

Mustien kulttuuri ei ole ainoastaan ERILAINEN kuin valkoisten kulttuuri; se on KEHITTYMÄTTÖMÄMPI ja kaikin tavoin VÄHÄPÄTÖISEMPI kulttuuri. Tuo kulttuuri ei ole koskaan pystynyt kehittämään kirjoitettua kieltä tai sivistynyttä yhteiskuntaa. Matematiikasta tai pyörän keksimisestä ei sen historiassa näy häivääkään. Metallien sulattaminen ja käyttö tai kiven käsittely ovat taitoja, jotka mustat oppivat muiden rotujen edustajilta. Kouluissa opetettava roskapuhe vuosisatoja vanhasta mustien “sivilisaatiosta”, josta ovat muka todisteena Zimbabwesta löydetyt kiviseinien rauniot, on vain tasa-arvointoilijoiden toiveajattelua. He tahtovat jättää huomioitta kaikki sellaiset tosiasiat, jotka ovat ristiriidassa heidän tasa-arvomaniansa kanssa.

Mustien kulttuurin alempiarvoisuus on seurausta mustien aivojen fyysisestä puutteellisuudesta abstraktien käsitteiden hallinnassa. Toisaalta mustan henkilön kyky käsitellä ainoastaan muistia vaativia tehtäviä lähenee valkoisen tasoa. Siksi mustaihoiselle voidaan suhteellisen helposti opettaa monia valkoisen kulttuurin tapoja.

Mustan verbaaliset kyvyt sekä hänen taitonsa jäljitellä muita mahdollistavat – mikäli motivaatiota on – hänen saavuttaa “tasa-arvoisen” kaltaisen aseman valkoisessa yhteiskunnassa. Nyt, kun mustille on sisäänpääsykiintiöt korkeakouluihin, ovat useat tuhannet heikäläiset hankkineet college-diplomin – mutta vain niissä opinaloissa, joissa vaaditaan lipevää kieltä ja hyvää muistikapasiteettia. Fysiikan alalta ei ole käytännöllisesti katsoen valmistunut yhtäkään mustaa, ja teknisiltä aloiltakin vain muutama.

Mustien kyvyttömyys käsitellä ongelmanratkaisussa ja teknologisessa keksimisessä vaadittavia abstrakteja käsitteitä näkyy heidän ulkonäöstään. Tämä kyvyttömyys on luonteeltaan geneettistä. Sen syyt piilevät mustien aivojen rakenteessa.

Ennen kuin toisen maailmansodan jälkeinen kampanja mustien ja valkoisten sekoittamiseksi alkoi, mustien henkinen rajoittuneisuus oli yleisesti tiedossa. Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjan 11. painos kertoo heistä seuraavaa:

“[…] Muut ominaispiirteet näyttäisivät olevan erittävien elinten hypertropia, kehittyneempi laskimojärjestelmä sekä valkoisiin rotuihin verrattuna pienemmät aivot.”

“Joidenkin yllä mainittujen piirteiden perusteella mustat näyttäisivät sijoittuvan alemmalle kehitystasolle kuin valkoiset sekä olevan läheisemmin sukua kehittyneimmille ihmisapinoille […]”

“Musta on henkisesti alempiarvoisempi […] Kun valkoisten kohdalla aivojen koko kasvaa aivokuoren laajentumisen seurauksena, mustilla aivojen kasvua päinvastoin estää kallon saumojen ennenaikainen sulkeutuminen sekä otsaluun lateraalinen paine.”

Vuoden 1932 painos Americana-tietosanakirjasta listaa neekerirodun tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvaksi seuraavaa:

“3. Aivojen paino 35 unssia* (gorillalla 20 unssia, kaukasialaisella keskimäärin 45 unssia) […]”

“8. Erittäin paksu kallo, joka mahdollistaa hänen käyttää päätänsä aseena hyökkäyksessä […]”

“14. Kallojen saumat, jotka kiinnittyvät mustilla paljon muita rotuja aikaisemmin.”

Kun media aloitti tasa-arvoisuuspropagandansa, näiden tietosanakirjojen myöhemmistä painoksista poistettiin mustia koskeva rodullinen tieto. Piti kääntyä lääketieteellisten tekstien puoleen oppiakseen, että aivojen assosiatiiviset alueet (joissa abstrakti ajattelu tapahtuu) ovat mustilla vähemmän kehittyneet kuin valkoisilla.

Ensimmäisessä maailmansodassa USA:n armeijan sotilailla suoritettujen älykkyystestien jälkeen on yleisesti ollut tiedossa, että keskimääräinen mustan ÄO on noin 15 prosenttia heikompi kuin valkoisen. Tulosta on yritetty puolustella sillä, että mustien heikot pistemäärät ovat seurausta erillisistä kouluista ja mustien köyhyydestä; toisin sanoen testien väitettiin olevan “kulttuurisesti puolueellisia”.

Kuitenkin myöhemminkin ÄO-testit näyttivät samankaltaista heikkoutta mustien älykkyydessä – testattiinpa sitten yhteisen koulun käyneitä mustia ja valkoisia tai tiettyyn samaan sosioekonomiseen ryhmään kuuluvia mustia ja valkoisia. Mustat saivat aina huomattavasti pienemmät pistemäärät, siitäkin huolimatta, että ÄO-testit mittaavat sekä muistikykyä että puhtaasti assosiatiivista kykyä. Testit, jotka keskittyivät jälkimmäisen tutkimiseen, tuottivat hyvin suuria eroja mustien ja valkoisten pistemäärissä.

Juuri tuo kyky assosioida käsitteitä, käsitellä abstraktioita ja soveltaa nykyistä tietoa tulevaan on mahdollistanut valkoiselle rodulle sen sivilisaation rakentamisen ja ylläpitämisen. Samoin mustien heikkous edellä mainitun kaltaisissa toiminnoissa on pitänyt mustan rodun villien tasolla sen afrikkalaisessa ympäristössä. Nyt tuo rotu on murentamassa muun muassa monikulttuuristuneen Amerikan sivilisaatiota. Siksi on elintärkeää, että jokainen valkoinen ymmärtäisi, ettei “tasa-arvoa” voi olla mustien ja valkoisten välillä, siitäkään huolimatta, että meitä kannustetaan jatkuvasti rotujen sekoitukseen.

*1 unssi = 28,349 g

 

Tri Willian L. Pierce