Kyse ei ole öljystä, tyhmä!

Julkaistu: 11.8.2014

11.8.2014 by

David Duke Online Radio Report 29.11.2002

David Duke

http://www.davidduke.com

Palasin juuri Bahrainista ja Qatarista. Qatarissa esiinnyin yhdellä maailman kaikkein katsotuimmista satelliittikanavista, Al-Jazeeralla. 70 miljoonan ihmisen yleisö näki minut ja kuunteli, kun paljastin juutalaisen ylivallan kannattajat ja heitä Yhdysvaltain hallituksessa palvelevat petturit, jotka ovat myyneet Amerikan Israelille. Yhdysvaltain perustuslakia rikkoen juutalaisten hallitsema Yhdysvaltain ulkoministeriö protestoi esiintymistäni ja yritti tukahduttaa sananvapauttani Amerikan kansalaisena. Lisää tuosta vähän myöhemmin, mutta ensin haluan paneutua yhteen suurista valheista, jotka liittyvät tulevaan Irakia vastaan käytävään sotaan; tämä valhe on se, että suurten öljy-yhtiöiden edut, ennemmin kuin sionistien, olisivat suunnitellun sodan takana.

Sionistit ovat petoksen mestareita. Kuten Amerikan vähittäiskauppajättien käyttämissä syötti ja assosiaatio -myyntitaktiikoissa, jotkin juutalaisten hallitseman Amerikan median tahot ovat tuoneet esiin ajatuksen, että tulevassa sodassa Irakia vastaan on kyse öljystä. Koska se kuulostaa aidolta toisinajattelijan näkökulmalta, jotkut patriootit ovat asiaa tarkemmin ajattelematta auttaneet tämän myytin levittämisessä. Eräs sodanvastainen julkisuuden henkilö omaksui tämän teorian ja käytti otsikkoa ”Kyse on öljystä, tyhmä!”

Nämä väitteet laitettiin kiertämään yksinkertaisesti siksi, että voitaisiin heijastaa sotasyyllisyys pois Israelin ja sen Amerikassa olevan viidennen kolonnan päältä. Sodanlietsojat haluavat kiivaasti, että tämä sota EI näyttäisi olevan seurausta Israelin viidennen kolonnan yrityksistä lyödä Israelin viholliset kumoon yksi kerrallaan. Pyörittelemällä ideaa, että sodassa on kyse öljystä, Amerikalle ja Euroopalle elintärkeästä luonnonvarasta, vihjataan, että on jollain tavalla Amerikan ja Euroopan taloudellisten etujen mukaista hyökätä Irakiin. Vihjataan, että sota sallii meidän jotenkin ryöstää öljy ja niinpä se tulee olemaan hyväksi taloudellemme ja tavalliselle kadunmiehelle. Tietysti ajatus siitä, että me vain ryöstämme öljyn, on yksinkertaisesti naurettava. Olipa Irakissa vallassa mikä hallitus tahansa, se tulee myymään öljyn normaalein maailmanmarkkinahinnoin!

Monet hyvät sodanvastaiset ihmiset ovat joutuneet tämän taktiikan pettämiksi ja toistelevat nyt papukaijan lailla ajatusta, että tämän sodan takana ovat todellisuudessa suurten öljy-yhtiöiden edut. Bushin perheen yhteydet öljyteollisuuteen mainitaan usein tässä skenaariossa, ja suoraan sanottuna Amerikassa on tuhat kertaa helpompaa puhua isojen ja pahojen öljy-yhtiöiden salaliitoista kuin vielä avoimemmista ja ilmeisemmistä juutalaisten salaliitoista. Puhupa suurten öljy-yhtiöiden salaliitoista ja jotkut tulevat sanomaan, että olet väärässä, mutta kukaan ei tule syyttämään sinua aikamme suurimmasta rienauksesta, kaikkein pahimmasta kerettiläisyydestä: niin kutsutusta antisemitismistä.

Onko suurilla öljy-yhtiöillä tai Amerikalla todellisuudessa kuitenkaan vahvaa taloudellista motiivia tähän sotaan? Muutama ilmeinen fakta muutaman yksinkertaisen mutta vanhanaikaisen syyn kanssa tulee näyttämään teille, että sodasta Irakia vastaan ei ole mitään todellista etua suurille öljy-yhtiöille; itse asiassa se tietää niille paljon harmia. Mitä tulee Amerikan ja Euroopan taloudellisiin etuihin yleensä, sota Irakissa tuo mukanaan hirvittäviä seurauksia, puhumattakaan amerikkalaisvastaisen poliittisen levottomuuden ja hirvittävän terrorismin aiheuttamisesta.

Tänään tulen hieman tutkimaan Irakin sodan taloudellisia seurauksia. Ensimmäinen kysymys on: ”Pitääkö meidän lähteä sotaan Irakin kanssa saadaksemme sen öljyn?” Vastaus on: ”Ei tietenkään pidä.” Ostimme öljyä Saddam Husseinilta ennen Persianlahden sotaa ja voimme ostaa sitä nytkin. Jos Amerikka, tämän sodan kautta, saa aikaan hallituksen vaihtumisen Irakissa, Amerikan hallitus ei tule yksinkertaisesti pumppaamaan öljyä maasta ja laittamaan voittoja rahakirstuunsa. Ne, joilla on poliittinen valta Irakissa, tulevat yhä kontrolloimaan öljyä ja yhä myymään sitä maailmalle vallalla olevaan kansainväliseen öljyn markkinahintaan.

Antakaa minun tehdä tämä hyvin selväksi: Irakilla on toiseksi suurimmat öljyvarannot maailmassa. Antamalla Irakin öljylle helpompi pääsy maailmanmarkkinoille öljyn hintaa tullaan lopulta laskemaan sen hinnan oltua korkealla sodan aikana. Mitä tämä tarkoittaa suurten amerikkalaisten ja eurooppalaisten öljy-yhtiöiden kannalta, joiden öljyinvestoinneista suurin osa on Yhdysvalloissa (kuten Teksasissa, Louisianassa ja Alaskassa), Pohjanmerellä, Venäjällä ja Etelä-Amerikassa? Kun avataan Irakin markkinat (ja Irakin täytyy myydä valtavia määriä öljyä sodan tuhojen jäljiltä), se tulee lopulta tarkoittamaan käytännössä hintojen laskua öljyvarannoissa, joita suuret öljy-yhtiöt omistavat! Tämä sota ei tule auttamaan heitä lisäämään voittojaan, vaan se tulee pidemmän päälle ainoastaan vahingoittamaan niitä. Tämän vuoksi Venäjä – maa, jossa on suuret öljyvarannot mutta vähemmän juutalaisten vaikutusvaltaa – aivan oikein vastustaa tätä sotaa, tietäen sen lopulta vahingoittavan heidän öljybisnestään.

Niinpä suurilla öljy-yhtiöillä ei ole pitkän aikavälin intressejä Saddamin kaatamisessa. On myös myönnettävä, että suurilla öljy-yhtiöillä ei ole mitään vahvaa etua siinäkään, että suhteet Irakin kanssa normalisoituisivat: jos Amerikka normalisoisi suhteensa nykyisen Irakin hallituksen kanssa, öljy tulisi virtaamaan vapaasti, aivan kuin se tekisi silloinkin, jos sanktiot poistettaisiin niin kutsutun vallanvaihdon jälkeen. Joka tapauksessa vallanvaihto tai normalisoidut suhteet eivät välttämättä olisi hyväksi suurille öljy-yhtiöille.

Kuitenkin suurempi öljyn määrä markkinoilla ja siitä seuraavat alemmat hinnat olisivat uskomattoman hyvä asia Amerikan ja Euroopan taloudelle. Energiakustannukset ovat yksi suurimmista taloutemme ja sivilisaatiomme kuluista. Alhaisemmat energiakustannukset tietäisivät alempia hintoja, enemmän rahaa palkkoihin, kouluihin ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Jos 30 prosenttia yhtiön kuluista liittyy energiaan ja jos energiakulut putoaisivat kolmanneksen, tuon yhtiön voitot lisääntyisivät 20 prosenttia. Se merkitsee enemmän rahaa palkkoihin ja myös jokseenkin alhaisempia hintoja, mikä auttaa jokaisen elintasoa.

Kuvitelkaa, jos tarjoutuisimme lopettamaan sodan ja sanktiot Saddamia vastaan ja normalisoimaan suhteet maksuksi erityisistä alemmista öljynhinnoista seuraavat kymmenen vuotta. Aivan ilmeisesti Saddam hyppäisi tarttuakseen tähän tilaisuuteen.

Jos Eurooppa ja Amerikka siis haluavat irakilaista öljyä ja hyvillä hinnoilla, voimme helposti saada sitä lopettamalla sanktiot Irakia vastaan ja palaamalla melko lämpimiin suhteisiin, jotka meillä oli ennen Persianlahden sotaa. Jos taas vaatisimme YK:n asetarkastuksia ja aseistariisuntaa SEKÄ Irakille että Israelille, mitä tulee heidän joukkotuhoaseisiinsa, yhtäkkiä Israelin viides kolonna olisi hiljaa vaatimuksistaan Irakin suhteen, koska Israel on paljon sitoutuneempi laittomiin joukkotuhoaseisiin kuin Irak. Irak on nyt näyttänyt vihreää valoa tarkastuksille. En voi edes kuvitella Israelin ikinä tekevän niin!

Toisaalta taas vallanvaihto myös varmasti avaisi öljyputket, mutta vaihdoksen jälkeen ei olisi enää mitään motivaatiota neuvotella hyvää öljynhintaa Saddamin hallituksen kanssa. Irakilla on valtava kannustin tehdä erittäin hyvä öljysopimus kanssamme juuri nyt. Kun valta vaihtuu, kannustin on mennyt. Katsokaa lähihistoriaa. Emme todellakaan voi emmekä halua pakottaa uutta hallitusta antamaan meille alehintoja öljystä. Kuten aina, normaaliaikoina öljyä ostetaan ja myydään kansainvälisillä öljymarkkinoilla. Nyt tietysti olemme hyvin pitkälti erikoistapaus, ja näin ollen Amerikalla on paljon painoarvoa sopimuksen tekemiseksi Saddam Husseinin kanssa – sopimuksen, josta hän ei voisi kieltäytyä!

Mitä Euroopan ja Amerikan talouksiin tulee, Irakin sota voi olla katastrofi. Juuri nyt taloutemme ovat heikkoja ja vaikeuksissa. Väliaikainen piikki öljynhinnoissa ja sellaisen sodan valtavat kustannukset voivat tuhota herkän taloutemme ja sysätä meidät kauheaan maailmanlaajuiseen lamaan. Mikä ehkä tärkeämpää, amerikkalaisinvaasio olisi bensiinin heittämistä jo nyt hehkuviin terrorismin liekkeihin koko Lähi-idän alueella. Me olemme jo oppineet sen, että terrorismilla voi olla hirvittävä vaikutus, ei pelkästään meidän elämiimme, vaan myös koko talouteemme. Katsokaa, mitä se on tehnyt liikenteelle ja turismille, ja huomatkaa myös sen heijastevaikutusta koko taloudelliselle spektrille.

Vielä yksi huomio: jos läntiset taloudet ja yritykset kärsivät, silloin suurimmat öljyn kuluttajat ja öljyyn liittyvä energia kärsivät myös. Niinpä taloutemme öljynkysyntä putoaa, ja jos vähemmän öljyä kulutetaan, hinnat putoavat vielä enemmän – ja taas suuret öljy-yhtiöt kärsivät. Älkääkä unohtako, että suurin osa suurista öljy-yhtiöistä on nykyään melko diversivoituneita. Niillä on valtavia investointeja kaikenlaisissa liiketoimissa Euroopassa ja Amerikassa. Myös ne tulevat kärsimään kovan iskun kärsivästä taloudesta.

Ennen kuin papukaijan lailla toistetaan uutisankkaa, että suuret öljy-yhtiöt haluavat tätä sotaa, ajatelkaa kaikkia esillä olevia faktoja. Jos hyökkäyksemme Irakiin aiheuttaa fundamentalistisia vallankumouksia joka puolella arabimaailmaa, mitä tapahtuu suurten öljy-yhtiöiden miljardien dollarien investoinneille Lähi-idässä, kuten Saudi-Arabiassa, missä länsimaisilla öljy-yhtiöillä on valtavia investointeja? Onko siitä heille etua, että nuo liiketoimet joutuvat mahdollisesti uusien ja radikaalisti amerikkalaisvastaisten hallitusten kansallistamiksi?

Ei, kyse ei ole öljystä, tyhmä! Kyse on Israelista! Israel ja juutalaisen ylivallan kannattajat ympäri maailmaa ovat todellinen voima tämän sodan takana. Petturit Yhdysvaltain hallituksessa ja mediassa ovat valmiita uhraamaan amerikkalaisten henkiä sekä heidän turvallisuutensa ja taloudellisen hyvinvointinsa tukeakseen Israelin ja sen massamurhaajapääministeri Ariel Sharonin rikollisia toimia.

Kuten olen toistuvasti dokumentoinut Duke Reportissa, Israel on jopa suorittanut terroritekoja Amerikkaa vastaan. Jopa Israelin hallitus joutui myöntämään tämän Lavonin jupakassa! Tietenkään juutalainen media ei puhu Israelin terrorismista Amerikkaa vastaan. Se ei salli amerikkalaisten suuttua siitä eikä se edes vastusta amerikkalaisen rahan virtaamista Israeliin sen jälkeen, kun Israel hyökkäsi USS Libertyä vastaan ja tappoi ja haavoitti amerikkalaisia merimiehiä sadoittain. Jopa ulkoministerimme sanoi hyökkäyksen USS Libertyä vastaan olleen selvästi harkittu teko Yhdysvaltoja vastaan! Senkin jälkeen, kun Israel oli tehnyt terrori-iskuja Amerikkaa vastaan ja kun Israelin vakoojat, kuten Jonathan Pollard, tuhosivat vakoojaverkostomme Itä-Euroopassa, miljardit Amerikan dollarit vain jatkoivat virtaamistaan Israeliin!

Juutalaisten kontrolloimat hallituksemme ja mediamme eivät edes suostu puhumaan laajasta todistusaineistosta, joka osoittaa Israelin osallisuuden syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin. WTC:n toisena omistajana oli israelilainen ja se oli maailman juutalaisen finanssin ja kaupan keskuksessa, mutta selittämättömällä tavalla siellä ei ollut yhtään israelilaista, joka olisi kuollut. Tämä hämmästyttävä tosiasia näyttää hyvin mielenkiintoiselta, kun ajatellaan sitä, että Jerusalem Post -sanomalehti sanoi syyskuun 11:ttä seuranneena päivänä, että noin 4 000 Israelin kansalaisen uskotaan olleen World Trade Centerin alueella. Meidän pitäisi uskoa moderniin juutalaiseen ihmeeseen, joka on samaa luokkaa kuin Punaisenmeren halkaiseminen. Meidän pitäisi uskoa, että se, ettei yhtään israelilaista kuole, on mahdollista ilman ennakkovaroitusta ainakin joillekin israelilaisille. Kuka tahansa, joka ajattelee vakavissaan asiaa ja katsoo todisteita, saa selville Israelin petoksen syyskuun 11. päivän terrori-iskuissa. Kuitenkin jälleen kerran juutalaisten kontrolloimat media ja hallitus eivät ikipäivänä anna yleisön keskittyä näihin asioihin.

Newsweek-aikakauslehti marraskuun 25. päivältä kirkui Periscope-osastollaan kauhun vallassa hiljattaisesta luentokiertueestani Bahrainissa ja esiintymisestäni arabialaisella Al-Jazeera-satelliittikanavalla. Tässä ote Newsweekin juutalaisen journalistin kirjoituksesta:

”Yhdysvaltain viranomaiset pitävät kuitenkin silmällä Al-Jazeeran ohjelmia, joihin kuuluu joskus Yhdysvaltain vastaista retoriikkaa ja salaliittoteorioita, jotka on paketoitu uutisiksi. Eräs esimerkki: Marraskuun 13. päivänä eräässä keskusteluohjelmassa esiintyi entinen Ku Klux Klanin johtaja David Duke, joka esiteltiin entisenä Louisianan parlamenttiedustajana (Duke palveli aikoinaan Lousianan edustajainhuoneessa). Duke käytti aikaansa eetterissä levittääkseen valikoiman antisemitistisiä uutisankkoja sanoen, että Israel istui varoitusten päällä 9-11-tapauksesta ja että israelilaiset kaksoistorneissa saivat varoituksen evakuoida kaksi tuntia ennen iskuja. Ulkoministeriö jätti valituksen Al-Jazeeralle Duken lähetyksestä.”

Ensinnäkin artikkeli vihjaa, etten ollut osavaltion virkamies. Totta kai olen todellakin entinen osavaltion virkamies. Kun olin palvellut edustajainhuoneessa, minut valittiin Lousianan suurimman republikaanisen puolueen vaalipiirin toimeenpanevan komitean jäseneksi, minkä jälkeen muut republikaanien komitean vaaleilla valitut jäsenet valitsivat minut vielä yksimielisesti St. Tammaryn piirikunnan puheenjohtajaksi vuosiksi 1996–2000.

Seuraavaksi artikkeli vahvistaa sen uskomattoman tosiasian, että Yhdysvaltain hallitus protestoi esiintymistäni arabialaisella satelliittikanavalla. Minun kysymykseni on: Kuka antoi Yhdysvaltain ulkoministeriölle valtuudet protestoida Amerikan kansalaista vastaan siitä, että hän kritisoi Israelia kansainvälisessä television keskusteluohjelmassa? Mistä lähtien Amerikan hallituksella on ollut valtuudet tai oikeus loukata Amerikan kansalaisen sananvapautta? Eikö se, että Amerikan hallitus yrittää tukahduttaa sananvapauteni, ole selkeä ja ilmiselvä Yhdysvaltain perustuslain Oikeuksien julistuksen rikkomus?

Jos he voivat yrittää tallata sananvapauteni päälle, he voivat tehdä niin kenelle tahansa Amerikan kansalaiselle. He voivat tehdä sen kenelle tahansa, joka uskaltaa paljastaa Israelin rikokset. Tietysti se, mitä juutalaisen ylivallan kannattajat todella pelkäävät, on minun antiamerikkalaisen petoksen paljastamiseni – petoksen siitä, mitä tapahtuu itse Yhdysvaltain hallituksen sisällä! Kun amerikkalaiset kuulevat totuuden tästä törkeästä petoksesta, ei hyvä heilu.

Newsweek kirjoitti myös, että minun faktani, joilla paljastin Israelin petollisuuden syyskuun 11. päivän iskuissa, ovat ”antisemitistinen uutisankka”. Tietysti juutalaisen ylivallan kannattajat Amerikan lehdistössä vihjaavat viralliseen saudien sekaantumiseen syyskuun 11. päivän iskuihin, siinä ei ole mitään ongelmaa. Itse asiassa Amerikan juutalaislehdistö hyökkää parhaillaan täysin voimin Saudi-Arabiaa vastaan, koska saudien prinsessa auttoi maksamaan haavoittuneen arabinaisen lääkärikulut. Kävi ilmi, että nainen oli erään saudimiehen vaimo, jonka väitetään myöhemmin sekaantuneen kaappauksiin. Vaikka tämä ei lähellekään todista virallista saudien sekaantumista syyskuun 11. päivän iskuihin, kukaan mediapersoona ei viittaa väitteisiin saudihallituksen sekaantumisesta syyskuun 11. päivän iskuihin ”arabivastaisena” tai ”antisemitistisenä uutisankkana” (arabit ovat, tietysti, seemiläisiä). Jos kuitenkin uskallat esittää selvät ja mittavat todisteet Israelin terrorismista Amerikkaa vastaan ja Israelin ilmeisestä ennakkotietämyksestä syyskuun 11. päivän terrori-iskuista, sinut leimataan automaattisesti ”antisemiitiksi”, joka on ehkä kaikkein pelätyin titteli, joka ihmiselle voidaan antaa.

Juutalaisen ylivallan kannattajien valta on ainutlaatuista ja suunnatonta. Sen pettureiden viides kolonna Amerikassa loppujen lopuksi aiheutti hyökkäyksen World Trade Centeriä vastaan johtamalla Amerikan tukemaan sokeasti Ariel Sharonin rikollista ja murhaavaa hallintoa sekä Israelia. Sitten syyskuun 11. päivänä, varoitettuaan joukkoa Israelin kansalaisia tulevasta hyökkäyksestä, Israelin agentit petollisesti antoivat tämän hirvittävän hyökkäyksen toteutua omien tappavien Lähi-idän etujensa ajamiseksi. Israelilaisia Mossadin agentteja jäi jopa kiinni ja heitä pidätettiin vähän hyökkäysten jälkeen, kun he olivat kuvanneet WTC-hyökkäyksiä juhlien niitä.

Nyt nämä petturit sponsoroivat ja ajavat Irakin sodan massiivista eskaloimista. Se on sota, joka voi vain vahingoittaa Amerikkaa kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla. Se tulee tuhoamaan taloutemme, turvallisuutemme ja vapautemme. Irakin sota ei ole Amerikan etujen mukainen – se ei ole edes ison pahan öljyteollisuuden etujen mukainen. Kyse ei ole öljystä, tyhmä! Kyse on juutalaisista! Ainoat, joiden etujen mukainen tämä sota todellisuudessa on, ovat juutalaisen ylivallan kannattajat ja heidän hyvin palkitut palvelijansa, kuten George Bush.

Meidän täytyy jatkaa kansamme valistamista tästä elintärkeästä asiasta. Aikamme kaikkein tärkein asia on juutalaisten ylivalta mediassamme, hallituksessamme, taloudessamme, kulttuurissamme ja tulevaisuudessamme. He johtavat meitä täydelliseen tuhoon. Pelkästään Palestiina ei ole juutalaisen ylivallan kannattajien miehittämä, vaan myös New York ja Washington. Kyseessä ei ole pelkästään Jordan-joen Länsiranta, vaan myös Potomacin itäranta! Kerroin arabitelevisiolle, että pääasiallinen ero Länsirannan palestiinalaisten ja keskivertoamerikkalaisten välillä on se, että keskivertoamerikkalainen ei tiedä, että hänen maansa on miehitetty.

Jos todella uskotte vapauteen ja oikeuteen, liitytte minuun heidän valtansa vastustamisessa. Jatkan totuuden kertomista tästä, yrittipä hallitus häpäistä ja hiljentää minua kuinka paljon tahansa. Minä, siinä missä kuka tahansa, käsitän, että on suuri riski vastustaa heidän valtaansa, mutten lepää ennen kuin teen oman pienen osani tämän amerikkalaisten törkeän pettämisen pysäyttämiseksi. Myöskään erittäin patrioottisena amerikkalaisena en tule suostumaan siihen, että maatani käytetään moraalittomasti tukemaan Israelin rikollista ja murhaavaa politiikkaa. Kun vielä voimme, estäkäämme tämä antiamerikkalainen ja juutalaista ylivaltaa ajava sota Irakia vastaan – sota, joka voi vain vahingoittaa Amerikkaa,

Ettekö puolustaisi kanssani totuutta ja oikeutta? Ettekö puolustaisi kanssani Amerikkaa!

Kunnioittavasti, David Duke

Aiheeseen liittyen

Asiasanat

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä