Politiikkamme, kohta 4

Julkaistu: 22.2.2016

22.2.2016 by

Politiikkamme, kohta 4

Kansallisessa Vastarinnassa julkaistaan sarja artikkeleita, jotka perehtyvät Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen puolueohjelman yhdeksään kohtaan. Seuraavassa kohta 4. Lue myös kohdat 1, 2 ja 3.

AK_Uutta_politiikkaa

Tahdomme luoda vahvan valtion, jonka kansalaisilla on päätäntävaltaa. Johtotehtävät myönnetään osaamisen perusteella, ja valtion tehtävä on työskennellä etupäässä kansan hyvinvoinnin parhaaksi. Sananvapaus tulee olemaan kattavaa.

Valtiolle kohdistuvat yleiset odotukset rajoittuvat nykyään yleensä lain ja järjestyksen ylläpitoon, verojen keräämiseen ja tietyissä määrin yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden säilyttämiseen. Kansallissosialistisessa näkemyksessämme valtiosta nämä tehtävät ovat toissijaisia sille, että pohjoinen kansamme selviytyy ja kehittyy. Tämän tulee olla valtion ehdottomasti tärkein tavoite, sillä jos rotumme tuhoutuu, ei lailla ja järjestyksellä, oikeudenmukaisuudella tai millään muullakaan ole merkitystä.

Vuosikymmeniä jatkuneen mittavan propagandan luoma väärinkäsitys on, että kansallissosialistisen maailmankatsomuksen kannattajat olisivat diktatuurin puolesta ja demokratiaa vastaan. Vastustamme epäilemättä monia asioita, jotka on viime vuosikymmeninä liitetty demokratian käsitteeseen. Näistä esimerkkejä ovat joukkomaahanmuutto, feminismi ja nationalisminvastaisuus. Tulevaisuuden yhteiskunnassamme kansalaisvaikuttaminen sekä kokoontumis- ja sananvapaus ovat itsestäänselviä asioita.

Tämän päivän Pohjolassa eri puolueet ovat vain kolikon eri puolia; tärkeiden ja suurten kysymysten kohdalla ne edustavat ainoastaan kansalle vihamielistä politiikkaa, jota valtamedia ja pankkilaitos puoltavat. Tämä on tietysti erittäin negatiivinen asia kansalle, jota huijataan uskomaan, että sen ääni jollekin valtapuolueista voi saada muutoksen aikaan.

Pienemmissä kysymyksissä, joissa eri puolueilla on eroavia mielipiteitä, on parlamentaarinen demokratia edelleen haitallinen kansalle, koska eri puolueet edustavat eri intressiryhmiä yhteiskunnassa. Siksi poliittinen työ johtaa usein turhaan kinasteluun puolueiden välillä ennemmin kuin todelliseen positiiviseen muutokseen kansalle. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen tulevaisuuden valtio on auktoritaarinen muttei totalitaarinen. Se tulee työskentelemään tehokkaasti ja laajakatseisesti koko kansan etua silmällä pitäen.

 

Valtio on kansa – kansa on valtio

Valtion on mukauduttava kansansa rodullisiin ominaisuuksiin ja kulttuuriin. Hyvin toimivan valtion hallinnon Pohjolassa ei siten tarvitse muistuttaa esimerkiksi Kiinan, Somalian tai Brasilian toimintamallia. Valtion toimivuutta ei tulisi mitata ensi sijassa BKT:llä vaan pikemminkin sillä, kuinka se mukautuu oman kansansa hyvinvointiin ja selviytymiseen. Koska valtiomme on nykyään ajamassa omaa kansaansa lähes sukupuuttoon, on tämä huonoimpia mahdollisia esimerkkejä onnistuneesta valtiosta. Yksinkertaistettuna valtio, jossa tänään elämme, on luonteeltaan rikollinen ja suorastaan mielipuolinen.

Valtio ei ole mikään päämäärä vaan keino. Se antaa edellytyksiä kulttuurin luomiselle ja säilyttämiselle, muttei ole sen perusta. Siksi korkeamman ihmisyyden olemassaolon edellytys ei ole valtio, vaan sitä kannattelevat ihmiset. Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen valtio ei ole uskollinen luokalle vaan rodulle. Se ei tee päätöksiä, jotka edesauttavat rikkaita köyhien kustannuksella. Valtiomme ei myöskään aja nuorten etuja vanhusten kustannuksella tai miesten etuja naisten jäädessä taka-alalle – tai päinvastoin. Sen sijaan toimimme siten, kuin on kansalle kokonaisuutena parhaaksi.

 

Kansalaisuus

Vain kansalaisilla on oikeus äänestää kansanäänestyksissä ja ottaa osaa Pohjolan hallintoon. Viranomaiset ja muut valtion elimet tulevat lähes poikkeuksetta työllistämään henkilöitä, jotka ovat kansalaisia.

Kansalaisena pidetään henkilöä, jonka molemmilla vanhemmilla on pohjoismainen kansalaisuus. Hän voi myös olla henkilö, jonka toisella vanhemmalla on pohjoismainen kansalaisuus. Toinen vanhempi voi kuulua johonkin läheisesti sukua olevaan kansaan. Rodullisesti läheiset henkilöt, joiden annetaan muuttaa tulevaisuudessa Pohjolaan, saavat kansalaisuuden vannottuaan uskollisuutta pohjoismaiselle valtiolle.

Joillakin harvoilla eri rotua olevilla henkilöillä, jotka ovat todella kunnostautuneet taistelussa Pohjolan vapauden puolesta, on mahdollisuus tulla nimetyiksi kunniakansalaisiksi. Heillä on samat oikeudet kuin tavallisilla kansalaisilla. Kunniakansalaisilla on oikeus asua pysyvästi Pohjolassa lähimmän perheensä kanssa.

Kansalaisuus voidaan riistää sellaisilta henkilöiltä, jotka osoittavat uskollisuutta vieraalle valtiolle ja joiden intressit käyvät vastoin Pohjolan etuja.

 

Nykyinen ”demokratia”

Asenteemme demokratian käsitettä kohtaan on ongelmallinen lähinnä siksi, että sanasta demokratia on tullut synonyymi nykyiselle rappiolliselle ja sionistien hallinnoimalle järjestelmälle länsimaissa. Demokratiasta tulee tällöin symboli kaikelle, jota vastaan haluamme taistella.

Demokratian käsite elää myös jatkuvan muutoksen aikaa. Tänään se merkitsee jotain, mitä se ei missään nimessä tarkoittanut sata tai edes 50 vuotta sitten. Lisäksi se merkitsee eri asioita eri maissa. Harvat ihmiset olisivat sata vuotta sitten tukeneet demokratiaa, jos he olisivat tienneet, että tämä merkitsisi esimerkiksi rodullisesti erilaisten ihmisten joukkomaahanmuuttoa tai sitä, että oma kansamme joutuu kärvistelemään omassa maassaan. He tuskin tiesivät sitäkään, että demokratia toisi mukanaan yleistä moraalista rappiota ja seksuaalisesti poikkeavien henkilöiden orgioiden kaltaisia festivaaleja kaduillamme.

Tänä päivänä sanaa demokratia käytetään järjestelmän propagandassa kaikesta, mitä toivotaan saavutettavan. Demokraattinen oikeus on nykyään esimerkiksi se, että kaksi homoseksuaalia voi avioitua keskenään ja adoptoida lapsia. Homoseksuaalisuuden vastustaminen ilmiönä on nykyään yhtä kuin ”demokratian vastaisuus”. Propagandassa pyritään yleisestikin leimaamaan epädemokraattiseksi tai demokratian vastaiseksi kaikki, mikä jollakin tavoin kyseenalaistaa nykyisen kehityksen. Demokraattina oleminen tarkoittaa tänään käytännössä sitä, että olet – tietoisesti tai tiedostamatta – seuraaja sille sionistiselle eliitille, joka hallitsee länsimaailmaa ja näiden ajamaa kansanmurhan politiikka.

Mikäli tämä on sanan demokratia todellinen merkitys, niin olemme todellakin sen vannoutuneita vihollisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vastustaisimme vapautta, kansan mielipidettä ja sen laillisia oikeuksia olla mukana päätöksenteossa. Lisättäköön myös, että käsityksemme todellisesta demokratiasta on huomattavasti lähempänä sen alkuperäistä ajatusta – lähinnä antiikin Ateenan aikaista demokratiaa – kuin mitä demokratialla tarkoitetaan nykyisessä järjestelmässä.

Pohjoismainen Vastarintaliike:

– Tahtoo palauttaa sanalle demokratia sen alkuperäisen ja oikeutetun merkityksen.

 

Vallan perintö ja monarkia

Pohjoismainen Vastarintaliike tahtoo antaa kaikille tulevaisuuden Pohjolassa syntyville kansalaisille samat mahdollisuudet ja velvollisuudet. Rikkaat ja vaikutusvaltaiset perheet ovat käyttäneet vallan periytymistä läpi historian vallan säilyttämiseksi. Sekä aateliston että kuninkaallisten keskuudessa on usein esiintynyt sitä, ettei vallasta haluta luopua perheen sisällä, vaikka tästä olisi ollut hyötyä kansalle, työntekijöille ja yritykselle itsessään.

Kyseinen ilmiö on primitiivinen, itsekäs ja epävarma, sillä kuninkaiden tai yritysjohtajien jälkikasvu ei välttämättä jaa vanhempiensa johtajankykyjä tai moraalisia käsityksiä. Vallan periytymisen salliminen on siksi yksinkertaisen väärin. Periytyminen kansan sisällä merkitsee konkreettisesti sitä, että otetaan vilpillisesti kansakunnan resursseja itselle väittäen, ”että näin on aina ollut” sen sijaan, että etsittäisiin osaamista ja kansan parasta. Nämä syntyperältään etuoikeutetut perheet ovat pitäneet huolen siitä, ettei muu kansa pääse jakamaan heidän valtavaa omaisuuttaan yhteisen hyvän nimissä. Tätä emme voi hyväksyä. Se on klaanimaista ajattelua, jossa tietyt perheet näkevät oman sukunsa muita tärkeämpänä. Tämä poikkeaa täysin meidän kansallissosialistien ajamasta kansanyhteisön ajatuksesta.

Näkemystämme vallan perinnöstä ei pidä sekoittaa perimysoikeuteen. Valtio ei luonnollisesti vie ihmisiltä oikeutta periä vanhempiensa tiloja, pienempiä yrityksiä ja muuta tavallista omaisuutta. Rajoituksemme koskevat henkilöitä, jotka perivät valtaa ja suunnattomia resursseja kansan kustannuksella.

Pyrimmekin optimoimaan pätevien johtajien etsinnän. Haemme lahjakkuuksia kaikista yhteiskunnan luokista ja kaikenlaisista taustoista. Annamme kaikille kansalaisille mahdollisuuden nousta valtiossa sellaisiin asemiin, joihin he ovat kykeneviä. Varmistamme myös, että kaikki pääsevät osaksi heidän taidoistaan. Lisäksi haluamme pitää huolen, että Pohjolan väestö on uskollinen valtiolleen ja rodulleen. Kaikkien tulee ymmärtää, että tämä on edellytys edistyksellisen ja modernin valtion rakentamiselle.

Pohjoismainen Vastarintaliike:

– Riisuu kuningashuoneilta niiden vallan sekä niiden taloudelliset ja aineelliset omistukset.
– Varmistaa, että valtion työntekijät valitaan aina osaamisensa eikä yhteiskunnallisen asemansa, perhetaustansa tai henkilökohtaisten siteidensä vuoksi (poliittinen aatelisto).
– Edistää kulttuuria, jossa myös yritysjohtajat painottavat osaamiseen ja koko kansan parhaaseen nimittäessään ihmisiä johtoasemiin.

 

Tulevaisuuden hallinto

Aiomme rakentaa vahvan valtion, jolla on vastuullinen ja pätevä johtajisto, joka ajaa koko kansan hyvinvointia. Myös kansan oikeus päätöksentekoon on laaja ja siinä toteutuu todellinen kansandemokratia.

Konkreettisesti hallintomme toteutuu siten, että Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johto valitsee vallan saavutettuaan yhteispohjoismaisen senaatin. Tämä koostuu osaavista ihmisistä, jotka ovat lähtöisin yhteiskunnan eri osa-alueilta ja siviilihallinnon asemista, kuten yrityksistä, tieteellisistä laitoksista ja pohjoismaisista puolustusvoimista. Senaattorit valittaisiin näin ollen henkilöistä, jotka ovat johdonmukaisesti ansioituneet työssään yhteiskunnassa kansan parhaaksi. He eivät olisi puolueuskollisia urapoliitikkoja, kuten nykyään.

Senaatin tehtävänä on valita johtaja valtiolle suljetulla äänestyksellä. Senaattorit etsivät henkilöä, joka on ansioitunut elämässään ja joka on käynyt läpi koettelemuksia ja osoittanut harkintakykyä paineenkin alla. Hänellä tulee olla hyvä ja vankka luonne, ja häntä pidetään lahjomattomana. Senaattoreiden tehtävä on myöhemmin myös toimia ministereinä ja johtajan neuvonantajina. Senaatilla on lisäksi valta erottaa johtaja tai yksittäisiä senaattoreita, mikäli tilanne niin vaatii. Kun senaatissa oleva henkilö jättää syystä tai toisesta tehtävänsä, valitsevat muut henkilöt senaatissa tälle seuraajan samoin edellytyksin.

Johtajan tehtävä on tehdä senaatin avustuksella päätöksiä suurissa ja tärkeissä kysymyksissä, jotka koskevat koko kansan, maan ja valtion tulevaisuutta – nopeasti ja tehokkaasti ilman tarpeetonta byrokratiaa ja koko kansan parasta ajatellen. Tällainen yksilön päätäntävalta merkitsee suurta vastuuta; päätöksen tehneen henkilön on seistävä sen takana ja kannettava sen seuraukset, oli päätös hyvä tai huono. Täten näkisimme aivan toisenlaista valtionpäämiehen vastuunkantoa kuin nykyään.

Vapaassa ja yhtenäisessä Pohjolassa tulemme myös luomaan yhteispohjoismaisen parlamentin. Parlamentin jäsenet, jotka tulevat kaikkialta Pohjolasta, valitaan kansanäänestyksellä toistuvien paikallisten henkilövaalien kautta. Puoluejärjestelmää ei tarvita. Parlamentista tulee lakiasäätävä elin, joka käsittelee poliittisia kysymyksiä ja joka toimii näin ollen kansan äänenä senaatissa. Parlamentilla on lisäksi valta hyväksyä senaatin valinta Pohjolan johtajasta.

Tulemme myös ottamaan käyttöön sveitsiläistä suoraa demokratiaa muistuttavan järjestelmän, jossa päätöksenteossa toteutetaan kansanäänestyksiä – tämä tasapainottaa edelleen senaatin ja johtajan valtaa. Mikäli kansalaiset keräävät riittävän määrän allekirjoituksia, he voivat saada aikaan kansanäänestyksen niin isoista kuin pienemmistä kysymyksistä. Myös epäluottamuslause johtajaa vastaan on mahdollista toteuttaa kansanäänestyksellä.

Voimme näin ollen todeta, että niin kutsutut demokraattiset perusoikeudet pätisivät edelleen, vaikkei nykyisiä poliittisia puolueita olisikaan. Puolueiden sijasta yksilöillä parlamentissa, yhdistyksissä ja kansanliikkeissä olisi vastuu viedä poliittisia kysymyksiä eteenpäin.

Kunnallisella tasolla sovelletaan samaa johtajuuden ja vastuun periaatetta. Kunnan kansalaiset valitsevat sen edustajan tai pormestarin. Tällä henkilöllä on mahdollisuus tehdä päätöksiä kysymyksissä, jotka koskevat kansalaisia alemmalla, kunnallisella tasolla. Hän saa apua kansanäänestyksistä, joiden kautta asukkaat voivat osallistua päätöksentekoon kunnan tulevaisuutta koskevissa asioissa.

Pohjoismainen Vastarintaliike:

– Valitsee yhteispohjoismaisen senaatin, joka koostuu pätevistä henkilöistä, jotka ovat ansioituneet yhteiskunnassa läpi elämänsä kansan parhaaksi.
– Antaa senaatin valita johtajan pohjoismaiselle valtiolle. Hän voi tehdä senaatin avustuksella tärkeitä, koko kansaa koskevia päätöksiä tehokkaasti ja ilman turhaa byrokratiaa.
– Muodostaa kansan valitseman yhteispohjoismaisen parlamentin, jolla on lainsäädäntövalta yhteiskunnassa. Parlamentti toimii myös kansan äänenä johtajalle.
– Aikoo laskea poliitikkojen palkkiot järkevämmälle tasolle. Kansanedustajan tai senaattorin motivaation on perustuttava idealistiselle näkemykselle ja kansan etujen tavoittelulle.
– Ottaa käyttöön sveitsiläistä suoraa demokratiaa muistuttavan järjestelmän ja kansanäänestykset päätöksenteossa.
– Antaa puolueiden sijasta yksittäisille henkilöille parlamentissa, yhdistyksissä ja kansanliikkeissä vastuun poliittisten kysymysten eteenpäin viemisestä.
– Soveltaa samankaltaista hallinnon muotoa paikallisella ja alueellisella tasolla. Tähän kuuluvat pormestari ja paikalliset kansanäänestykset.

 

Sananvapaus ja kansalaisten vapaus

Maailmassa ei ole yhtäkään valtiota, jossa vallitsisi täysi sananvapaus. Esimerkiksi lakeja, jotka kieltävät uhkaukset henkilöitä ja ryhmiä vastaan, voi pitää sananvapautta rajoittavina. Nykypäivän ”demokratiassa” on myös säädetty erityisiä lakeja, jotka toisaalta suojelevat etuoikeutettuja ryhmiä (vähemmistöjä), mutta jotka toisaalta sortavat kansaa. Yksi esimerkki tästä on laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tämä vaikeuttaa huomattavasti vallanpitäjien ja heidän tarkoitusperiensä kyseenalaistamista.

Uudessa pohjoismaisessa valtiossamme esiintyy nykyistä enemmän sananvapautta. Laki kiihotuksesta kansanryhmää vastaan korvataan laeilla kansalle vihamielisestä ja kumouksellisesta propagandasta ja toiminnasta. Nämä rajoitukset koskevat pääosin vallan instituutioita, kuten tiedotusvälineitä ja muuta mielipiteisiin vaikuttavaa toimintaa, ei siis yksittäisiä henkilöitä. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä oikeus mielenilmauksiin säilyvät, kuten myös uskonnonvapaus.

Pohjoismainen Vastarintaliike:

– Poistaa lain kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
– Ottaa käyttöön lait kansalle vihamielisestä ja kumouksellisesta toiminnasta ja propagandasta.
– Turvaa vapauden ilmaisuun, kokoontumiseen, yhdistymiseen, mielenilmaukseen ja uskontoon Pohjolassa.

 

Pohjoismainen Vastarintaliike

10 Kommenttia

  1. HP

    Jos tänä vuonna tulee maahan 100,000 vihollista, niin ei siinä kyllä hirveästi auta enää mitkään puolueohjelmat. Menee vähän turhan abstraktiksi alkaa näitä hirveästi pohdiskeleen. Kirjaimellisesti sotaan valmistautuminen alkaisi olla enemmän ajankohtaista.

    • Suomalainen

      Maailmanlopun visioita mamutulvan synnyttämästä salamannopeasta yhteiskunnallisesta mullistuksesta, sisällissodasta ja vallankumouksesta on maalailtu esim. Amerikassa, Saksassa ja Ruotsissa jo vuosikymmenten ajan. Toistaiseksi kokemus osoittaa, ettei sellaiselle pohjalle ole voitu rakentaa kestävää strategiaa.

      Mikä liike se sellainen edes olisi, jolla ei ole antaa kokonaisvaltaista poliittista vaihtoehtoa nykymenolle?

      • HP

        Eihän yhteiskunta vielä tuohon 100,000 tietty romahda, mutta jossakin se raja tulee vastaan kuitenkin. Ruotsissa aletaan jo lähetä sitä pistettä. Eikä täälläkään siinä kauaa kestä jos 100,000 tulee per vuosi. En kuitenkaan tarkoittanut mitään yhteiskunnan romahduksen odottelua vaan sitä että toiminnan lopullisena tähtäimenä olisi nimenomaan väkivaltaisen vastarinnan aloittaminen. Siihen kun tulemme joka tapauksessa päätymään. Katupartiot on hyvä luonnollinen askel kohti tätä tavoittetta. Harmi vaan että PVL:n porukkaa kiinnostaa enemmän ”vaihtoehtojen antaminen” netissä kuin oikea konkreettinen toiminta. No ei silti, teoreetikko se minäkin olen, terveyssyistä tosin.

        ”Mikä liike se sellainen edes olisi, jolla ei ole antaa kokonaisvaltaista poliittista vaihtoehtoa nykymenolle?”

        PVL:n ”antamilla vaihtoehdoilla” on tuskin mitään merkitystä jos liike ei kykene asein taistelemaan valtaa itselleen. Lentolehtiset ei sitä anna eikä mummojen jututtaminen kaduillakaan.

        Hallitusten kaataminen vaatii sen verta suuria ponnistuksia ja älyä että se ryhmä joka siihen lopulta kykenee, on automaattisesti ansainnnut paikkansa ja valtansa, ja omaa varmasti riittävästi älyä sen järkevään käyttöön, olivat he sitten kansallissosialisteja tai muuten vain kansallismielisiä.

        • Suomalainen

          Jos olet ”teoreetikko”, niin osaat varmaan päätellä, miksi ”väkivaltaisen vastarinnan” rakentaminen vihjaamallasi tavalla on yhteiskunnan nykytilanteessa (jossa virkavallalla on resursseja vahtia vaikka jokaista vähänkin radikaalimpaa aktivistia) käytännössä mahdotonta. Se mitä ihmiset tekevät järjestöjen ulkopuolella ei sen sijaan edes liity tähän keskusteluun.

          Rakentamalla poliittisia vaihtoehtoja ja sitouttamalla uusia ihmisiä aatteeseen voi varautua yhteiskunnan romahdukseen, jossa taistelu tulee vaatimaan niin poliittista kuin rahallista tukea suurelta määrältä kansalaisia (ilman huoltoa ja jatkuvaa tukea kovatkin taistelijat kaatuvat hetkessä). Jos mitään ohjelmaa ja selkeää julkista strategiaa ei ole, ei kenelläkään ole mielenkiintoa tukea sellaista ryhmää.

          • HP

            Jos on tarpeeksi paljon, tarpeeksi vahvoja miehiä, niin ei mikään ole mahdotonta. Ei meillä vastassa ole mitään yli-ihmisiä vaan ihan tavallisia moderneja pelkureita.

            Jos kadulla partioi ensin kymmenen miestä, sitten 20, sitten 50, sitten 100, sitten 500 jne. niin kyllä siinä jossain vaiheessa porukkaa on niin paljon että alkaa poliisillakin puntit tutisemaan eikä sellaista miesjoukkoa niin helposti hallitakaan. Ja jos pokkaa ja häikäilemättömyyttä riittää niin toimintaa voidaan laajentaa asteittain, esim. uhkailu ja pelottelu toimii melkein yhtä hyvin kuin itse väkivaltakin. Ja jos hallitus joutuu turvautumaan koviin otteisiin omaa kansaansa vastaan, on kansan sympatiat puolellamme ja vastarinta vain kovenee ja raaistuu ja hallituksen loppu alkaa häämöttää.

            Uskon siis että laajamittaisesta katupartiotoiminnasta voidaan asteittain tai pienin hyppäyksin siirtyä ”harmaan vyöhykkeen” kautta laittomaan puolisotilaalliseen toimintaan ilman että pelkurihallitus välttämättä kykenisi sitä estämään. Ja kansan syvät rivit olisivat varmasti sellaisen toiminnan takana.

            Minusta kaikista luovimman ja kyvykkäimmän rodun poliittisesti valveutuneimpien miesten tulisi pystyä tehokkaampaan vastarintaan kuin vain jakelemaan lentolehtisiä, hiomaan puolueohjelmia ja odottelemaan romahdusta, mitä ei välttämättä näy eikä kuulu.

          • Suomalainen

            Vastauksena HP:n viimeisimpään viestiin:

            Käytät paljon idealistisia sanoja, kuten ”kaikista luovimman ja kyvykkäimmän rodun poliittisesti valveutuneimpien miesten”.

            Huomaa, että kaikista luovimmat ja kyvykkäimmät ihmiset on sitoutettu kaikista voimakkaimmin palvelemaan nykyjärjestelmää muhkeiden palkkojen ja bonusten avulla. Mikäli heitä halutaan rekrytoida suoraan toimintaan, täytyy heidät poliittisella materiaalilla aluksi vakuuttaa, että heitä tällä hetkellä erittäin hyvin kohteleva yhteiskunta on sittenkin täysin mätä.

            Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että katupartiotoimintaa täytyy kehittää ja kasvattaa. Sekin kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että kasvu ei ole koskaan lineaarista (”kadulla partioi ensin kymmenen miestä, sitten 20, sitten 50, sitten 100, sitten 500 jne.”), joten kaikkia paukkuja ei voi senkään varaan laittaa.

            Valtaosa suomalaisista on äärettömän mukavuudenhaluisia edelleen, eikä kehitys tosimaailmassa vastaa läheskään aina teoriaa. Suurin osa viime syksynä mamutulvasta raivostuneista kansalaisita on vaipunut talvihorrokseen (vaikka poikkeuksiakin on). On mielenkiintoista nähdä, moniko heistä herää jälleen kevään myötä.

            Ja lopuksi: mielestäni romahdusta nimenomaan ei kannata odotella, vaan se on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Siksi tarvitaan sekä suoraa toimintaa että pitkäjänteisempää poliittista/kulttuurillista/ideologista toimintaa.

    • Kloran33

      Mikäänä paperille painettu ei auta, jos halu toimia puuttuu. Toisaalta papereille on painettu runsaasti tietoa siitä KUINKA toimia ja miksi toimia.
      Poliittinen ohjelma yllä antaa minulle syyn ja ja sen takia olen muutamankin viikon uhrannut hyvää ryyppyaikaa etsiessäni netistä ja divareista kirjoja jotka vastaavat kysymykseen miten. IRA handbook, ”Greenbook” on hyvä lähtökohta. ANC:n ”How to master secred operations” on toinen. V.I Leninin valtio ja vallankumous on tähtönen. Clausewitz, Sun Tzu, Macciavelli ja ennen kaikkea A.hitlerin ”taisteluni”. Osa noista teoksista ja varsinkin Lenin liputtaa väärällä lipulla, mutta kun seulotaan pois paskapropaganda jää kouraan timanttista ajattelua.
      Kirjaimellinen sotaan varustautuminen alkaa siitä, että on tunnettava vihollinen, on tiedettävä hänen tapansa toimia, on tiedettävä hänen heikkoutensa ja lyötävä niihin ja lujaa. Ei se riitä että huutaa”möö niitä tulloo”. Koko ajan vastarinta ja odinin sotilaat järjestää katupartioita. Siitä se alkaa. Tai tee niinkuin minä. Minä katupartioin yksin, tosin puoliksi leikilläni, koska täällä ei vielä ole näitä muta-alan yleisinsinöörejä pahemmin näkynyt. Netissä on helppo pillittää, ja minä jos kuka sen tiedän; mutta on pidettävä itsekriittinen istunto ja kysyttävä itseltään: MIHIN MINÄ OLEN VALMIS? Se että ”joku muu hoitaa” on pystyynkuollut ajatus. Ajatuksentäyteisiä hetkiä. Tv. vanha skini.

      • KUOLEMA

        Asiallista keskustelua ja ajatusten vaihtoa täällä. Meidän on puututtava fyysisesti asioihin myös eli estää maahantunkeutujien »mielenilmauksia» (miksei kukaan isoissa kaupungeissa edes tätä saa aikaiseksi!?) ja muuta haitallista toimintaa isänmaata kohtaan eli »vasemmistolaisten» riehunta, ihmisten pahoinpitely ja omaisuuden tuhoaminen. Jo näin perustason asiat tuntuvat olevan totaalisen retuperällä. Oikein hävettää hetkittäin.

        Minä en usko, että luovimmat ja kyvykkäimmät on ostettu siionismin puolelle, vaan täysin päinvastoin! Katsokaa nyt kansanedustajiamme ja muita poliitikkoja: 99 %:sti täysiä sontasäkkejä. Katsokaa lehdistöä, mainostoimistoja, kulttuurivaikuttajia: 99 %:sti täyttä nk. »sitä ihteään». Se TODELLINEN vastarinta kuplii pinnan alla, näkymättömissä. Se toimii ja on olemassa, mutta se on vielä näkymätön. Todelliset nihilistit; vallankumoukselliset eivät kasvojaan tahdo paljastaa (luonnolisesti seuraukset olisivat haitallisia heille itselleen).

  2. Puoluerekisteri

    Nyt lienee sitten se oikea aika perustaa puolue. Jos käynnistää nimien keräämisen niin ehtii saada sen 50 000 nimeä ennen seuraavia kunnallisvaaleja. Ja pääsee osallistumaan EU-vaaleihinkin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä