Persianlahden ääri-islamistinen diktatuuri Qatar pyrkii saamaan Yhdysvalloilta lisää tukea geopoliittisiin valtapeleihinsä. Suosittu israelilaislehti Haaretz kirjoittaa, että Qatar ei ole kainostellut vaan mennyt suoraan asiaan: pyrkiessään vaikuttamaan Amerikkaan islamistit lobbaavat suoraan juutalaisia.
Qatarin strategiasta heijastuu kuva, että valtio pitää Amerikan hallitusta pelkkänä kumileimasimena, joka ei itsenäisesti päätä tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä. Sen sijaan, että Qatar tuhlaisi rahaa suurten amerikkalaispuolueiden, kuuluisten poliitikoiden tai edes toimittajien liehittelyyn, ovat vaikutuskampanjan kohteena juutalaiset aktivistit, jotka pysyvät yleensä politiikan kulissien takana.
Israelilaisen Haaretzin kannalta amerikkalaispoliitikot ohittava ja suoraan juutalaisiin keskittyvä lobbaaminen on tietysti kiusallista. Qatarin toiminnastahan saa helposti käsityksen, ettei Amerikka ole demokratia vaan oligarkia, jossa korkeinta valtaa käyttävät juutalaiset, joiden valitsemisesta äänestäjät eivät ole päässeet päättämään. Haaretz kirjoittaa, että Qatar “kosiskelee juutalaisia synkistä syistä”.
Lehti paljastaa, että ääri-islamistien juutalaisiin kohdistama kosiskelukampanja on synnyttänyt Yhdysvaltojen ulkopolitiikan sisäpiirissä jo “sisällissotaa” muistuttavan tilanteen. Monet amerikkalaiset nimittäin pelkäävät, että muslimiterrorismin tukemisesta tunnettu Qatar tulisi sijoittamaan Yhdysvalloilta saamansa tuen uusiin terroristi-iskuihin. Terroriyhteyksistä huolimatta Qatarissa sijaitsee Lähi-idän suurin amerikkalainen sotilastukikohta.
Amerikan tunnetuimpiin Israel-lobbyn konkareihin lukeutuva juutalainen Alan Dershowitz ei ole terrorismipuheista huolimatta pessimisti. Hänen mukaansa Qatar on ottanut niin merkittäviä askelia parantaakseen juutalaisten asemaa, että maata voi kutsua jo “Persianlahden Israeliksi”. Haaretz kutsuu Dershowitzia “Amerikan Israel-myönteisen yhteisön tukipilariksi”. Juutalaista Dershowitzia on muutama vuosi sitten epäilty pedofiliarikoksista.
Qatar on kutsunut lukuisia Israel-lobbaajia vierailulle, minkä jälkeen vieraat ovat levittäneet ääri-islamistihallinnon ilosanomaa länsimaisessa mediassa. Haaretz kuitenkin summaa, että “suhteettoman suuri juutalaispainotus [Qatarin pr-kampanjassa] saattaa ponnistaa hyvin pahaenteisistä lähtökohdista”. Lehti pelkää, että Qatarin toiminta heijastaa “perinteisiä antisemitistisiä käsityksiä siitä, että juutalaiset ja sionistit hallitsevat mystisesti Amerikan kaltaisia suurvaltoja”.
Qatarin strategiaan tuskin liittyy mystiikkaa, sillä sen hallinto on tottunut kylmäpäiseen valtapeliin muita Persianlahden diktatuureja vastaan. Qatar on tullut johtopäätökseen, että tehokkain tapa vaikuttaa Amerikkaan on vaikuttaa juutalaisiin. Valtamedian on vaikeaa käsitellä aihetta julkisesti, sillä eliitin mukaan juutalaisten maailmanpoliittisesta roolista puhuminen ei ole “poliittisesti korrektia”.
Lue myös: Yksi vihollinen – globalistit
Jos joku yllättyi tästä, niin kannattaa jättää telkkari ja kaljankittaaminen vähemmälle ja ottaa muutama kirja käteen. The Israel Lobby and US Foreign Policy on hyvä aloitus. Lopuksi vielä konkretiaa Turnerin Päiväkirjojen kautta.
Turnerin Päiväkirjat, aka. The Turner Diaries, on fiktiivinen novelli. Vaikka se kuvaileekin yhtä mahdollista tulevaisuutta ja on viihdyttävähkö kirja, niin fiktioteoksena se EI edusta minkäänlaista konkretiaa.
Kyllä se tarjoaa konkreettisen katsauksen tulevaisuuteen ja perustuu realistiselle arviolle siitä, mihin eliitin rotusota valkoisia vastaan tulee johtamaan.
Ei, ei tarjoa. Kirjan varsinaiset tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1999 joten jo siinä mennään pieleen sen suhteen mitä “tulevaisuudessa” tapahtuu ja “realismi” katoaa jo siinä vaiheessa kun käy ilmi että Pierce/MacDonald ei kyennyt ennakoimaan edes Neuvostoliiton hajoamista. Se on hyvä kirja ja sitä voi käyttää inspiraationa, mutta konkretiaa ja realismia siinä ei ole sen enempää kuin vaikkapa Ilmestyskirjassa. Voidaan laittaa samaan kastiin kuin Le Camp Des Saints, Fahrenheit 451, 1984 tai jopa näistä “tarkin” eli Uusi Uljas Maailma – kaikissa yritetään ennustaa dystooppista tulevaisuutta jostain näkökulmasta ja yksittäiset elementit osuvat aika ajoin jopa oikeaan – mutta yksikään ei kuitenkaan ole toteutunut tai näytä mitään merkkejä toteutumisesta.
Kannattaisi siis sinunkin noudattaa omaa ohjettasi ja ottaa krijoja käteen – muitakin kuin kivoja satukirjoja.
Tai tarkennettakoon että 1990-luvulle. 2099 on vuosi jolloin tapahtuu “sata vuotta myöhemmin” – taustatarina jossa kirjan nimen antanut “Turnerin Päiväkirja” löydetaan.
Suosittelen myös lukemaan juutalaista pyhää kirjallisuutta ja filosofiaa ;);) Ehkä sitten tekin tajuaisitte että olette historian väärällä puolella 😀
Ja samalla muuten voitte lukea historiasta mitä on kaltaisillenne surkimukselle aina käynyt ja tulee aina käymään xD
Tooraa lukemalla voi ainakin todeta juutalaisuuden olevan niin tökerö pedofiiliuskonto, että profeetta Muhammedkin näyttää sen rinnalla hyvältä tyypiltä.
Kuten olen sanonut ennenkin. Yhdysvallat on Israelin ja amerikanjuutalaisten siirtomaa. Sitä voi kuvata aivan yhtenevästi kylmän sodan aikana Itä-Euroopan kommunistimaihin, joita kutsuttiin ns. “sateliittivaltioiksi”. On omalla tavallaan huvittavaa, kuinka aina uusi valittu Yhdysvaltain presidentti olkoon hän sitten Demokraatti tai Republikaani ryntää ensitöikseen julistamaan Israel vetoista Lähi-idän politiikkaa ja hetikohta kiireenvilkkaa matkaa Israeliin pokkaamaan muassaan tietenkin iso tukku dollareita. Sillä eihän sitä sovi mennä aivan kahta kättä heiluttaen. Tuo kaikki muistuttaa elävästi Suomen ja Neuvostoliiton välisiä liturgisia suhteita sisäpolitiikassa, jossa ei ollut ainoallakaan poliitikolla mitään tekemistä, jos häntä ei ollut Moskova “sertifioinut”.
Comments are closed.