Koti Artikkelit Arki Radinet ja globalistien suunnitelmat ennaltaehkäistä kansallismielisyyttä

Radinet ja globalistien suunnitelmat ennaltaehkäistä kansallismielisyyttä

9

Kansallinen Vastarinta julkaisi aiemmin Radinet-hankkeen toimintatapoja kuvaavan tragikoomisen äänitteen. Tallenteella aikuiset työntekijät tenttaavat näennäisen ”puolueettomasti” kansallismielistä poikaa. Tässä artikkelissa tutustutaan radikalismin ehkäisyn varjolla toimivien tahojen historiaan ja metodeihin.

Radinetin Helsingin-toimipisteessä on Pride-lippu ja transvessat.

Suojelupoliisin tarkastajan Teemu Metsäpellon mukaan kotimainen ”ääriliiketoiminta ei vaaranna kansallista turvallisuutta”. Radinet näyttääkin lähinnä pelottelevan kansallismielisten väkivaltaisuudella keskittyen todellisuudessa orwellilaiseen ajattelun ohjaamiseen ja eliitille harmillisen kansallismielisyyden ennaltaehkäisyyn.

”Radikalismilla” ja ”ekstremismillä” tarkoitetaan vaihtelevia asioita, mutta ne ovat kieltämättä aina poliittisesti latautuneita termejä. Se, mikä ennen oli tervettä kansallismielisyyttä, on nykyisen globaalin sosiaalidemokratian ja ihmisoikeushaaveilun mittapuulla jo radikaalia. EU-agendan mukaisella ”ekstremismin” torjunnalla pyritään lyömään lukkoon utopistinen monikulttuurinen kulutusyhteiskunta niin, ettei mikään enää voisi estää heidän liittovaltiosuunnitelmiaan.

Monikulttuurisuuden toimimattomuus näkyy Euroopan islamilaisena ekstremisminä ja kansallismielisyyden heräämisenä etenkin nuorissa, jotka joutuvat eniten kärsimään monikulttuurisuudesta. Yksisilmäiset monikultturistit tietävät vain yhden ratkaisun kaikkiin pulmiin: lisää suvaitsevaisuutta, ihmisoikeushöpinää ja yhä totalitaristisempia muotoja saavia kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Radinetin Exit-hanke on yksi näistä projekteista.

Exit-hankkeet

Exit-hankkeet olivat aluksi väkivaltaisia ja epäinhimillisiä ”deprogramming”-interventioita, joissa kohdehenkilöt pakotettiin pois uskonnollisista tai poliittisista vakaumuksista. Myöhemmin hankkeet liberalisoituivat siirtyen vapaaehtoisuuteen ja sosiaalityön ja terapian kautta tapahtuvaan ideologiseen vaikuttamiseen.

Kansallissosialismin vastainen Exit-toiminta alkoi 1990-luvulla Saksassa ja Norjassa ja levisi Ruotsin kautta Suomeen. Sen johtohahmot kuten Ingo Hasselbach, Kent Lindahl ja Esa Holappa ovat väittämänsä mukaan kokeneet jonkinlaisen uushengellisen heräämisen ja alkaneet vastustaa tervettä kansallismielisyyttä. Exit-hankkeiden taustalla vaikuttavat juutalaiset organisaatiot kuten George Sorosin Open Society ja Anetta Kahanen Amadeu Antonio-säätiö.

Kalergin Paneurooppa-lipusta tehtiin EU:n lippu.

Radinetin globalistinen ja kansanvastainen luonne

Radinet-projekti
  • EU:n Radicalization Awareness Network -tiimi vieraili Suomessa 2015.
  • Vuolle Setlementti aloitti sisäministeriön koordinoimana Radinetin 2016.
  • Tavoitteet: paljastaa viharikoksia, ehkäistä radikalisoitumista ja estää ”äärioikeistoon” rekrytoituminen.
  • Rahoittajia: STEA (RAY) ja EU.

Vuolle Setlementti, joka luokitellaan YK:n peruskirjan 10. luvussa keksityllä termillä ”kansalaisjärjestö”, on kansanvastainen järjestö. Se luotiin vuonna 1944 ”hoitamaan niitä haavoja, jotka toinen maailmansota oli kansaamme jättänyt”. ”Edistykselliset yritysjohtajat halusivat tarjota tavalliselle kansalle mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja luoda sitä kautta hyvinvointia yhteiskuntaan”, kirjoitetaan Vuolteen historiasivulla.

”Edistykselliset” eli kosmopolisoituneet ja juurettomat yritysjohtajat, sionistit etunenässä, toimivat ennen ja jälkeen toisen maailmansodan tavoitteinaan tuhota kaikki globalismin tiellä seisovat kansallisvaltioiden tukipilarit. Yritysjohtajat ja eliittipoliitikot toimivat nimellisesti rauhan ja ihmisoikeuksien lähettiläinä seuraten Richard Coudenhove-Kalergin pasifismia ja rodunsekoitusoppia. Kalergi-suunnitelmana tunnettu Euroopan kansallisvaltioiden tuhoamisprojekti huipentui paneurooppalaiseksi Euroopan unioniksi (EU) ja globalistiseksi Yhdistyneiksi kansakunniksi (YK).

YK julkaisi tammikuussa 2016 toimenpideohjelman ”ekstremismin” ennaltaehkäisemiseksi ja EU vastasi radikalismia ehkäisevällä ohjelmallaan. Käytännössä Kalergi-suunnitelman mukainen globaali yhteistyö on toiminut saumattomasti, ja sitä tukevat ne mekaaniset rakenteet, jotka ovat vielä vuonna 2018 kansallisvaltioista jäljellä. Nuo rakenteet tarkoittavat valtion byrokraatteja kuten sisäministeriötä ja avustuksilla eläviä hyödyllisten idioottien ”kansalaisjärjestöjä” kuten Vuolle Setlementtiä.

Radinetin Helsingin-toimipisteen leluja.

Perhe- ja lapsipainotteista aivopesua

Kriminologian termi deradicalization tarkoittaa ajattelun manipuloimista niin, että henkilö menettää radikaalina pidetyn vakaumuksensa. Kyse on nousevasta tieteenalasta, uudesta tavasta käyttää älyä hajottamaan meille tärkeitä instituutioita.

Se on porvarillisen turvallisuusideologian ja poliisivaltiokehityksen laajentumista koskemaan mielipiteitä ja ajatuksia. Jo pelkkä erimielisyys ja erilainen maailmankuva voivat olla syitä passittaa henkilö radikalisoitumisen vastaisen terapian ja ”sosiaalityön” piiriin.

Ensimmäinen varsinainen globalisaatiohanke eli Kansainliitto (1919–1946) oli Kalergin mukaan liian abstrakti. Olisi pitänyt kohdentaa globalisaatiota enemmän lapsille ja perheille. Niinpä YK ja EU ymmärtävät keskittää propagandansa enemmän arkeen, lapsiin ja perheisiin. Globalistien ihannetilanne olisi, jos perhe ja ystävät seuraisivat radikalisoitumista ja raportoisivat siitä suoraan globaaleille viranomaisille.

Tämän takia Radinetin ensimmäisiä tavoitteita oli perustaa Helpline-ilmiantopalvelu perheille ja lähipiirille. Se on keino estää radikalisoituminen ja vaikuttaa siihen, että ”perhe ei syrjäydy eikä radikalisoituminen leviä laajemmalle”.

Radikalisoitumista lisäävät tekijät

Syrjäytyminen on kaksiteräinen miekka globalisteille. Globalismi johtaa luonnottomiin monikulttuurisiin ghettoihin, joissa yhteisöllinen luottamus menetetään ja syvällinen kommunikointi korvautuu alkeellisella ele- ja tulkkikielellä.

Tämän voittoa tavoittelevan ihmiskokeen uhrit saattavat kaikella todennäköisyydellä syrjäytyä ja radikalisoitua. Globalistit eivät kuitenkaan halua korjata syytä, joka on heidän lähtökohtaisesti syrjäyttävä ja luonnoton yhteiskuntakokeilunsa. Sen sijaan he pyrkivät estämään, peittämään ja rajaamaan pahoinvoinnin oireita kuten ekstremismiä.

Yksi kriminologien ja ihmisoikeusaktivistien huomaama radikalisoitumista lisäävä tekijä on kehitysuskon puute. Kehitysusko on sitä, että henkilö uskoo finanssieliitin sortotoimien olevan edistystä ja että monikulttuurisessa homotulevaisuudessa asiat olisivat paremmin kuin nyt.

Kun henkilö menettää uskonsa globalistien narratiiviin, on hän vaarassa radikalisoitua ja tuoda esille kehitysuskon virheet. Radikaaleja usein yhdistävä tekijä on sen huomaaminen, että historia ja hyvinvointi ovat alkaneet ennen YK:n ihmisoikeuksien julistusta ja globalismia. Nykyisenlainen globalisaatiokehitys ei lisää hyvinvointia.

Globaali sosiaalityö ry, jossa työskentelee Exit-työntekijä Ann-Sofie Nyström.

”Vastanarratiivit”

Ensin kulutusyhteiskunnan instituutiot tuomitsevat ja patologisoivat kansallismielisyyden ja kutsuvat kansallismielisiä rasisteiksi tai ekstremisteiksi. Sitten saman yhteiskunnan instituutiot haluavat ”auttaa” kansallismielisiä vedoten siihen, kuinka paljon helpompaa heille itselleen olisi, jos kansallismieliset luopuisivat vakaumuksistaan.

Kansallismielisyyden vastustajat haluavat luoda vastanarratiiveja, joilla he pyrkivät tekemään tyhjiksi kansallismielisten aikeet vastustaa globalisaatiota. Ruotsin liberaalipuolueen Cecilia Malmströmin perustaman Radicalization Awareness Networkin (RAN) mukaan tärkeää on pitää huomio siinä, minkä puolella he ovat sen sijaan, että he toisivat kansallismielisyyden vastustamista esille. Siksi Radinetissä halutaan painottaa sitä, että holhoojat haluavat vain kohdehenkilöiden parasta.

RAN:n muut stategiat ovat kumota ja häpäistä ”ekstremistinen” propaganda keskittyen tunteisiin faktojen ja tilastoinnin sijaan. Lisäksi he yrittävät tehdä pitkäkestoisilla valistuskampanjoilla tyhjiksi ”ekstremistiset” narratiivit ja perustella nykyisen eliitin menettelytapoja.

Radikalismin ehkäisyssä hyväksikäyttö ei rajoitu ainoastaan lapsiin. Exit-työntekijät käyttävät yhtä lailla hyväkseen huonossa sosiaalisessa asemassa olevia, epävarmoja tai vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä – kaikkia, jotka saattaisivat auktoriteettien painostuksesta muuttaa kansallismielistä vakaumustaan.

Pohjoismainen Vastarintaliike kannustaa nuoria pitämään huolta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, hankkimaan itsevarmuutta ja toimimaan vastuuntuntoisesti edistäessään kansallismielisyyttä. Tällöin nuori saa kaikkein parhaimman vastustuskyvyn finanssieliitin rahoittamia Exit-auktoriteetteja vastaan.

Kansallismielisyys on nykyisen järjestelmän painostuksen vuoksi erityisen raskasta, ja siksi voi tuntua houkuttelevalta valita helppo ja huomiota herättävä ”ex-natsin” rooli Radinetin holhouksessa. Luovuttaminen on helppoa – kansallissosialistille helppous ei kuitenkaan koskaan ole riittävä syy taistelun lopettamiselle. Rakkaus omaa kansaa kohtaan motivoi kansallismielisiä vaikeinakin hetkinä.

Toimitus

Kommentteja ei esitarkasteta, joten kirjoittajat ovat niistä itse laillisessa vastuussa. Kommentit eivät edusta Vastarintaliikkeen virallista kantaa.

9 KOMMENTIT

  1. Sen pojan nauhoittamassa ”Exit-keskustelussa” ainoa auktoriteetti taisi olla poika itse 😀 Siellä petturi-Holappa sössöttää idioottina mitä sattuu.

    Kansallissosialistinen yhteiskunta on ainoa pelastuksemme, loppuu tämä oman kansan rangaitseminen, luonnon tuhoaminen, järjetön kuluttaminen ja valkoisen rodun hävittäminen. Työtä löytyisi ja se työ perustuisi aina ensisijaisesti kansakunnan ja kansallisvaltion rakentamiseen ja kehitykseen sekä omalaatuisten pienyritysten tukemiseen, eikä globalististen suurfirmojen kasvattamiseen ja orjatyöpaikkojen (aka. harjottelijat ja vuokratyöt) lisäämiseen. Kansalaisille (varsinkin nuorille) olisi tarjolla muutakin, kuin roskaruokaloiden kassamyyjän paikkaa. Puolustusvoimat perustuisivat jälleen kansallisvaltion puolustukseen, eikä jatkuvaan globaaliin yhteistyöhön ja yleisen maanpuolustuskyvyn/-tahdon alentamiseen. Valtamedia ei olisi enää globalististen (((kansanvihollisten))) käsissä. Lapsiperheitä tuettaisiin enemmän kuin koskaan ja rappiolliset sateenkaariviikot olisivat historiaa. Rikoksista saisi jälleen oikeita tuomioita ja sota mm. huumeita vastaan alotettaisiin täydellä teholla ja törkeistä huumausainerikoksista tuomitut diilerit ansaitsevat kuolemantuomion, eikä sympatiaa löydy myöskään seksuaalirikollisille/pedofiileille tai törkeille eläinrääkkääjille.

    Kansa ei ole tällä hetkellä terve ja sen huomaa, kansamme on alistettu. Kansallismielisyys on tervettä ajattelua ja se tulee olemaan meidän tulevaisuutemme sekä pelastus lapsillemme.

  2. ”Rakkaus omaa kansaa kohtaan motivoi kansallismielisiä vaikeinakin hetkinä.”

    Jep!

    Yleensä kun puhutaan rakkaudesta, puhutaan kumppanista, perheestä, ystävästä, toiminnasta. Rakkauden laajentaminen kansaa kohtaan on hyvä idea.

    Vasemmisto puskee jotain ”Rakasta jokaista, tuntematontakin!” On pahasta. Ensinnäkään motivaatio ja rahat ei riitä kenelläkään.

  3. Rakkaus omaa isänmaata ja omaa kansaa kohtaan, on yksi kansallismielisyyden kulmakiviä, aina sortovuosista, näihin uusiin sortovuosiin. Siis rakkaus omaa perimää kohtaan ei ole kovinkaan uusi konsepti

  4. Onkohan Radinetillä käytössä sellainen hälytysajoneuvo? Kun kuulee, että nuori on kiinnostunut Vastarintaliikkeen toiminnasta niin Holappa, Nyström ja muut vammaiset lähtevät pillit huutaen paikalle..”puu pää puu pää, viuviuviu🚓” 🤓

    • Valonheitin heijastaa, niin Oulussa, kuin Helsingissäkin yötaivaalle ANTIFA:n logon, jolloin hyvyyden esitaistelijat tietävät jonkun olevan vaarassa radikalisoitua…jolloin he hyppäävät lepakko-mobileihinsa ja rientävät ennaltaehkäisemään…

  5. Jos kuvassa ovat kyseisen ”totuuskomission” jäseniä muistuttavat jäsenet, niin eipä voi muuta sanoa, että kaikesta makaaperisyydestään huolimatta kuvasta tulee hyvälle mielelle, sillä niin tyhjä päisen näköistä porukkaa saa hakemalla hakea edes mistään keva-laitoksista. Noilla hampun järsijöillä ei ole minkäänlaista kosketusta ympäröivään konkreettiseen yhteiskuntaan, johon törmää auttamatta heti kehä-III ulkopuolella ja se vain vahvistuu vahvistumistaan mitä kauemmaksi Helsingin punikki-pääkaupungista loitonnetaan ja vihreiden kivihiilivoimaloiden pakokaasut vaihtuvat raikkaisiin neulaspuiden (kuusi, mänty) tuoksuun.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here