Koti Artikkelit Haastattelut Retkeilyä länsirannikolla

Retkeilyä länsirannikolla

7

JJ8

Harmillisen usein saa huomata, miten tämän päivän nuoren aikuisen ainoa kosketus luontoon tai puistoihin tapahtuu pääasiassa viikonloppuisin alkoholinjuonnin parissa. Ollessamme vielä lapsia meillä on luonnollinen suhtautuminen luontoon; kesäisin paljain jaloin nurmella juokseminen pieniä eläimiä tutkien tai vanhempien kanssa tehty marjareissu ovat pienelle ihmiselle suuri seikkailu ja varmasti jännittävämpi kokemus kuin esimerkiksi neljän tunnin pelikonsolikooma.

Kulutusta palvovan yhteiskunnan repiessä yhä nuorempia oravanpyöräänsä ihminen menettää suhteensa ympäröivään luontoon ja saavuttaa suoritusten pelossa jatkuvan kyynisyyden. Vaikutukset ovat suomalaisessa nuorisossa yhä enemmän näkyvillä; itsemurhatilastot, syrjäytyminen ja avohoito ovat arkipäivää iltapäivälehtien uutisoinnissa. Tutkimukset kotimaassa ja ulkomailla osoittavat kiistattomasti luonnon edesauttavan ja eheyttävän vaikutuksen ihmisen terveyteen. Luonnon hoitava vaikutus esimerkiksi masennuksen, stressin ja ylivilkkaushäiriön hoidossa on todettu, ja jo muutaman minuutin jälkeen hoitava vaikutus alkaa näkyä hoitotuloksissa. Jopa leikkauspotilaiden on todettu paranevan nopeammin, mikäli ikkunasta aukeaa puistonäkymä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja sairauden on todettu moninkertaistavan mahdollisuutta sairastua sepelvaltimotautiin. Vakavimmillaan se johtaa itsemurhaan. En väitä, että luonnossa liikkuminen ja esimerkiksi säännölliset metsäretket olisivat avain jokaisessa sairauden hoidossa, mutta voidaan todeta, että pääasiassa säännöllisen liikkumisen puutteesta johtuva diabetes tai masennuksesta johtuva sepelvaltimotauti eivät olleet muinaisten suomalaisten suurenakaan riesana.

JJ5JJ6JJ1

Suomen Vastarintaliike järjestää vuosittain useita luontoaktiviteetteja ja metsäreissuja jäsenilleen sekä muille toiminnastamme kiinnostuneille. Elokuun alussa Porin aktivistiryhmä päätti uusia viime vuonna tehdyn patikointiretken luonnonkauniiseen Joutsijärven ympäristöön. Tällä kertaa mukaan lähti jo aiemmin reitin kiertäneitä liikkeen aktivisteja ja toimintaan vasta tutustuneita.

Lähes välittömästi ryhmän lähdettyä liikenteeseen alkoi voimakas ukkonen ja rankkasade. Satunnaisesti järvimaisemaa koristavat salamat ja patikoiminen märillä pitkospuilla ja liukkaissa juurakoissa loivat retkeilijöihin puhtia, ja muutaman kilometrin jälkeen päästiin ensimmäiselle levähdyspaikalle keittämään kahvit sateen hetkeksi tauottua.

Sateiden jatkuessa lähes koko päivän päästiin viimeiselle levähdyspaikalle ruokailemaan ja korjaamaan vaurioituneita varusteita. Päivän viimeinen etappi taitettiin pilkkopimeässä metsässä otsalamppujen avustuksella. Lopuksi saavutettiin yöpymispaikkana toimiva tunnelmallinen autiotupa, jossa ruokailtiin iltapala ja lyhyesti summattiin päivän tunnelmia ennen nukkumaan menoa.

JJ4JJ9JJ2JJ10

Aamulla retkeilijät saivat herätä kauniiseen auringonpaisteeseen ja kostean metsän tuoksuun. Aamupäivä vietettiin ruokailun jälkeen keskustelemalla, ja varsinkin taannoiset tapahtumat Lähi-idässä saivat aikaan polttavan keskustelun. Ennen matkan jatkamista tutustuttiin kompaktiin vedensuodatusjärjestelmään, ja tämän ansiosta loppumatkan nesteytys tapahtuikin raikkaalla järvivedellä.

Retken viimeisenä päivänä tutustuttiin muun muassa nuotiopaikan tekoon ja ylitettiin vesistön osia venehisseillä. Takaisin lähtöpisteessä juotiin vielä kahvit ja käytiin reissun palautekeskustelu.

Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut, ja ennen patikointia harrastamattomat saivat oivan mahdollisuuden tutustua luontoretkeilyyn hyvässä hengessä.

Porin aktivistiryhmän ryhmänjohtaja Johannes Murto haastatteli lyhyesti retkelle osallistunutta:

 

Vajaan kahden päivän retkeily takana. Sadetta ja auringonpaistetta riitti molemmille päiville – minkälainen fiilis reissusta jäi?

– Uupunut, mutta levollinen. Kävely märässä maastossa oli paikoittain haastavaa, joten reissu oli itselleni yllättävänkin rankka.

Patikointi luonnossa oli sinulle tuore kokemus. Oliko matalampi kynnys lähteä tutustumaan harrastukseen ohjatusti paikallisen aktivistiryhmäsi kanssa?

– Olin jo aiemmin kehitellyt ajatusta pienestä metsäreissusta tälle kesälle tai syksylle, joten ryhmän järjestämä reissu tuli minulle kuin tilauksesta ja varmasti madalsi kynnystäni lähteä toteuttamaan suunnitelma.

Olet jokin aika sitten liittynyt paikalliseen Suomen Vastarintaliikkeen ryhmään. Oliko mukaan liittyminen mielestäsi vaivatonta ja saitko ohjausta tarpeen vaatiessa?

– Oli, ja sain. Minut toivotettiin välittömästi tervetulleeksi ja ryhmän avoin vastaanotto teki päätöksestäni liittyä toimintaan entistä varmemman.

Terveisiä kansallismielisille, jotka eivät ole vielä ottaneet yhteyttä Suomen Vastarintaliikkeeseen?

– Mikäli oma, läheistesi ja kotimaasi tulevaisuus ovat sinulle taistelun arvoisia asioita, suosittelen todella ottamaan yhteyttä. Liikkeen sisällä kansallismielinen pääsee ohjatusti tutustumaan jokaiselle hyvin tärkeisiin taitoihin, kuten juuri luonnossa liikkumiseen ja selviytymiseen. Jokaiselle löytyy myös varmasti paikkansa järjestössä. Mikäli sinulla on esteitä aktivistiksi, voit hakea jäseneksi, jolloin omia taitojasi hyödyntäen pääset antamaan oman panoksesi ryhmän suunnittelutyöhön.

Kiitos!

Ota yhteyttä!

Aiheeseen liittyen:

Retkeilyä länsirannikolla 2013
Voima asuu mukavuusalueesi ulkopuolella

7 KOMMENTIT

  1. Kunnioitus sille joka marssi metsurin saappaat jalassa lenkin. Jos ne olivat vanhanmalliset kolmosen saappaan niin siinä samalla parani lihaskuntokin. Eipä silti, ne ovat tukevat kävellä eivätkä ole kovin liukkaat.

    Kuulinkin jo muutaman sanan tuosta Sayerin vedenpuhdistimesta ja sen kyvystä puhdistaa suunnaton määrä vettä vettä:

    http://sawyer.com/products/sawyer-mini-filter/

    Vaikka minulla onkin toisenmerkkisiä puhdistimia niin taidampa hankkia vielä joka reppuun yhden tällaisen. Parempi yksi liikaa kuin liian vähän. Niin että kitokset tämän putsarin koekaniinille sekä kommenteille suodatuskyvystä.

  2. Innostavasti kirjoitettu teksti, asiallisen oloinen tapahtuma ja hienoja kuvia!

  3. Luonnossa tulee liikkua kuin kaukopartiomiehet sodassa. Ei saa jättää mitään merkkiä oleskelustaan ja ilman isompaa ääntä. Nykyimmeiset vaan jättää roskia, turmelee ja melua metsässä liikkuessan. Jos ei ole kunnioitusta asiaan, niin parempi kun pysyvät pois.

  4. Retkeilyn ruumiillinen rasitus tekee hyvää ja luonnossa mieli virkistyy. Siellä kaiken kokee itse omien aistien kautta, ja se kaikki on täyttä totta. Väliin ei pääse “kansainvälinen taho” sekoittamaan mieltä.

  5. Asiaa.

    Harmillisen vähän tulee nykyään liikuttua luonnossa. Luonto ja metsä ovat kuitenkin se elementti, missä me olemme tuhansia vuosia olleet. Meidän esi-isämme. On varsin voimauttavaa miettiä, kuinka joskus meidän sukulaiset täällä elivät ilman sähköjä ja selviytyivät. Siinä unohtuu nopeasti masennus ja muu turhanpäiväinen.

    Näitä metsiä eivät somalit, muslimit tai juutalaiset ole tuhansia vuosia katselleet. Näitä maisemia on katsellut meidän esi-isät, suomalaiset.

    Jos masennuslääkkeet toimisivat, meillä ei olisi masennusongelmaa. Onneksi en ole ikinä niitä syönyt. Menkää luontoon!

  6. Voin sanoa että itse olen luonnossa liikkunut koko ikäni, ikinä en ole esimerkiksi haulikon hylsyjä sun muuta roskaa jättänyt, ja metsästykseenkin on vaikuttanut eläinkannat. Säästellen on ammuttu tai jätetty ampumatta. Metsästys on suurta luonnonsuojelua, ja on vaihtoehto suurille lihatuottamoille, kun ruuan saa suoraan luonnosta. Entiedä SVL virallista linjaa metsästykseen mutta itse pidän sitä hyvänä harrastuksena, joka opettaa erätaitoja, vastuullista aseenkäsittelyä ja riistankäsittelyä.

Comments are closed.