Koti Artikkelit Liity mukaan Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen!

Liity mukaan Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen!

12

Seuraava artikkeli perustuu järjestön pohjoismaisen valtuuston puheenjohtajan Simon Lindbergin pitämään puheeseen marraskuun 12. päivän mielenosoituksessa Tukholmassa.

Mielenosoituksen teema oli “Pysäyttäkää muukalaisinvaasio”! Kysymys kuuluu, miten me siinä onnistumme? Ei nimittäin riitä, että vain osoitamme mieltä. Muukalaisinvaasio ei pysähdy automaattisesti, vaikka keräisimme kokoon 10 000 ylpeää miestä ja naista. Ei myöskään riitä, että tiedämme muukalaisinvaasion syyt, miten sitä edistetään ja millaiset pimeät voimat ilmiön takana ovat. Sionistit tulevat nimittäin jatkamaan hajottamistaan ja hallitsemistaan, vaikka olemme vieneet heiltä pois pilvettömän taivaansa. Muukalaisia virtaa jatkossakin maahamme, vaikka kuinka paljon asiasta puhuisimme ääneen.

Mielenosoitukset eivät missään nimessä ole merkityksettömiä – päinvastoin marraskuun 12. päivän mielenosoitus näytti ja tulevat mielenosoitukset tulevat osoittamaan, että vastarinta elää kansan keskuudessa ja että se vain kasvaa. Muodostamme voiman, joka kasvaa ja vahvistuu ja josta tulee yhä kovaäänisempi. Mielenosoitukset eivät silti tule yksistään ratkaisemaan tilannetta.

Miten me sitten ratkaisemme maatamme piinaavat ongelmat? Kaikki, jotka tätä artikkelia lukevat, ovat varmasti kohdanneet henkilökohtaisessa elämässään erilaisia ongelmia, mutta ne ongelmat, joita kansamme nyt kohtaa, ovat suurempia kuin kenenkään yksittäisen henkilön kokemat vastoinkäymiset. Kansamme on historiansa aikana kohdannut monia vaaroja ja kohtalonhetkiä, mutta nykyajan ongelmat ovat pahimpia, mitä olemme kollektiivisesti koskaan kohdanneet. Vaikeimpaan kysymykseen, johon meidän koskaan on ollut vaikeinta vastata – tähän kaikkien kohtalokkaimpaan ongelmakohtaan, jota kansamme koskaan on joutunut kohtaamaan – annan teille äärimmäisen yksinkertaisen vastauksen:

Liittykää Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen TÄÄLLÄ!

Siinä on vastaus, miten pysäytämme muukalaisinvaasion. Järjestäytyneen taistelun myötä voimme nimittäin palauttaa kaiken taas oikeille raiteilleen. Vastarintataistelun myötä, joka ei tapahdu vain lauantaisin, vaan joka päivä – seitsemän päivää viikossa, 365 päivää vuodessa – meidän on taisteltava tätä hulluutta vastaan.

Vastapuoli työskentelee aivan yhtä intensiivisesti meitä ja tukijoitamme vastaan. Media ei lakkaa päiväksikään tuputtamasta valheitaan tai poliitikot tekemästä kansamme hyvinvoinnin kannalta katsottuna huonoja päätöksiä. Ei, tätä tapahtuu kaiken aikaa, vuoden ympäri, joten meidän on tietysti taisteltava ja tehtävä vastarintaa yhtä kovalla tahdilla. Meidän on myös vihollistemme lailla tehtävä vastarintaa yhdessä – vahvana ja yhtenäisenä voimana. Kokoomus ja vasemmistopuolueet eivät todellakaan ole toistensa kanssa samaa mieltä kaikesta. Valtamediaan lukeutuvat valehtelevat sanomalehdet ovat usein toistensa pahimpia kilpailijoita. Kun kyse on kansamme hävittämisestä ja kaiken vastarinnan murskaamisesta, he ovat kuitenkin yhtenäisiä.

Yksin ei kukaan ole aina vahvimmillaan. Vastarintaa on rakennettava koordinoidussa ja organisoidussa järjestössä, jolla on selkeät tavoitteet ja rakenne, jossa ihmiset täydentävät toisiaan. Kun onnistumme rakentamaan tällaisen yhtenäisyyden, on todellakin olemassa toivoa – voimme herättää kansan unestaan ja tehdä anteeksi pyytelemättä pohjoismaisen vallankumouksen. Otamme isänmaamme takaisin sionistiselta eliitiltä ja lopetamme samalla muukalaisinvaasion kertaheitolla!

Jos ratkaisut näihin helvetillisiin ongelmiin ovat näin yksinkertaisia, miksi näitä sanoja sitten tarvitaan? Mikseivät kaikki ole jo liittyneet meihin? Miksi emme vielä ole täydellisen yhtenäisiä? 12. marraskuuta osoitimme, että meissä on yhtenäisyyttä ja että pystymme kokoamaan suurenkin joukon ihmisiä, kun kutsu kadulle kuuluu. Miksemme sitten voi samalla joukolla olla vuosi toisensa jälkeen yhtenäisiä samojen banderollien alla? Äskeiseen kysymykseen on monia vastauksia, ja tartun seuraavassa niistä muutamiin ja tavallisimpiin.

hki14128352

Huonoja selityksiä olla osallistumatta taisteluun, kuten työtä, perhettä, ystäviä, henkilökohtaista taloudellista tilannetta ja “ajan riittämättömyyttä” en tässä nyt juurikaan käsittele. Jollette ymmärrä, että monella meistä on työ, perhe, ystäviä, kunkin oma taloudellinen tilanne ja aikataulut, joita me kaikesta huolimatta uhraamme asiallemme, meillä ei ole paljoa keskusteltavaa. Taistelu, joka meillä on edessämme, on jotain niin paljon suurempaa kuin mikään, mikä liittyy itseesi tavalla tai toisella. Jos kaikki, joilla on jotain hävittävää, pysyisivät vain puolustuskannalla sen sijaan, että he ryhtyisivät hyökkäykseen, taistelu kansamme kohtalosta olisi jo menetetty. Mikäli edellä mainittu on syy siihen, miksi te kaikki järjestäytymättömät ette ole järjestäytyneitä, voin vain todeta, ettemme tule koskaan onnistumaan joukkomaahanmuuton pysäyttämisessä.

En halua uskoa, että asia on näin. Kokosimme yhteensä lähes tuhat osallistujaa Tukholmaan (mukaan laskettuina ne myöhästyneet, joita poliisi ei enää päästänyt mukaan kulkueeseen) huolimatta kaikista tekosyistä, joita jotkut käyttävät. Kaikki kunnia niille, jotka osallistuivat 12. päivä. Joillakin teistä kunnioitettavista miehistä ja naisista on kuitenkin ehkä muita syitä, joiden takia ette tunne itseänne valmiiksi ottamaan askelta eteenpäin ja tulemaan mukaamme?

Osa teistä on varmasti vain hermostuneita siitä, ettette aivan tiedä, mitä meidän joukkoomme liittyminen edellyttää ja kuinka teidän elämänne muuttuisi sen myötä. Teitä kehotan vain sopimaan rekrytointitapaamisajan lähettämällä jäsenhakemuksen. Tämä ei ole kiveen hakattu hakemus, vaan se johtaa edellytyksettömään informaatio- ja rekrytointitapaamiseen lähimmän aktivistiryhmän rekrytointivastaavan kanssa. Tapaamisessa saatte vastauksia kaikkiin kysymyksiinne ja toivottavasti pahimmat pelot suhteutetuiksi oikeisiin mittasuhteisiin. Teille annetaan tapaamisen jälkeen myös miettimisaikaa.

Entä sitten ne toiset, jotka ovat ottaneet hyvin selvää siitä, keitä me olemme ja kuinka järjestömme toimii, mutteivät kuitenkaan ole tulleet mukaan taisteluumme? Miksi ette liity mukaan ja tee oikeasti jotakin asiamme eteen?

Tiedän, että joidenkin ihmisten on hieman vaikeaa hyväksyä se, että olemme kansallisia SOSIALISTEJA. Kyse on useimmiten ennakkoluuloista ja sanan “sosialismi” vierastamisesta. Tämän ymmärrän oikeastaan hyvinkin. Harvoille käsitteille sosialismin lisäksi on annettu niin monia ja usein epäterveitä merkityksiä (poikkeuksena demokratian käsite). Liian moni rinnastaa kaikenlaisen sosialismin niihin, jotka osoittivat mieltään meitä vastaan 12. marraskuuta. Finanssieliitin äpäriin liberaalisosialisteihin, rastapäihin ja HBTQ-feministeihin. Liian moni liittää kaiken sosialismin myös punaisista punaisimpiin luokkasotaa ihannoiviin stalinisteihin tai liberaalisosialistien ja kommunistien väliin, nimittäin sosiaalidemokraatteihin.

Vastarintaliikkeessä edustamamme KANSALLINEN sosialismi eroaa kuitenkin merkittävästi kaikista edellä mainituista – ideologisilta juuriltaan usein juutalaisista – poliittisista suuntauksista. Kansallinen sosialismi on eurooppalainen aate, joka on sionististen liikkeiden joukossa muukalainen. Kansallinen sosialismi tarkoittaa luokkataistelun sijaan kansankokonaisuutta, yhtenäisyyttä kansan keskuudessa ja puhaltamista yhteen hiileen kansan omaksi parhaaksi.

12. päivän mielenosoitus oli loistava esimerkki kansankokonaisuudesta ja kansallisesta sosialismista; mitä tapahtuu, kun pienemmät mielipide-erot ja omat intressit laitetaan sivuun kansan hyväksi. Kun me kaikki käytämme rahojamme ja aikaamme matkustamiseen osoittamaan mieltämme sen sijaan, että jokainen käyttäisi niitä itsensä tai luokkaintressiensä hyväksi, palvelee se koko kansaa. 12. päivänä meillä oli paikalla puuseppiä, insinöörejä, sairaanhoitajia, eläkeläisiä, opiskelijoita, yrittäjiä, lääkäreitä ja tehdastyöläisiä, kaikki menossa marssimaan saman asian vuoksi. Tämä on käytännön kansallista sosialismia!

kugghjul-socialism

Ei tule asettaa työntekijää työnantajaa vastaan, naisia miehiä vastaan tai ajatustyötä tekeviä käsillään työtä tekeviä vastaan. Sen sijaan heidät tulee yhdistää käymään samaa taistelua ja saada kysymään sama kysymys itseltään: mikä on parasta kansalleni?

Kansallisessa sosialismissa tarkoitus ei ole rakentaa mitään virkamiesvaltiota, joka omii kaiken ja joka kontrolloi ihmisten elämää pienintä yksityiskohtaa myöten. Ei ole kyse laeista ja säännöistä, joiden mukaan lähes kaikki on kiellettyä. Kyse ei ole pilviin nousevista veroista tai pienestä eliittijoukosta, joka eläisi luksuselämää yltäkylläisyydessä. Ei, kyse on valtion rakentamisesta terveelle pohjalle, pohjalle, joka valtiolla tulisi aina olla. Sen tulisi toimia siksi, että kansamme selviytyy ja kehittyy. Se turvaa itsemääräämisoikeuden pohjoismaisille miehille ja naisille vuosiksi ja taas vuosiksi eteenpäin!

Kansallinen sosialisti siis haluaa koko kansan taistelevan yhtenäisenä omaksi parhaakseen ja rakentavan valtion, jonka tärkeimmät tehtävät ovat kansamme selviytymisen turvaaminen, kansakuntamme kehityksen edistäminen ja täysin itsenäisenä pysyminen. En itse ymmärrä, miten nationalismin voi määritellä, mikäli siihen ei lueta edellä mainittua kansankokonaisuutta. Mikäli henkilö sitä vastoin kokee itsensä nationalistiksi ilman, että hän haluaa olla osa nykypäivän sosialistien maailmanjärjestystä, ymmärrän sen täysin. Hän kaiketi haluaa sitten myös vastustaa tuhoisia aatesuuntauksia, kuten liberaalisosialismia, marxilaista sosialismia ja sosiaalidemokratiaa. Näitä myös itse kansallisena sosialistina lupaan vastustaa henkeen ja vereen kompromissittomasti niin kauan kuin elän!

Jotkut eivät ole liittyneet joukkoomme siksi, koska heidän mielestään olemme liian radikaaleja retoriikassamme. Heidän mielestään meidän pitäisi vältellä puhumasta aiheista, kuten “holokausti“, Hitler tai juutalaiskysymys. Heistä meidän ei tulisi kutsua itseämme kansallissosialisteiksi taktisista syistä. Ymmärrän teitäkin hyvin. Ymmärrän, että ensisilmäyksellä itseään kansallissosialistiksi kutsuminen saattaa näyttää kivisimpien teiden kulkemiselta ja tuulimyllyjä vastaan taistelulta. Kun asiaa tarkastellaan syvällisemmin, käy selväksi, kuinka monta kertaa laimeat nationalistiryhmittymät ovat yrittäneet päästä kunnolla vauhtiin ja ettei yksikään vain nationalisteiksi itseään kutsuva ryhmittymä ole onnistunut pyrkimyksissään meitä paremmin. Ellei sitten jostain päättömästä syystä lasketa tähän ruotsidemokraatteja (tai Suomessa perussuomalaisia).

Pohjoismaisen ihmisen luonteeseen ei kuulu hyötyä itse luottamuksen kustannuksella tai manipuloida ympäristöään peitellen todellisia aikomuksiaan. Pohjoinen kansa on perusluonteeltaan suoraa, rehellistä sekä työn laatuun ja perusteellisuuteen panostavaa. Miksi pohjoismainen taistelujärjestö olisi luonteeltaan jotain toista kuin mitä kansan oma luonne on? Lopulta tulemme voittamaan siksi, koska olemme periaatteellisia, suoria ja koska puhumme poliittisesti tulenarimmistakin aiheista aikana, jolloin ihmiset kaikilla aloilla politiikasta kauppaan ja rakennusalasta ravintola-alaan petkuttavat toisiaan. Olemme tälle suoraselkäinen vaihtoehto!

Jotkut taas kritisoivat pohjoismaista tulevaisuuden visiotamme ja ovat sitä mieltä, että jokaisen Pohjoismaan tulisi keskittyä vain omaan tilanteeseensa. Ymmärrän ehdottomasti, että oma maa on aina kaikkein eniten lähellä sydäntä ja että suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset suhtautuvat kaikkein lämpimimmin omaan maahansa kuin ehkä jonkin verran abstraktimmalta kuulostavaan Pohjolaan.

front

Tämä kansallisylpeydeksi kutsuttu tunne on syntynyt historiamme aikana tapahtuneiden veristen taisteluiden, vuosisatoja olemassa olleen loistokkaan kulttuurin, urheilutapahtumien ja kilpailujen seurauksena. Ei ole mitään väärää olla ylpeä ruotsalaisuudestaan, suomalaisuudestaan, japanilaisuudestaan tai vaikka iranilaisuudestaan. Kansallisylpeys ei ole ristiriidassa meidän näkemyksiemme perustan kanssa.

Ajattelumme lähtee siitä, ettei maamme merkitse mitään ilman kansaansa. Järkiperäisesti ajateltuna yhtenäinen Pohjola palvelee myös parhaiten pohjoismaisten kansojen etuja – ei välttämättä vielä tänä päivänä, mutta kansallissosialistinen Pohjola seisoisi yhä enemmän globalisoituvan ja rajat häivyttäneen maailman keskellä merkittävästi vakaammalla pohjalla kuin mitä Ruotsi, Suomi tai Norja yksinään seisoisivat niin naapureineen ja ystävyyskansoineen kuin myös kilpailijoineen ja vihollisineen.

Jollette siltikään näitä aiheita käsiteltyäni asetu kannallemme, voimme tietysti kinastella yksityiskohdista sitten, kun olemme vallanneet elinalueemme takaisin. Prioriteetin numero yksi on kuitenkin oltava muukalaisinvaasion pysäyttäminen, olittepa muusta mitä mieltä tahansa. Tarkoitus ei ole vähentää sitä, puolittaa sitä tai pysäyttää sitä väliaikaisesti, vaan totaalisesti. Sitä jokainen edistää parhaiten liittymällä meihin!

Prioriteetti numero kaksi on aloittaa kotiuttaminen, ei vain rikollisten muukalaisten eikä vain tuilla eläjien. Kyse ei pohjimmiltaan ole itsestään huolehtimisesta tai kulttuurista eikä myöskään perusteettomasta vihasta tai rotuun perustuvasta vainosta. Ei, kyse on kansamme vapauden ja biologisen selviytymisen turvaamisesta. Tämän prosessin alkamista vauhditatte nopeimmalla mahdollisella tavalla tulemalla osaksi taisteluamme!

Oletko samaa mieltä siitä, että meidän tulee saada kansa liikkeelle pysäyttääksemme muukalaisinvaasion ja aloittaaksemme kotiuttamisen? Siinä tapauksessa liity heti meihin, kasvavan vastarinnan joukkoon. Meillä ei ole aikaa perustaa mitään uusia puolueita tämän tästä. Meillä ei ole varaa itsensä johtajiksi nostaviin ihmisiin, jotka eivät todellisuudessa osaa johtaa vaan jotka johtavat ja organisoivat asioita pakotettuina. Meillä ei ole tarpeeksi elinvoimaa jäljellä jäädä katsomaan, jos jokin vastaperustettu puolue tai järjestö pysyy tiukkana eikä korruptoidu tai joudu soluttautumisen kohteeksi.

Lähitulevaisuudessa tullaan varmasti perustamaan uusia nationalistisia vaihtoehtoja, joista osan ostaa järjestelmä; ne laimentavat sanomaansa päästyään lähelle vallankahvaa, tai turvallisuuspoliisi soluttaa nämä puolueet täyteen omaa väkeään ainoana tarkoituksenaan saada niiden kannattajat jakautumaan ja hajaantumaan. Miksi edes tällä tavalla ottaa riski toivon, energian, rahojen ja ajan menettämisestä, kun ne tiimalasin hiekan lailla hupenevat odottamalla?

Pohjoismainen Vastarintaliike sen sijaan edistyy ja kasvaa. Ensi vuonna olemme olleet Ruotsissa olemassa 20 vuotta. Joku ehkä tarttuu tähän ja kysyy, miksemme ole siinä ajassa kasvaneet jo suuremmaksi liikkeeksi. Tähän haluan sanoa, että niiden 20 vuoden aikana olemme rakentaneet järjestöllemme vakaan pohjan. Olemme saaneet kokemusta ja rutiineja, ja olemme valmistautuneet keräämään kansanjoukot kokoon ajan ollessa kypsä. Yhdenkään järjestön polku ei kulje perustamisesta heti suoraan räjähdysmäiseen kasvuun ja valtaannousuun. Sitä vastoin on ollut välttämätöntä kulkea se polku, jonka olemme tähän asti kulkeneet kestävän pohjan rakentamiseksi.

Kaikki ei tietenkään ole aina ollut pelkkää ruusuilla tanssimista; takanamme ei ole 20 virheetöntä vuotta. Olemme tehneet näiden vuosien aikana virheitäkin. Olemme eri syistä suututtaneet yhden jos toisenkin sellaisen ihmisen, jonka kanssa olisi ollut parempi olla läheisemmät välit. Olemme varmasti myös tehneet päätöksiä, joihin kaikki eivät ole olleet aivan tyytyväisiä, tai olemme tehneet joitakin asioita huonommin kuin mitä olisi voinut tehdä. Virheitä on kuitenkin joskus tehtävä, jotta kehittyminen olisi mahdollista. Siksi olemmekin tänään suurempi ja vahvempi liike kuin koskaan!

demonstranter

Me olemme jatkaneet taistelua samaan aikaan kun muut ovat luovuttaneet ja heittäneet pyyhkeen kehään. Meillä on kokenut ja peloton aktivistien joukko, meillä on akateemikkoja ja intellektuelleja. Olemme hyvin organisoituja ja määrätietoisia. Liikkeessämme kaikilla Pohjoismailla on oma mediansa, ja nämä mediat saavuttavat yhteensä satojatuhansia pohjoismaalaisia joka kuukausi. Olemme aktiivisia suurimmassa osassa Pohjolaa joka päivä. Tulemme sinun avullasi onnistumaan tavoitteissamme. Kun olemme hoitaneet pois alta akuuteimmat ongelmat kuten muukalaisinvaasion – kun olemme päässeet siihen asti – ajakaa te vastustajat omia poliittisia intressejänne, mikäli ette vielä silloinkaan ole samaa mieltä kanssamme siitä, että kansankokonaisuus ja yhtenäinen Pohjola ovat positiivisia asioita!

Nyt tilanne ei salli jakaantumista, juonitteluja, passiivisuutta tai vain sivusta seuraamista. Kansa on nimittäin alkanut lähteä liikkeelle. Kansa on lopultakin alkanut näyttää, että se on saanut tarpeekseen. Olen ollut nyt vuosien ajan aktiivinen taistelussa kansamme puolesta, enkä ole sitten teini-ikäni lapsellisten päivien tuntenut itseäni niin varmaksi voitostamme kuin nyt.

En silti usko voittavamme huomenna tai muutamien vuosien sisällä. Siinä tapauksessa olisin edelleen yhtä naiivi kuin teini-ikäisenä. Näen kuitenkin valoa kaukana horisontissa. Valtavirran media menettää yhä enemmän luottamustaan, poliitikot etääntyvät yhä enemmän kansasta, sionistien toimista tulee yhä näkyvämpiä ja meidän siipemme todella kantavat. Kansa alkaa lopultakin saada totaalisesti tarpeekseen, ja tästä löytyy kyllä todisteita.

Pohjoismainen Vastarintaliike on ja pysyy uskollisena kansamme puolesta käytävälle taistelulle. Me toimimme aina siitä lähtökohdasta, mikä on parasta kansalle, ja siksi tulemme onnistumaan muukalaisinvaasion pysäyttämisessä. Yhdessä, yhtenäisinä, voitto on mahdollinen! Rinta rinnan kaikki on mahdollista!

Mikäli tämän sijaan olisimme jakaantuneita, järjestäytymättömiä, passiivisia, rappeutuneita ja kiistelisimme pikkuasioista, aiemmin viittaamani valo sammuisi äkkiä. Voisi sanoa, että tällä hetkellä olemme eräänlaisessa tienristeyksessä. Pohjolan kansallismielisen liikkeen tie on kulkenut nyt vuodesta 1945 tähän hetkeen asti; joko annamme toisten 20 vuoden ja yhtä monen lakkautetun järjestön kulua samaan aikaan kun vihollinen vahvistaa asemiaan. Tai sitten hitsaudumme yhteen ja ajamme Pohjolan viholliset kertaheitolla matkoihinsa niin suurella voimalla, etteivät he enää koskaan palaa!

Valinta on sinun.

Simon Lindberg

Nordfront.se

12 KOMMENTIT

    • Mä en nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa… Kyllä meille ainakin peruskoulussa jo Rooman valtakunnasta kerrottiin

  1. Kiitos tästä ja muistakin artikkeleista.

    Mielenosoitukset ovat tärkeitä mutta hyvät perustelut asioihin myös auttaa jotta mennään eteenpäin ja niitä mielestäni löytyy vastarinnan sivuilta riittävästi.

    Lukiessani artikkeleita välillä jäänyt pohtimaan miten jokin esitetty asia ratkaisee ongelmia vai onko ehdotettu asia vain hyvänä pohjana ja tukena jotta myöhemmin syntyy lopullinen ratkaisu ? (kuitenkin niin ettei liikaa tingitä alkuperäisestä ajatuksesta)
    Tällainen pohdinta auttaisi varmaan muitakin hyväksymään asiat/arvot ja viemään niitä eteenpäin, huolimatta siitä onko vielä mukana vastarinnassa tai onko vastapuolen tai median edustaja.

    Hieman pelotti itseänikin lähteä nyt syksyllä mukaan mutta hyvältä näyttää vaikka en saanutkaan mainosjulistetta 6.12 tapahtumasta kunnolla kiinni hyvälle paikalle kostean sään takia pari päivää sitten. Torilla tavataan !

    Mikko
    tukijäsen

  2. Aika jännästi argumentoit. Sionistit on käsittääkseni juutalaisia tai juutalaisuuden kannattajia. Ja suurin osa maahanmuuttajista – heitä kai tarkoitat kun puhut maahan muuttavista”muukalaisista” – on muslimeja. Mistä lähtien juutalaiset on muslimeja tsempanneet?
    Ihmettelijä

    • Ihmettelen myös miten sionismi liittyy koko asiaan. Muuten hyviä periaatteita. Tässä ollaan sitten aivan samalla tiellä kuin Aatu. Jos tästä hommasta jäisi tämä sionismin sekoittaminen asiaan pois, niin voisin liittyäkin järjestöön.

      • Sionistit ovat valkoisiin maihin kohdistuvan maahanmuuton avulla toteutettavan kansanmurhan suurimpia lobbaajia. He eivät kuitenkaan lobbaa samanlaista politiikkaa Israeliin, joten on selvää että sionismi on ongelma numero 1.

  3. Hyvää itsenäisyyspäivää. Näin uutisissa mielenosoituksenne. Silmiin sattui nuo upeat huivit. Mistä niitä sais? Terveisin Jarno Kotkasta

  4. Liittymislinkki ei toimi enää, ei ole toiminut kohta varmaan kuukauteen. Mitä tapahtui? Tullaanko tuo korjaamaan?

Comments are closed.