Koti Artikkelit Vastarintaliike Lautamies kommentoi Vastarintaliike-oikeusmurhaa

Lautamies kommentoi Vastarintaliike-oikeusmurhaa

3

Mediassa paljon huomiota saaneen Poliisihallituksen kieltokanteen oikeudenkäynnin päätös on tullut julkiseksi. Päätös on aiheuttanut kommentteja korkeillakin tahoilla, ja nyt haastattelemme liikkeemme pitkäaikaista jäsentä, joka on niin ikään toiminut pitkään käräjäoikeuden lautamiehenä. Etukäteiskiitos haastattelusta!

Kerrotko aluksi, kauanko olet ollut lautamiehenä, millaisena näet lautamiesjärjestelmän ja miten se on muuttunut aikojen saatossa.

Olen toiminut lautamiehenä käytännöllisesti katsoen koko 2000-luvun. Se on sen verran pitkä aika, että siinä ehtii nähdä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Nykyisin suuri maksuvälinepetosten määrä ja niiden raju vuosittainen lisääntyminen kertoo siitä tilasta, johon yhteiskuntamme on ajautunut.

Mitä tulee käräjiin ja sen lautamiesjärjestelmään, on se erinomainen tapa tuoda oikeuden istuntoihin maallikkotuomareiden avulla “maalaisjärkeä” ja tietoa, jota ammattituomarilla ei ole. Ammattituomari ei myöskään voi tehdä lakiin perustumattomia päätöksiä, mutta lautamiehet saavat käyttää “maalaisjärkeä” ja äänestää tarvittaessa tuomarin kannan nurin, mikäli oikeuden toteutuminen sitä edellyttää. Eräs havainnollistava kirjoitus lautamiesten merkityksestä oli Maallikkotuomari-lehdessä 1/2016, jossa Hannu Laitinen kertoo alkuajoistaan.

Lautamiehet ovat olleet yleisesti oikeamielisinä pidettyjä henkilöitä, jotka nauttivat oman asuinalueensa ihmisten luottamusta ja joilla on ehkä joltain osa-alueelta erityistä tietämystä. Valitettavasti lautamiehen virka on nykyisin usein puolueiden “palkkiovirka” pitkäaikaisesta työstä puolueen hyväksi, mitä se ei saisi olla.

Käräjät olivat aikanaan paikkoja, joissa kaikilla oli mahdollisuus saada itselleen oikeutta. Järjestelmä takasi mahdollisuuden oikeuteen sellaisellekin, jolla oli heikko terveydentila. Nykypäivänä oikeuden hakeminen on tavalliselle työssäkäyvälle lähes mahdotonta ylisuuriksi karanneiden asianajajapalkkioiden vuoksi. Vielä 2000-luvun alussa asianajajat poikkeuksetta paljoksuivat toistensa laskuja. Viimeiseen kymmeneen vuoteen en moista muista tapahtuneen. Nykyisin oikeutta saakin usein se taho, jolla on siihen taloudellisesti varaa, ja saleissa asianajajien valehtelusta on tullut maan tapa. En käytä termiä “muunnellun totuuden puhumisesta” vaan sitä, joka kuvaa paremmin käytöstä. Usein kuulee sanottavan “Päämieheni ei ole ollut paikalla tapahtumahetkellä” tai “Päämieheni ei ole edes ollut kyseisessä kaupungissa tapahtumahetkellä”, mutta kun näytetään kuvaa tai videota, niin todetaan, että “Päämieheni muisti väärin”, vaikka päämies ei ole koko aikana sanonut mitään.

Nykyistä lautamiesjärjestelmää ollaan lopettamassa säästösyistä, ja ollaan siirtymässä kokonaan ammattituomareiden järjestelmään. Jo lautamiesten määrän vähentäminen kolmesta kahteen antoi ammattituomarille vallan ohjailla auktoriteetillaan päätöksentekoa. Aikaisemmin äänestystilanteessa 2–2 tuomarin ääni ratkaisi, mutta kolme lautamiestä takasi oikeudenmukaisemman päätöksenteon. 2–2-äänestyksissä päätöksen piti olla hyvin vaikea, jotta päädyttiin kyseiseen tulokseen. Poikkeuksetta ollaan yksimielisiä, mutta on tapauksia, jotka jakavat mielipiteitä. Tämä olisi varmasti ollut yksi sellainen.

Jos ajatellaan puheena olevaa Poliisihallituksen kieltokannetta, millaisena sinä sen näet?

Poliisihallitus lähti liikkeelle poikkeuksellisen suurella voimannäytöllä. Se itse määritteli Pohjoisen Vastarintaliikkeen statuksen ja myös sen, millä perustein heidän näkökantansa oli oikea. Se otti heti käyttöön järeimmän aseensa, jonka laki sille suo, ja vaati Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen käymään oikeutta heidän määräämillään ehdoilla. On pidettävä mielessä, että nyt puhutaan yksityishenkilöistä, jotka kokoontuvat vapaa-ajallaan ryhmäksi ihmisiä, ei yhdistyksestä tai poliittisesta puolueesta. Se, että syytteesen saadaan yksittäisiä henkilöitä oman näkemyksen ja valinnan mukaan, ei ole oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden mukaista eikä varsinkaan hyvän hallintotavan mukaista. Suomessahan kaikkien pitäisi olla syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Tässä tapauksessa on selvästi edetty päinvastaisessa järjestyksessä.

Vaikka eri ryhmissä toiset yksityishenkilöt ovat aktiivisempia kuin toiset, jokainen kuitenkin tekee itse päätökset toimistaan eivätkä nyt nimetyt johtajat pakota ketään toimintaan. Toiminta pohjautuu täysin vapaaehtoisuuteen. Se, että henkilöitä tuomitaan teoista, joihin he eivät ole syyllistyneet, osoittaa vakavaa piittaamattomuutta lain kirjaimesta. Mitä tulee ryhmiin tai niiden johtajiin, niin heitä ei ole kertaakaan rangaistu tai edes haastettu oikeuteen yksin tai yhdessä esimerkiksi “kiihottamisesta kansanryhmää vastaan”. Tällainen oikeudenkäynti olisi voitu käydä, jos ryhmän jäsenet ja tapahtumat olisivat saaneet useita aikaisempia tuomioita, jolloin olisi konkreettisesti voitu osoittaa rikollinen ja/tai hyvien tapojen vastaisuus. Nyt perusteiden pohja jää Poliisihallituksen näkemyksen ja asianajajan uskomuksen varaan. Ryhmän henkilöitä ei ole myös kertaakaan yksin tai yhdessä rangaistu kieltokanteen perusteluna käytetyistä kirjoituksista, kenties siksi, että perusteluna käytetty media ei liity heihin millään tavalla. Siitä johtuen kirjoituksista ei ole voitu haastaa.

On erittäin outoa, että Poliisihallitus käyttäytyi näinkin aggressiivisesti, suorastaan diktaattorimaisesti yhdistäessään useita asioita kohdistaen syytökset yksityisiin henkilöihin. Hyvän hallintotavan ja oikeudenmukaisen oikeuskäytännön periaatteiden mukaan menetellään normaalisti siten, että ensin annetaan huomautus – huomautetaan esimerkiksi “hyvien tapojen vastaisuudesta”. Sen jälkeen annetaan kirjallinen varoitus, joka olisi tullut kohdistaa nyt syytettyinä olleille henkilöille tai paikan päällä ryhmässä olleille. Vasta sen jälkeen, jos edellä olevat keinot eivät johda haluttuun tuloksen, olisi tullut käynnistää syyteharkinta. Kansantajuisesti tämän ymmärtää, kun tarkastellaan rangaistusten mittaamista: ensin määrätään rikesakko, sen jälkeen tuomitaan rikoksesta, josta määrätään rangaistuksena joko sakkoa tai ehdonalaista vankeutta. Jos vielä osoittaa yleistä piittaamattomuutta lain kirjaimesta, tuomitaan ehdottomaan vankeuteen. Kieltokanteessa mentiin heti äärimmäisyyksiin, mikä jo sinällään on lainvastaista.

Millaisena näet itse tuomion ja sen perustelut?

En ole lukenut niitä ajatuksella, joten käsitys perusteista ei ole tarkka. Tuomiolauselman päätös ei tullut varmaankaan kenellekään yllätyksenä. Hämmästyttävää on kuitenkin, miten se sortaa perustuslain määrittämiä yksilön oikeuksia Suomessa sekä kansainvälisiä mielipide- ja sananvapauden oikeuksia. Tässä oikeus on itse määrittänyt henkilöiden juridisen statuksen ja tulkinnut lakeja omaksi edukseen. Kieltokanteen ongelmallisuuden lain puitteissa toteaa Tuomas Ojanenkin lausunnossaan, jossa todetaan sanan- ja mielipiteenvapauden olevan niin vahva, ettei mitään laillisia perusteita kieltokanteelle tällä näytöllä ole. Jatkossa hän tosin pyörtää aikaisempaa lausuntoaan ja nimeää hyvien tapojen vastaisuuden, mikä sinänsä ei ole mitään konkreettista ja pohjaa täysin kulloisenkin tahon henkilökohtaisiin mielipiteisiin. Ilmeisesti tätä jatkokohtaa oikeus on käyttänyt kulmakivenä päätöksessään siitä, kuka saa käyttää sananvapautta laveastikin ja keneltä se evätään, koska laista ei löydy kohtaa vihapuheesta tai normeja yleisistä arvoista tai hyvien tapojen vastaisuudesta.

Kun tältä pohjalta ajatellaan kieltokannetta, voi todeta, ettei siinä ollut konkreettisina perusteina mitään sellaista, joka olisi rikkonut Suomen lakia. Todisteiksi oli listattu paljon www-sivujen tekstejä, joita kukaan ei ollut koskaan aikaisemmin moittinut. Niistä ei ollut edes huomautettu. Siksi ainoana perusteena “hyvien tapojen vastaisuus” on abstrakti käsite, jota ei ole kriminalisoitu. Ryhmien yksityishenkilötkään eivät ole yhteiskuntamme rikollisinta eliittiä, kuten poliisin tutkija Tommi Partanen lausunnossaan kuvaa: pääosin jäsenet ovat työssä käyviä perheellisiä keski-ikäisiä henkilöitä. Poliisihallituksen asiakirjoista paistaakin läpi heidän suurimman mielipahansa aiheuttaja: henkilöiden vakaa taloudellinen tilanne sekä se, että ryhmän jäsenet eivät lopettaneetkaan toimintaansa parin tai kolmen vuoden jälkeen, kuten yleensä. Sen sijaan he jatkoivat aatteensa levittämistä vuodesta toiseen sekoittumatta muihin ryhmiin lisäten samalla jatkuvasti jäsenmääräänsä.

Jos punnitaan, voiko kriminalisoivana ja/tai raskauttavana asiana olla esimerkiksi revisionismi tai holokaustin kiistäminen (joka on kriminalisoitu joissain valtioissa muttei Suomessa), niin ollaan hyvin kaukana Suomen rikoslaista ja yksilön oikeusturvasta, demokratiasta puhumattakaan. Tämäkin tapaus saa aikaan tunteen, että historiassamme on paljonkin salattavaa, jota nyt koetetaan rikoslain pelottein ja uhkauksin saattaa historiasta unholaan. On epäjohdonmukaista, että raskauttavaksi katsottiin lausuntoa, jossa kerrottiin Hitlerin olleen suurmies. Totuus on kuitenkin se, että Saksan kansallissosialistinen puolue nosti Saksan talouden seitsemässä vuodessa Euroopan köyhimmistä Euroopan vauraimpiin. Totta on myös se, että Hitler esti toistuvasti Stalinia valloittamasta Suomea ja että ilman Saksan ruoka-apua Suomi olisi kuollut sotavuosina nälkään. Näitä ei voi kukaan kiistää. Oliko Hitler suurmies? Päättäköön jokainen itse.

Kun silmäili päätöksen perusteita, oli suurin osa perusteista ulkomaalaisten eri oikeusasteiden ratkaisuja ja/tai ratkaisujen tulkintoja. Perustelut eivät sinällään ole tähän tapaukseen rinnastettavissa, koska ne on tehty eri maiden erilaisten lakien alaisuudessa ja/tai erilaisen yhteiskuntarauhan vallitessa. Niissä myös usein ratkaistiin täysin eri asiaa. Tällainen menettely sortaa yksilön oikeusturvaa, mikä on kestämätön tilanne ja murentaa edelleen kansan heikkoa kunnioitusta/luottamusta olemassa olevaa oikeusjärjestelmää kohtaan.

Tässä tapauksessa päätöksestä voikin esittää kysymykset: Hakiko Poliisihallitus oikeutta itselleen? Saivatko syytetyt henkilöt oikeutta itselleen?

Olisi luullut, että kolme ammattituomaria pystyy tekemään lakiin perustuvan päätöksen perusteluineen. Perustelut koostuvat paljolti mielipiteistä, kun tarkastellaan esimerkiksi ilmaisuja “käräjäoikeus katsoo” ja “voidaan todeta”. Perusteena myös käytettiin kirjaa, jonka kirjoittaja ei edes ollut oikeudessa todistajana. Tämä todistusarvo oli täysin kolmannen osapuolen mielipide. Olisi toivonut myös, että esimerkiksi termit fasismi ja natsismi olisivat olleet syyttäjän edustajan ja oikeuden tiedossa, koska päätös tullaan arkistoimaan tuleville sukupolville. Nyt päätöksessä käytetään termejä, joilla ei ole mitään tekemistä kansallissosialismin kanssa. Tulevat sukupolvet tulevatkin ihmettelemään tämän ajan “hyvien tapojen vastaisuutta” ja koko oikeudenkäyntiä.

Mitä sanot tulevaisuudesta – mitä vaihtoehtoja kansallismielisillä on?

Kansallissosialismihan ei ole sinällään puolue, ryhmä eikä lippu. Se on aate, elämäntapa. Jokainen kansallissosialisti voi jatkaa omaa elämäänsä kuten tähänkin asti. Se, että rakastaa maataan, kehittää sitä ja pitää sen lupauksen, jonka on esimerkiksi sotilasvalan yhteydessä vannonut, ei voi olla rikoslaissa kriminalisoitu. Vaikka Poliisihallitus sai nyt haluamansa päätöksen, aate ei kuole. Jokainen yksityishenkilö voi jatkossakin järjestää mitä tahansa tapahtumia tai toimia paremman huomisen puolesta.

Enemmän olisin huolissani siitä, miten kärkkäästi Poliisihallitus lähtee toteuttamaan globalistien vaatimusta ryhmän toiminnan kieltämisestä. Muiden järjestöjen edustajina olisin huolissani siitä, kuka/mikä on seuraavaksi kohteena. Saattaa olla, että EU:n liittovaltion muodostaminen vaatii vielä paljonkin oikeustoimia, jotka nyt aloitettiin Suomesta ja Pohjoismaisesta Vastarintaliikkeestä.

Lopuksi pienenä kevennyksenä Suomen oikeuslaitoksen päätöksistä voisi sanoa, että ehkä tulevaisuudessa henkilöt hakeutuvat moottoripyöräkerhojen jäseniksi – ne kun eivät samalla tavalla uhkaa yhteiskuntaamme rauhaa eivätkä ole hyvien tapojen vastaisia kuten tarrojen liimaus ja/tai tosiasioiden julki tuominen.

Aiotko jatkaa lautamiehenä? Minkälaisena näet paikkasi käräjäoikeudessa?

Jatkan lautamiehenä niin pitkään kuin minut tehtävään kutsutaan. Niin kauan kuin minua pidetään oikeamielisenä ja tehtävään soveltuvana, olen käytettävissä, elleivät ikä tai terveys tule esteeksi sitä ennen. On pidettävä kirkkaana mielessä, että oikeuden tehtävänä olisi jakaa oikeutta. Jos me emme kansana/kansalaisina erota sitä, mikä on oikein tai väärin, niin kuka meidän puoliamme pitää? Silloin olemme jo alistuneet maamme ulkopuolisten tahojen määräysvallalle.

Oikeuden ei pidä olla huolissaan puolueettomuudestani. Olen tarkoituksella pysytellyt ulkopuolisena tästä tapauksesta.

 

Toimitus

3 KOMMENTIT

  1. Rautainen ja mielenkiintoinen analyysi! Vastarintaliikkeestä löytyy osaamista monella eri alalla, mikä jo itsessään varmasti pelottaa kieltohanketta ajavaa eliittiä.

  2. Kieltokanteen kohtia kun lukee, niin niiden pohjalta voisi kieltää paritkin järjestöt:
    Vasemmistoliitto, parempaa vasemmistolaista väkivaltaa ihannoiva “kiitos pommien heittäjille”-tyylisuunta ei paljon epäilystä jätä. Kettutyttöjen ihannointi sekä siveetömyyksiä sisältävät K-18 marssit taasen ovat selvästi laittomia ja hyvän tavan vastaisia. Myöskin, juutalaisuuteen kuuluvat tarinat vedenpaisumuksista ja luomisopista(käärmeen pahuus, eläinoikeusasia) sekä “jumalan valittu kansa” ajatukset niinikään erittäin kyseenalaisia. Muslimiseurakunnat voisi kieltää myös holokaustidenialismiin vedoten sekä ovathan islamin opit nais- ja eläinasioissa erittäin paljon hyvän tavan vastaisia. Riittäisikö ennakkotapaukseksi nyt tullut tuomio? Sepä olisikin hienoa, että pääsisi edellisistä eroon oikein kerralla.
    Jos uskonnonvapauslaki on riittävän voimakas, niin eiköhän poijaat ja tyttäret perusteta kansallissosialistinen seurakunta :D.

  3. 100 vuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi saatii tsenäisyytemme merkittävin päätös: Suomen kansalaisten perusoikeuksia saa rajoittaa mielivaltaisesti!!

    Tämä oli päätös jota ei olisi Suomen itsenäisyyden aikana, ennen EU:ta, koskaan saatu hyväksytyksi. Tämä on päätös jota ei olisi saatu hyväksytyksi ennen vuotta 2015. Mutta nyt, kun kansaa sorretaan ja kansakunta pitää saada hajoitetuksi, se saatiin hyväksytyksi.

    On kuitenkin merkittävää että siitä valitetaan. Sillä valituksen materiaal, kuten itse päätöskin, jäävät arkistoihin tuleville sukupolville varoittavana esimerkkinä väärien johtajien valinnasta ja väliinpitämättömydestä politiikkaan. Se jää tuleville historian tutkijoille materiaaliksi kansalaisten itsetunnosta alistavaa globalismia vastaan.

    Ja kun sitä verrataan toisiin aikaisempiin tapauksiin: Rooman valtakuntaan, Neuvotoliittoon ja Amerikan yhdysvaltoihin, on meillä neljäs esimerkki siitä miten kansat eivät halua elää eivätkä halua alistua.

    Päätös joka ei perustu lakiin kertoo diktatuurista.

Comments are closed.