Koivun mahlaa sanotaan elämän voimaksi, sillä se saa koivun kasvamaan keväällä. Mahla on elävää vettä, jonka jokaisella ainesosalla on tärkeä tehtävänsä myös ihmiselle.
Mahla sisältää muun muassa fruktoosia, glukoosia, hedelmähappoa, keholle elintärkeitä aminohappoja, C-vitamiinia, kaliumia, fosforia, magnesiumia, mangaania, sinkkiä, natriumia ja rautaa. Näin ollen se sopii urheilijoille palautusjuomaksi tai urheilun aikana nautittavaksi. Mahla on myös ksylitolin lähde, joten se auttaa pitämään hampaat kunnossa. Koivun mahlaa voi käyttää leivonnassa maidon sijasta, tai siitä voi keittää kahvit. Sitä voi myös käyttää ulkoisesti kasvo- tai hiusvetenä.
Terveysvaikutteita mahlalla uskotaan olevan paljon. Sen sanotaan lievittävän nivelsairauksien kuten reuman sekä munuaissairauksien ja vatsahaavan kipuja. Mahla auttaa myös poistamaan nestettä kehosta ja tasapainottamaan ruoansulatusta, kiihdyttämään aineenvaihduntaa sekä piristämään oloa. Sen sanotaan myös helpottavan koivuallergian oireita.
Mahlan keruu
Mahlan keräämisen aloittaminen riippuu paljolti kevään edistymisestä, mutta sen voi aloittaa lumien vielä ollessa maassa. Keräyskausi on suhteellisen lyhyt, reilu kuukausi. Keruu tulee suorittaa ennen silmujen puhkeamista.
Mahlan kerääminen on ennen kuulunut jokamiehenoikeuksiin, mutta nykyään siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Kerääminen ei vahingoita puuta, vaan puu korjaa itse itsensä ja reikä menee umpeen suhteellisen nopeasti.
Koivu tulee valita siten, että puu on rinnan korkeudelta vähintään 20 cm halkaisijaltaan. Ensin puuhun porataan reikä noin kuuden millimetrin terällä, vain niin syvälle, että mahla alkaa valua.
Tämän jälkeen reikään asetetaan letku, pilli tai tikku, jota pitkin mahla johdetaan keräilyastiaan. 30 cm halkaisijaltaan olevasta koivusta voi saada 15 litraa mahlaa vuorokaudessa.
Mahla säilyy jääkaapissa kahdesta viiteen vuorokauteen, mutta pakastamalla se säilyy hyvinkin pitkään. Mahla on muiden “superfoodien” tapaan tuotteistettu ja sitä saa myös kaupoista, mutta keräämisen helppouden vuoksi se kannattaa tehdä itse.
Pitääpä käydä testaan. Taitaa mennä ominaisuudet jos pakastaa talvenvaralle?
Ilmeisesti ravintoarvot säilyvät melko hyvin pakastaessa.
Kiitos hyödyllisestä artikkelista mainioine kuvineen. Tuo mieleen lapsuusmuistot, kun tapana oli kerätä mahlaa pulloon veljien kanssa.
Tämähän sai kesäiselle tuulelle! Lisää samanlaisia DIY-aiheisia artikkeleita!
Mainio artikkeli! Harmillisesti en ihan ehtinyt mahlaa keräämään, sen verran lämpimät kelit tuli, että koivut ehti silmunsa jo avata. Mutta ensikeväänä uusi yritys. Kahvin keittäminen mahlasta kuulostaa huikealta.
Aivan! Jotain muistoa tuli mieleen, kiitos kirjoittaneelle. Onkohan kukaan tutkija etc. tarkastellut koivunmahlan terveysvaikutuksia? Niitä on, mutta mistä lisää tietoa?
Koivunlehdistä kannattaa hauduttaa teen tapaan lämmintä juomaa. Lehdet – aivan kuin pienet herkulliset hiirenkorvatkin – ovat runsaita flavonoidien, C-vitamiinin ja eteeristen öljyjen lähteitä. Ne poistavat nesteitä ja turvotuksia, puhdistavat virtsatiehyitä, maksaa, sappitiehyitä ja verta.
Kuinka käyttää? Pese koivunlehdet hyvin. Revin hieman lehtiä, jotta niistä irtoaa helpommin aromeita ja ravintoaineita. Voit yhdistää koivun lehtiin myös muita yrttejä. Laita lehdet kiehuvaan veteen ja keitä vähintään 10 minuuttia. Mitä pidempään haudutat,sen voimakkaampaa juomaa saat. Voit makeuttaa juoman stevialla tai esimerkiksi luomuhunajalla. Koivunlehtijuoma sopii sekä lämpimänä, että kylmänä nautittavaksi.
Kiitos. Kolajuomat ym. sokerivesi aiheuttaa diabetesta ja ties mitä. Niin sanotun “valitun kansan” roistojen kapitalismi ja kommunismi tekee bisnestä, joka vähät välittää meidän kuluttajien terveydestä…
Comments are closed.