On helppoa määritellä itsensä kansallismieliseksi silloin, kun määritelmä riippuu omasta arviosta siitä, onko kansallismielinen vai ei. Seuraukset tästä voivat olla vakavia, kun yhteiskuntamme rappeutuu yhä enemmän.
J os me kansallismieliset annamme itsemme vajota alas ja tulemme siksi, mitä vastaan taistelemme, niin annamme aseet vihollistemme käsiin. Välttääksemme sekaannukset ja vahingolliset väärinkäsitykset, meidän on selvennettävä kysymystä sekä annettava selkeitä esimerkkejä siitä, mitä kansallismielisyydellä tarkoitetaan.
Kasvavat sukupolvet ovat vallitsevan ajan hengen, liberaalin demokratian, tuotteita. Tämä ajan henki provosoi ja kannustaa huonoimpia mahdollisia luonteenominaisuuksia, jotka ovat tuhoisia kansallemme. Ei ole merkitystä, kuinka paljon yritämme erottua joukosta ja olla “riippumattomia”.
Kaikki riippuu ympäristöstä, jossa elämme; sen arvot on ajettu alas ja normit ovat vääristyneitä. Niiden vaikutus aiheuttaa sen, että monet heistäkin, jotka kokevat olevansa “kansallismielisiä”, elävät kuitenkin käytännössä kansallismielisyydelle vihamielisen järjestelmän sääntöjen mukaisesti, tästä tietämättä tai tämän tunnustamatta.
Käsitteen nationalismi alkuperä on latinan sanassa natio, joka tarkoittaa ‘syntymistä’. Tämä tarkoittaa, että nationalismi todelllisessa merkityksessään on väistämättä sidoksissa biologiseen perimään, joka on yhteinen biologiselle lajille tai rodulle. Se, joka hyödyttää rotua tai homogeenista kansaa, palvelee nationalismia. Se, joka vahingoittaa ja turmelee kansaa, ei ole nationalismin palveluksessa.
Vahvalla ja elinkelpoisella kansalla on vahva kulttuuri. Kulttuuri toimii kuten immuunijärjestelmä haitallisia vaikutuksia vastaan. Mikä määrittelee kulttuurin? Kulttuuri on toinen latinalaista alkuperää oleva sana, joka tulee sanasta cultura. Se tarkoittaa ‘hoitamista’, ‘viljelyä’ ja ‘jalostusta’.
Se, mikä seuraa hoidosta, viljelystä ja jalostuksesta, voi olla ainoastaan hyödyllistä eikä koskaan haitallista.
Haitallinen ja heikentävä ei näin ollen voi olla kulttuuria, sillä se on kulttuurittomuutta.
Sanan kulttuuri todellinen merkitys jättää runsaasti tilaa sille, jota voidaan pitää kulttuuriin kuuluvana – esimerkkeinä hyvät ihmissuhteet, taide, kirjallisuus, musiikki, luonto, terveys ja niin edelleen.
Tietäessämme, että nationalismin samoin kuin kulttuurinkin määritelmät ovat hyvään pyrkiviä luonnostaan, ja että ne tavoittelevat kansan edistystä ja vahvistamista, on meidän mahdollista määritellä, mitä on “kansallinen” ja mitä se ei ole.
Aluksi voimme todeta, että rodun merkitystä ja arvoa vähättelevät eivät voi koskaan olla nationalisteja. Samoin voimme todeta, että tämän asennoitumisensa seurauksena he ovat myöskin kulttuurille vihamielisiä ja vahingollisia.
Nationalismi ilman rotutietoisuutta on valheellista todellisuutta. Sellaisen tehtävänä on ainoastaan kanavoida ihmisten psykologinen tarve tuntea ryhmään kuuluvuutta järjestelmän sallimalla vaarattomalla tavalla.
Ei kuitenkaan riitä, että katsoo itse olevansa kansallinen tullakseen kansalliseksi. Se edellyttää ymmärrystä ja arvopohjaa, jotka määrittelevät henkilön kansalliseksi.
Annan esimerkkejä siitä, mitä on olla kansallinen:
- Sinulla on kyky olla hiljaa ja kuunnella, mitä toisilla on sanottavana.
- Olet tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja tarjoat mielelläsi heille apua.
- Kun tulet mukaan ryhmään, käytät omaa persoonasi lisätäksesi ryhmän motivaatiota ja yhteenkuuluvuutta.
- Pyrit kanssakäymisessä avoimuuteen ja arvostat totuutta.
- Sinulle on vastenmielistä juoruta muiden kiusallista piirteistä tai asioista, joita olet kuullut luottamuksellisesti.
- Sinulla on vahva omatunto, jonka seurauksena et petä kaveriasi, vaimoasi tai ryhmääsi – et edes silloin, kun sinulle ilmaantuu mahdollisuus tehdä niin kenenkään tietämättä.
- Kuulut niihin harvoihin, jotka ovat valmiita uhrautumaan korkeamman tarkoituksen vuoksi ja jotka eivät koskaan anna ostaa itseään rahalla.
- Asetat itsesi oikeudenmukaisuuden palvelukseen, vaikka se voi aiheuttaa sinulle itsellesi ongelmia ja tulla sinulle kalliiksi.
- Tunnet voivasi hyvin ympäristössä, jossa vallitsee järjestys ja jossa edellytetään kurinalaisuutta.
- Olet johdonmukainen toiminnassasi. Kun on kyse tärkeistä asioista, olet periksiantamaton ja lojaali.
- Sinulla on paljon empatiaa, jonka seurauksena osaat surra muiden kanssa ja iloita toisten onnesta.
- Olet tarkka nimestäsi ja haluat olla hyvämaineinen kaikin tavoin.
- Vieroksut hormonivalmisteiden ja huumeiden käyttöä, etkä hyväksy niiden käyttöä muilta.
- Puhut siitä, mikä on kaunista ja puhdasta.
Esimerkkejä siitä, mikä ei ole kansallista:
- Olet hyvin ailahtelevainen henkilö, etkä epäröi juonitella, jos kyseinen käytös palvelee omaa etuasi.
- Sinulla on äärimmäinen tarve manipuloida ja hallita muita ihmisiä.
- Viestit ystävällisesti siksi, että toivot voittavasi jotain etkä siksi, että käytös tuntuu sinusta oikealle.
- Lupaat paljon ja lasket sen varaan, että lupauksesi unohdetaan.
- Työmatkoilla lähdet mukaan, jos kollegasi lyöttäytyvät prostituoitujen seuraan.
- Heität roskia kadulle.
- Pidät laiskottelusta.
- Sinun on vaikeaa ymmärtää idealismia, ja sinusta elämä pelkkänä hyödyllisenä kuluttajana on hienoa.
- Nautit, kun voit valittaa ja ruikuttaa muille. Koet olevasi aina oikeassa.
- Sinun on vaikeaa totella johtajaa ilman riitelyä. Et kestä kritiikkiä.
- Et pysty myöntämään tekemiäsi virheitä etkä kykene pyytämään anteeksi.
Lopuksi voimme tiivistää puheena olevan aiheen. Monikulttuurisen yhteiskunnan vastustaminen ei ole ainoa peruste kansalliselle, vaikka se onkin hyvä lähtökohta.
“Kansallinen” ei voi koskaan olla valeasu, jonka avulla saa anteeksi huonoa käytöstä ja vahingollisia ominaisuuksia.
Ollakseen kansallinen on tavoiteltava korkeampia ja kansalle hyväksi olevia arvoja. Monet kaipaavat jotain parempaa, ja on ilmeistä, että monet voivat pahoin – ehkä tietämättä miksi – perinteisen ympäristömme ja arvojemme kadotessa. Siksi kaikkien velvollisuus on näyttää hyvää esimerkkiä siitä, että kansalliset asiat ovat juuri niitä asioita, jotka nostavat meidät ylös turmeltuneesta ympäristöstämme.
