Koulu, opiskelu ja valtion tuki

Julkaistu: 27.11.2013

27.11.2013 by

Koulu, opiskelu ja valtion tuki

ak_opiskelu

Aivan aluksi haluan todeta, että tämä ei ole kaikenkattava kuvaus opiskelijoista. Joukkoon mahtuu monenmoista, mutta artikkelin tarkoitus on avata lukijalle yleiskuvaa nykypäivästä ja herätellä häntä pohtimaan, voitaisiinko asiat tehdä myös jotenkin toisin, paremmin?

Joka vuosi tuhannet peruskoululaiset noutavat päättötodistuksensa ja tämän jälkeen suuntautuvat työelämään, jatko-opiskeluun jne. Ylioppilaat käyvät oppilaitosten pääsykokeissa, yleensä useammissa, minkä jälkeen he valitsevat erinäisten kriteeriensä avulla itselleen sopivimman paikan. Taustalla on kuitenkin hyvin raadollinen ja epäterve järjestelmä. Oppilaitokset saavat valtiolta tukea itselleen ”karjan” pääluvun mukaan, esimerkiksi ammattikorkeakouluissa opiskeluajan verran (neljä vuotta), ja vastaava toimintamalli on käytössä yliopistoissa. Tämän jälkeen opiskelija on pelkkä heittosäkki, kustannus koululle, josta on päästävä eroon. Tuon ajan opiskelijalle maksetaan mitätöntä tukea, jolla opiskelija ei pärjää edes puolta kuukaudesta. Valtion vastaus tilanteeseen on yksinkertainen: hanki opintolainaa itsellesi! Tällä yhteiskunta saa koukutettua opiskelijan työuran alkuvuosilta kylmään huomaansa.

On myös mahdollista lähteä hyväksikäyttämään järjestelmää, jolloin henkilö vetää itsensä kapitalismin kaivosta alas. Tämä näyttäisi olevan erityisessä suosiossa vasemmistolaisten keskuudessa, jossa näyttää olevan paljon taivaanrannanmaalaria, ikuisten opiskelijoiden ja hampuusien lisäksi. Tulee vain heittäytyä kaikkien tukien varaan ja vetää elämä sen verran raiteilta sivuun, jotta ”sossun” tädit sitten auliisti ymmärtävät sinua ja täyttävät liput ja laput puolestasi.

Aiheeseen liittyviä esimerkkejä yhteiskuntamme nykyisestä ”loistokkuudesta”:

Silminnäkijä: Ei tällaista työtä
Opiskelija syyttää Tampereen yliopistoa rasismista

Puhuttaessa opiskelijaelämästä sanan sisällä hyväksytään julkinen juopottelu, ylenpalttinen sekoilu ja muu räävitön toiminta. Asia kuitataan yleisesti sen olevan sitä villiä nuoruutta tai opiskelijaelämää. Opintotuki ja muut lisät eivät tällä hetkellä riitä kattamaan jokapäiväisiä menoja, vaikka eläisi kuinka nuukasti. Tämä on fakta, jonka kaikki tunnustavat. Voit ottaa lainan valtiolta tai mennä työhön opiskelujen ohella, millä täydennät tulojasi. Tämän lainan opiskelija sitten maksaa pois palkassaan tulevan työnsä myötä, mikäli hän pääsee työhön. Nykymalli on rohkaissut useita henkilöitä joko jäämään keikkumaan opiskelijoiksi erinäisten tukien varaan tai hakemaan eläkepaperit alle kolmekymppisinä. Osa henkilöistä on tullut jopa kertomaan medialle, että he ovat tekaisseet nämä vaivat, jotta he pääsisivät ennenaikaiselle eläkkeelle.

Kaiken kaikkiaan järjestelmä on itsensä näköinen. Se on rakennettu ahneuden ja laiskuuden päälle, ja näin ollen se myös tuottaa itsensä näköistä jälkeä.

Nykyinen yhteiskuntamme pumppaa ulos ylikoulutettuja mutta aliosaavia teknikoita, insinöörejä ja ekonomeja, jotka ovat mitä erilaisimmissa työtehtävissä vailla minkäänlaista alan osaamista. Nämä ylikoulutetut ja vastavalmistuneet ovat kuitenkin sen verran tietoisia egostaan, että he osaavat jo karsastaa täysin niin sanottuja paskaduuneja. Tästä yhtälöstä meille sitten aiheutuu median rakentama harha, huutava työvoimapula, ja ainoana pelastajana ovat kolmansien maiden maahanmuuttajat, jotka tulevat ja hoitavat ne työt, joihin kansakunta ei itsessään ole enää valmis. Maahanmuutolle kun on keksittävä aina jokin veruke. Aikaisemmin se oli sisäsiittoisuus, ja kun tämä argumentti kumottiin, niin nousi esille huutava työvoimapula, joka on jatkunut, vaikka syksyn aikana on tullut lukematon määrä irtisanomisia. Naulana arkun kanteen tuli Oxfordin yliopiston tekemä tutkimus, jonka mukaan on Euroopasta häviämässä noin puolet työpaikoista, koska tekniikka on mahdollistanut automaation eri osa-alueilla. Onkin mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan seuraava mantra, jonka voimalla tarvitsemme tänne lisää osaajia maapallon toiselta puolelta.

Robots NYT

Kansallissosialistisessa yhteiskunnassa kaikki lapset asetetaan päiväkodissa samalle viivalle. Kaikilla on yhteiskunnan puolelta yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään. Järjestelmä tulee tarjoamaan kaikille ilmaisen opiskelun niin pitkälle, kuin omat henkiset ja fyysiset kyvyt ovat henkilöä eteenpäin siivittämässä. Ihmiset tullaan ohjaamaan omien kykyjensä mukaisille osa-alueille, ja jokaiselle luodaan parhaimmat tarjolla olevat mahdollisuudet menestyä opiskeluissaan.

Tässä tulee kuitenkin muistaa aina myös yhteiskunnan tarpeet. Kaikkien kouluttautuminen ainoastaan yhdelle alueelle ei ole mahdollista, vaan yhteiskunta asettaa myös tarpeita, joihin on vastattava. Nykyisessä yhteiskunnassa meillä on aivan liian paljon erilaisia taiteilijoita, niin sanottuja vapaamatkustajia, jotka kuluttavat enemmän kuin tuottavat. Tässä yhteiskunta on epäonnistunut ja mahdollistanut syntymisen sellaisille ylimääräisille resurssivaroille, joille ei ole töitä markkinoilla tällä hetkellä. Lisäksi tämä resurssivara on kasaantunut vinoutuneesti sellaisiin ammatteihin, jotka eivät tuota yhteiskunnallisesti tuottavaa työtä. Esimerkiksi taiteen puolella on paljon niin sanottuja paremman huomisen odottajia, kun taas hoitoalalla on huutava pula tekijöistä. Kukaan vain ei halua tehdä näitä töitä, koska ne eivät ole kivoja ja helppoja, vaan niissä joutuu oikeasti töihin. Onneksi osa on sitten lähtenyt kouluttautumaan uudelleen, mutta valitettavan moni on jäänyt odottamaan parempaa huomista. Aikoinaan taiteilijat tekivät luovan työn ohella oikeita töitä ja näin rahoittivat luovan työn tekemistään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kalle Päätalo.

Kansallissosialistinen yhteiskunta tulee rakentumaan tarkoin valikoitujen henkilöiden johdolle. Nämä henkilöt ovat osoittaneet paremmuutensa elämän testeissä. Jokainen työtehtävä yhteiskunnassa on tärkeä, ja jokaiselle löytyy oma paikkansa. Demokratiassa valitaan ihmisiä johtoon tunteisiin vedoten esimerkiksi vaalimainoksilla (rahan voimalla), millä ei ole mitään merkitystä henkilön kyvykkyyden kanssa. Kansallissosialistisessa valtiossa johtoon valikoituvat parhaista parhaimmat.

Kansallissosialistinen yhteiskunta tulee tarjoamaan kaiken saatavilla olevan avun yksilöiden kehittymiselle, olipa kyse sitten tieteestä, urheilusta tai vaikkapa taiteesta. Huomattavaa tehokkuutta saavutetaan opiskeluaikojen lyhentymisellä ja oikeiden henkilöiden valikoitumisella mielenkiintoisiin ja heille omiaan oleviin työtehtäviin tulevaisuudessa. Tulee siis ymmärtää, että jos henkilö on luonnonlahjakkuus jollain alalla, tulee häntä kannustaa edelleen kehittymään siinä.

Liikunta on valitettavasti unohdettu nyky-yhteiskunnassa kokonaan. Meidän mallissamme liikunta on osa terveellisiä elämäntapoja, ja siksi siihen tulee kannustaa heti pienestä pitäen. Käytöstavat ovat niin ikään jääneet nykymaailman jalkoihin; enää ei tarvitse aukaista ovea, sanoa päivää tai auttaa vanhusta. Käytöstapakoulutusta tulee järjestää nuorisolle tulevaisuudessa, ja tämänkin opetus on aloitettava pienestä pitäen.

 

Janne Kujala

14 Kommenttia

  1. Janne

    Opiskelijana allekirjoitan tämän artikkelin täysin. ”Julmia totuuksia”, osui todella hyvin naulan kantaan!

  2. I.P.

    Hyvää tekstiä! Koulutusjärjestelmämme yksi suurimpia kompastuskiviä on – jälleen kerran – yltiöliberalismi. Miksi ihmeessä meille koulutetaan jotain artesaaneja ja mediatyöntekijöitä, kun kaikki tietävät, ettei niille aloille ole työpaikkoja? Kepillä ja porkkanalla suomalaisnuoret niihin hommiin, joissa työvoimaa tarvitaan.

  3. Marko

    Tämä artikkeli on tolkun puhetta. Suomessa on viimeksi ollut tolkun ilmapiiri joskus 1950-luvulla, ennen tätä kaiken mädättävää kulttuurimarxismia. Kulttuurimarxismi mädättää koko yhteiskunnan pikku hiljaa kappaleiksi ja sehän sen tarkoitus onkin. Tarttukaamme käsiksi ongelmaan ja tehkäämme korjaava vastaliike.

    Korjaavan vastaliikeen tulee olla jyrkempi, kuin mikä se varsinainen haluttu lopputulos on. Jos meillä on mustaa maalia ja haluamme siitä harmaata, niin meidän on sekoitettava mustan maalin joukkoon valkoista maalia, vaikka emme haluaisikaan valkoista vaan harmaata. Eli tahdon sanoa, että vaikka emme oikeasti niin jyrkkiä olisikaan, niin kannanottomme tulee olla kuitenkin jyrkkiä, koska jyrkkä kannanotto ”säikäyttää” ja asettaa haasteen vallanpitäjille ja kansalaisille, ja saamme hivutettua yleistä mielipidettä kohti oikeampaa suuntaa.

  4. Suurpääoman ja marxismin epäpyhä liitto syventää yhteiskuntamme rappiota. Suomi ei ole enää kuilun partaalla. Suomi on jo putoamassa kuiluun – rajua, radikaalia ”äkkipysäystä” odottaen… – Onko sitten kansallissosialismin aika?

  5. PS

    Olen törmännyt kirjoituksen mukaiseen opiskeluun useasti. Vastaan on tullut insinöörejä joilla ei ole fysiikan kursseilla käsitelty valo-oppia, ääni oppia tai ydinfysiikkaa. Kun ei kuulemma ole ollut aikaa. Melko keskeisiä asioita kuitenkin. Samalla tavalla on vastaan tullut insinöörejä jotka eivät tiedä mitä tarkoittaa pultin päässä oleva merkintä esim. 8.8. He kyselevät momentteja ja voimia, että miten tiukkaan ko. pultit kiristetään. He eivät osaa laskea sitä numeroista.

    Meillä on teknisella puolella käytössä Amerikkalainen opetus, kun esim. minulle sopii paremmin Saksalainen opetus. Amerikkalaisessa opetuksessa opetetaan asia kerrallaan. Pienieä paloja sieltä täältä. Ja jossain vaiheessa sanotaan että nythän te osaatte kaiken. Saksalaisessa opetuksessa taas ensin määritetään kohde, katstoaan mitä pitää läpikäydä jotta kohteeseen päästään, ja sitten käydään oppi läpi kohta kohdalta. Koko ajan tiedostaen missä kohtaa kokonaisuutta ajatellen ollaan menossa.

    Merkittävää on sekin, että Saksalaiseen jatkokoulutukseen ei pääse, ennenkuin on saanut ammattikohtaista työkokemusta kuusi vuotta. Silloin jokaisella opiskelijalla on ammattikokemusta, joka voidaan sisällyttää opiskeluun. Ja päinvastoin, opiskelun tietoa voidaan hyväksikäyttää ammattiin. Näin syntyy ammattitaitoisia henkilöitä.

    Suomen kurssimuotoinen järjestelmä jossa saatetaan valmistua alalle, josta ei kirjaviisauden lisäksi ole mitään tietoa, tuottaa ihmisiä joilla ei ole ammattikokemusta ja jotka alkavat opiskella vasta työelämään päästyään. Se tuottaa paljon virheitä ja oppirahat maksaa työn tilaaja.

    No, vanhemmiten tulee jääräpäisemmäksi ja omat mielipiteet kärjistyvät. Mutta kyllä sekä kirjoituksessa että tässä vuodatuksessa on totuutta siteiksi. Tieto ja insinööritaito, se oli se jolla Saksa on noussut maailman mahdiksi. Ei televisio tai kännykkäpelit.

  6. asdasdad

    Mielestäni miehille ja naisille pitäisi myös tehdä koulutusohjelma hieman erilaiseksi, nykyinen malli pikemminkin ylikannustaa naisia kouluttautumaan pitkälle ja tekemään pitkää ja merkityksetöntä uraa perheen hoitamisen sijaan.
    Ja koska Suomessa suvun ja uskonnollisten yhteisöjen merkitys on heikentynyt niin kukaan ei kerro/opeta naisille perheen äidin roolia, ja täten jää perhe perustamatta.

    Kouluissa naisille pitäisi opettaa enemmän siis kodinhoitia ja koti-äidin roolia ja miehille vastaavasti hieman erilaisia tehtävänhoitoja ja sitten peruskoulun jälkeen siinä 20v kieppeillä olisi ideaalia että pariutuminen tapahtuisi niin että sinkkujä ei jäisi omiin bunkkereihinsa pelaamaan wowia.

    Mitä jatkuvaan automisointiin tulee niin kohta meillä ei ole enää yhtään työpaikkoja paitsi palvelu-alalla ja tämä tulee koskettamaan miehiä kaikkein eniten. Siksi valtio voisi kenties rohkaista työttömiä muuttamaan syrjäseuduille ja rupeamaan pienviljelijöiksi valtion tuella- kannattavaa tai ei. Se pitäisi Suomen syrjäseudut hengissä ja tarjoaisi mielekästä ja miehekästä puuhastelua työttömille.

    • Marko

      Ennen vanhaan maaseudulla naiset kävivät emäntäkoulun, jossa opeteltiin perheenäidille tarpeellisia taitoja. Perhekasvatusta oli peruskouluissa 1990-luvulle saakka, kunnes se laman säästöjen vuoksi lakkautettiin. Nyt meillä on sitten valtavasti uusavuttomia nuoria naisia, joiden elämän sisältö on uraputki ja bailaaminen.

      Kuviteltiin kai, että ihmiset jotenkin ”vapautuvat”, kun luovutaan vanhoillisista rooliodotuksista. Ei näytä siltä, että onnellisuus olisi lisääntynyt. Pahoinvointi on pikemminkin lisääntynyt, ja meillä on paljon yksinäisyyttä nykyisin. Lisäksi nuorten naisten lapsettomuuden myötä ikärakenne vääristyy.

      Jos emme pian saa kantasuomalaisia nuoria naisia synnyttämään, niin tämä maa islamisoituu takuuvarmasti, se on vain ajan kysymys. Siihen loppuvat sitten ne ”naisten oikeudetkin”. Väittäisin, että kuitenkin se vanhoillinen suomalainen malli olisi inhimillisempi naisille kuin ääri-islamilainen malli, vaikka feministit mielellään huutavat, että yhtä lailla ne molemmat naisia alistavat, koska naisilta odotetaan tiettyä panosta yhteiskunnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Se on vain ikävä tosiasia, että jos nuoret naiset eivät synnytä, niin kukas sitten? Sen takia pitää tabujenkin rikkomisen uhalla tarrautua tähän nuorten suomalaisnaisten sinkkuelämäbuumiin, jos haluamme oikeasti saada aikaan muutoksen nykykehitykseen.

  7. Metsän poika..

    Eräs merkittävä tekijä tässä paletissa (jonka järjettömyyttä ei vieläkään tunnusteta) on tarkoituksella toteutettu yhteiskuntarakenteen muutos: tämä aloitettiin -60 luvun alussa tietoisella pyrkimyksellä tehdä maaseudulla elävän pienviljelijän ja hänen perheensä elämä niin hankalaksi taloudellisesti, että ainoa mahdollisuus oli muuttaa kaupunkien lähiöhelvetteihin teollisuuden halvaksi työvoimaksi.

    Tavoite toteutui yli odotusten, kahden ja puolensadantuhannen suomalaisen muuttaessa Ruotsiin työn perässä, jota täällä ei kyetty tarjoamaan, maaseudulla työstä pientiloilla ei saanut toimeentuloaan ja kaupunkeissa ei, yllättävää kyllä, työtä ollutkaan. Tie helvettiin jne. Jäkikäteen tätä on mainostettu sodanjälkeisen Euroopan suurimpana väestörakenteen muutoksena, mikä epäilemättä on totta. Sitä mikä on lopputulema tässä saldossa, ei kukaan ole laskenut. Aihe on toistaiseksi liian kuuma tämän tekemiseksi, koska tällöin paljastuisi suuri harha, jota eliitti edelleen mantrana hokee, kilpailukyky, jatkuva taloudellinen kasvu ja muuta vastaavaa dogmia, josta on muodostunut harhainen ja väärä todellisuuskuva.

    Suurin munaus tehtiin kuitenkin -70 luvulla, jolloin hyvin vetäneen idänkaupan onnelan uskottiin jatkuvan ikuisesti ja tähän liittyen maastamme alettiin kehittää ns. jälkiteollista yhteiskuntaa, jossa erilaiset akateemiset suojatyöpaikat muodostavat yhteiskunnan perustan, jonka varaan kaikki perustuu. Käytännössä kuitenkin nämä henkisen p….n luojat eivät olleet senkään arvoisia tuotteiltaan, mitä joku harva pientilallinen sai aikaan levittäessään talikolla lehmänlantaa pellolleen.

    Näitä kaikuja yhteiskunnassa on edelleen ja kuten todettua, nämä ns. taiteentekijät pääsääntöisesti ovat kommareita. Perusmetodin ollessa se, että he ovat niin päteviä, että yhteiskunta palvelee heitä eivätkä he yhteiskuntaa.

    Mikäli -70 luvulla olisi koulutettu insinöörejä, ekonomisteja ja tuettu pienyritystoimintaa, meillä olisivat asiat nyt toisin. Tampereen avoin yliopisto niinikään olisi voitu jättää perustamatta.

  8. 1960-luvulla alkaneen kulttuurimarxistisen myyräntyön ”ansiosta” yhteiskunta tukee verovaroilamme kissantappo- erite- porno- töhry- ym. kommunistista perverssiä rappio”taidetta” ja viherpunikkien agit-propagandaa. Kommunistinen rappio”taiteilija” on jopa Aalto-yliopiston professorina! Eläinrääkkäyksestä, raaistavasta julmuudesta tuomittu. Tämä ei ole oikein! Hitlerin Saksassa kyllä oli selvät sävelet tämän sairaan ”taiteen” suhteen. Roska joutaa polttoroviolle!

  9. Arjalainen

    http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153967-pisa-romahduksen-syita

    Itse veikkaisin että syy on lähinnä dysgeniikassa, nyt vasta alkaa näkyä sen feministi-sukupolven tulos joka päätti mennä tekemään uraa sensijaan että tekisi lapsia ja lapsia on lähinnä tehnyt amis-koulutus-tason naiset, tämä yhdistettynä maahanmuuttoon Somalian kaltaisista ”sivistys” maista niin sillähän se PISA-tulos saadaan mukavasti syöksykierteeseen.

    Noh niin niittää kuin kylvää, vai miten se meni.

  10. Marko

    ”Erinomaista matematiikkaa tarvitaan ammateissa, joiden ansiosta yhteiskunta toimii. Näitä ovat lääkäri ja diplomi-insinööri.”

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288627858749.html

    Hienoa, että edes joku sanoo ääneen, mitkä ovat niitä oikeasti viestieuroja tuovia ammatteja. Aalto-yliopistossakin DI koulutukseen satsattu raha per oppilas on PUOLET siitä mitä kauppakorkeassa ja VIIDESOSA siitä mitä taideteollisessa.. Ihme juttu, että DI koulutusta ei arvosteta, ja se on sentään se, mihin oikeasti tarvittaisiin koneitakin opetukseen.

    Meillä on humanistit päättämässä asioista, joten insinöörikoulutukseen ei satsata. Samat humanistit näkevät pahana insinöörijuttuna myös matematiikan jo peruskoulussa?

  11. Milla

    Nykyään puhutaan paljon opetuksen nykyaikaistamisesta ja innovatiivisista opetusmenetelmistä, mikä on tietysti hyvä että uusia tapoja tutkitaan, mutta fakta kuitenkin on että kaksi minun parasta opettajaani ikinä (matikka ja biologia) ovat ne kaksi vanhoillisinta jotka minulla on ollut. Tunnit aloitettiin aina tekemällä muistiinpanoja, minkä jälkeen katsottiin tai luettiin kirjasta ja viimeisenä tehtiin tehtäviä ja sai kysyä kysymyksiä joista syntyi keskustelua. Molemmista kirjoitin M vaikka muuten oli C:tä ja siitä huonompaa. Ihan vain hyvien opettajien ansiosta. Lisäksi kun katsoo noita tuloksia, Aasialaiset nousee joka aineessa ja voitte olla varmoja että siellä opiskelun ”mukavuus” on kakkossijalla, kun lapsista piiskataan vanhoillisilla arvoilla nykyajan supersuorittajia. Eikä se että ”opiskelu on kivaa” aina tarkoita että se on tehokasta, vaikka motivaatio iso tekijä onkin. Kovasti yritetään saada peli- ja tietokoneteknologiaa mukaan opetukseen ja vaikka se on ihan kiva ajatus, niin omasta kokemuksesta voin kertoa että yleensä kun oppitunteja pidetään tietokoneiden avustuksella, niin facebookkailuksihan se menee. Ja pojilla usein jopa CS:n pelaamiseksi.

  12. Janetzki

    Hyvä artikkeli! Kiitos Jannelle kirjoituksesta.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 merkkiä jäljellä