Koti Artikkelit Haastattelut Klas Lundin haastattelu, osa 1

Klas Lundin haastattelu, osa 1

3


“Samtal med Klas Lund” (suom. “Keskusteluhetki Klas Lundin kanssa”) on Radio Nordfrontin ohjelma, jossa Emil Hagberg keskustelee Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen johtajan Klas Lundin kanssa erilaisista ajankohtaisista ja ajattomista aiheista.

Hagberg kertoo ensimmäisen lähetyksen olleen hieman kokeellinen eikä sillä ollut mitään erityistä rakennetta. Ohjelmasta on suunnitteilla julkaista yhteensä kymmenen lähetystä. Seuraavassa on suomennettu kooste ensimmäisestä lähetyksestä.

 

VAM ja Vastarintaliikkeen perustaminen

Emil Hagberg aloittaa haastattelun kysymällä, milloin ja miksi Klas Lund perusti Vastarintaliikkeen. Lund kertoo, että Vastarintaliike perustettiin vuonna 1997, ja jos halutaan vastata kysymykseen “miksi”, on mentävä ajassa hieman taaksepäin.

“Vuonna 1991 olin 23-vuotias ja johdin toista järjestöä, Vitt Ariskt Motståndia. Järjestö joutui toimintansa aikana tietenkin kovaan mediamyllytykseen ja sanotaan näin, että oli olemassa ero median kuvaileman VAM:in välillä, jossa jäsenet kuvattiin mielisairaina, ja sitten sen todellisen VAM:in välillä. Paikallislehteni Nerikes Allehanda kirjoitti minusta kasan herjaavia artikkeleita, ja yhden sellaisen se kirjoitti oikeastaan aivan vastikään.

Näin jälkeenpäin voin sanoa sen, että tuolloin Vitt Ariskt Motståndissa olimme vielä ehkä jonkin verran lapsellisia ja epäkypsiä. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Vitt Ariskt Motstånd oli oikeilla jäljillä ja että järjestön perusta oli oikea: vallankumouksellinen ja radikaali. Vikana oli se, ettei toimintastrategiaa ollut ajateltu aivan loppuun asti; toimittiin pitkälti tunnepohjalta ja kokemusta puuttui”, lausuu Lund.

“Miksi ja miten sitten perustin Vastarintaliikkeen? Vuonna 1992 sain monien muiden kanssa kuuden vuoden vankeustuomion pankkiryöstöstä Vemdalenissa osana VAM:in toimintaa. Vankilassa oli aikaa ajatella asioita, miten toimintastrategiaa voisi parantaa ja millä tavalla tavoitteen voisi parhaiten saavuttaa. Vähitellen alkoi kypsyä ajatus tämän järjestön perustamisesta.

Vuonna 1995 pääsin ulos, ja järjestöä alettiin rakentaa vuosi sen jälkeen. Se tilanne, joka vallitsi 90-luvun puolivälissä ja vallitsee nykyäänkin – joukkomaahanmuuttoineen ja sionistien valta-asemineen politiikassa, taloudessa ja mediassa – sitä vastaan tarvittiin kansallissosialistinen, vallankumouksellinen vaihtoehto. Oli tultava loppu sille, että jos ongelmista puhuttiin, niistä puhuttiin liberaalin demokratian raameissa […] Puoluepolitiikka nojaa liikaa vaaleihin ja väittelyyn eikä voi sellaisenaan johtaa mihinkään. Ongelmia ei voi puhua tai äänestää pois. Ihmisten on ymmärrettävä, että meidän on oltava valmiita uhraamaan aika paljonkin”, Lund kertoo.

Lundin mukaan asia voidaan ajatella myös näin: Seisot psykopaatin edessä, joka haluaa vahingoittaa vakavasti sinua tai rakastamiasi ihmisiä. Jos sivuutat vaaran täysin ja luulet, että tilanne voi jatkua sellaisenaan maailman loppuun asti, teet vakavan virheen. Jos vain yrität tehdä kyseiselle psykopaatille jotain kuitenkaan päättämättä raivata häntä tieltäsi kokonaan, hän vain nauraa sinulle ja ajattelee, että oletpa uskomattoman heikko.

“Ei auta vedota pääministeriin tai vain keskustella asioista, vaan tarvitaan aivan toisenlaiset valtarakenteet […] Vallanpitäjät kyllä ymmärtävät, ettei Ruotsin kansa pidä heidän politiikastaan, mutta he ajavat sitä silti läpi täydellä teholla. Ongelma on siinä, etteivät ruotsalaiset suurena joukkona tee vastarintaa, vaan he uskovat asioiden paranevan puhumalla”, jatkaa Lund.

Hän tiivistää, että asioita voidaan perin juurin muuttaa vain konfliktien kautta. Rauhanomaisia ratkaisuja ei yksinkertaisesti ole, sillä luonnon lait määräävät lopulta.

 

Radikalismi, populismi ja tarve vastustaa järjestelmää

Seuraavaksi Hagberg kysyy Lundin mielipidettä niistä Ruotsin kansallismielisistä, joilla on aivan erilainen strategia ja uskomukset kuin Vastarintaliikkeellä ja niistä, joiden mielestä tositoimiin pääsemiseksi tarvitaan suuri taloudellinen kriisi kuten Kreikassa tai Saksassa 1920-luvulla.

“Sisimmässään populistit hyvin luultavasti tiedostavat strategiansa toimimattomuuden. Vanhaa Ruotsia ei enää ole, vaan nykyinen yhteiskuntamme on aika rikkonainen. Minulla on tapana sanoa, että kun yrityksellä nimeltä Ruotsi menee liian hyvin, Vastarintaliikkellä menee huonosti. Voidaan siis sanoa, että olemme kuin olemmekin riippuvaisia taloudellisesta romahduksesta menestyäksemme.

Yksi ongelma onkin, että Ruotsilla menee taloudellisesti edelleen erittäin hyvin, ja tässä tilanteessa ihmiset eivät ole valmiita riskeeraamaan kovin paljoa. Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole ainoa asia, josta vallankumouksen alkaminen on kiinni; sosiaalinen tilanne on yksi, tämä ei ole kokonaan sidoksissa talouteen.”

Myöhemmin haastattelussa tulevat puheeksi ruotsidemokraatit. Hagberg huomauttaa, etteivät he puhu edes etnisyydestä, ja kysyy, kuinka voidaan puhua Ruotsista ilman ruotsalaisia.

“Ei mitenkään. Ruotsidemokraatit sopeutuvat siihen, mitä mieltä kansa on ja mikä sen yleinen mielipide on. Tämä on aivan joutavaa. Juuri se olisi asia, joka tarvitsee muutosta. On tarkoitus, että kansa alkaisi seurata meitä emmekä me heitä. Ruotsalaisten ajattelua on johdateltu väärään suuntaan ja kulttuuri on kaikkea muuta kuin terve. Meidän tehtävämme on muuttaa heidän ajatteluaan juuri oikeanlaisella propagandalla. Populismista on pitäydyttävä ehdottomasti erossa”, kommentoi Lund.

 

Parlamentaarinen elin

Emil Hagberg kysyy Lundilta parlamentaarisen elimen tarkoitusta. Lund vastaa, että taistelun on levittävä kaikille osa-alueille:

“Tämä ei tarkoita, että muuttaisimme toimintatapojamme, ja tosiasia on se, että suuret muutokset tapahtuvat aivan muualla kuin puoluepolitiikassa. Ihmisten ääni meille eikä jollekulle toiselle puolueelle on silti aina yksi naula järjestelmän arkkuun […] En nyt sulkisi pois Almedalen-viikolle osallistumista, mutta se ei ole meille mikään erityisen tärkeä asia emmekä tule kopioimaan ulkoasuamme rappeutuneelta poliittiselta systeemiltä ja sortumaan tyhjiin lupauksiin, vaan me olemme se taho, joka todella tekee jotain.”

 

Media

Hagberg kysyy Lundilta, uskooko hän, että ihmisistä tulee vastaanottavaisempia asiallemme sitä mukaa, kun Vastarintaliikkeen oma media vahvistuu. Entä mitä tapahtuisi, jos meillä olisi kolmas valtiomahti käsissämme?

“Tällöin on mahdollista laajamittainen muutos; kansa alkaa ajatella itsenäisesti ja saa itsetuntonsa takaisin”, Lund vastaa.

Seuraavaksi Hagberg kysyy, onko kansantahto myytti.

“Ei myytti, mutta olemme kansallissosialistinen järjestö, ja vallankumoukselliset ovat aina se pieni vähemmistö, joka tarttuu ohjaksiin. Jos otetaan esimerkiksi joukkomaahanmuutto, sen suhteen kansantahtoa on poljettu jo yli 30 vuotta ellei enemmänkin”, lausuu Lund.

Lund lisää kunnioittavansa kyllä kansantahtoa, mutta suurten ihmismassojen aivokapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä käsittelemään isoja kysymyksiä. Hänen mukaansa yksi suurimmista tämän päivän ongelmista on se, että enemmistön annetaan päättää suurista kysymyksistä eikä terveen kansallisen vähemmistön.

“Sitä vastoin, kun saamme median haltuumme, kansa saadaan ajattelemaan hyvin paljon vastuullisemmin, ja demokratia alkaa vastata todellista tarkoitustaan. Demokratiakysymystä käsiteltäessä on muistettava, että toimivaan hallintoon tarvitaan enemmän autoritaarisuutta. Johtajaperiaate ja periaate kansanvallasta tasapainottavat toisiaan […]”

 

Tärkeimmät kysymykset tämän päivän kansallissosialisteille

Hagberg kysyy Lundilta viimeiseksi, mitkä ovat tärkeimmät kysymykset tämän päivän kansallissosialisteille.

“Ensinnäkin juutalaiskysymys. Kansa on saatava ymmärtämään, että sellainen kysymys on olemassa ja että se vaikuttaa politiikkaan, talouteen ja kulttuuriin. On olemassa juutalaisiin kytkeytyviä voimia; tämä sionistinen eliitti on haitallinen kansalle ja rodulle.”

“Toinen on rotukysymys. Rotu on tärkeä käsite terveen yhteiskunnan rakentamisessa. Toinen asia on, miten kertoa tästä kansalle niin, että se sen ymmärtää. Kansa täytyisi saada hyväksymään ja ymmärtämään rotukysymys.”

Lundille rotukysymys ei ole kysymys yksittäisistä ihmisistä vaan kollektiivinen kysymys. Hän kertoo, ettei hänelle tuota ongelmia käyttäytyä asiallisesti toisia rotuja kohtaan tai sekään, että heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Sitä Lund ei kuitenkaan hyväksy, että muunrotuiset täyttävät vähitellen valkoisille kuuluvat maat.

“Monikultturistien propagandassa päällimmäisenä on ajatus, että kaikki rodut voi sekoittaa yhdeksi hybridiroduksi, mikä tulee olemaan aivan mahtava juttu. Tätä ajatusta tukevat monikansalliset suuryritykset, jotka rekrytoivat lahjakkaita ihmisiä ympäri maailman tekemään ja osallistumaan mainosvideoihin näyttämään, kuinka hieno onkaan ajatus yhdestä kansasta, joka kattaa koko maailman. Tämä ei kuitenkaan vastaa todellisuutta”, lopettaa Lund haastattelusarjan ensimmäisen osan.

 

Nordfront.se

3 KOMMENTIT

  1. Well done, guys! Haven’t been to Finland for a long time. You guys make us Swedes proud by everything you do. Great job by translating our leader’s radio talk. Lund should be more open with his followers like Juuso in Finland.
    Best to you, comrades! Hell Seger!

  2. Klas Lundin haastattelut ovat aina mielenkiintoista luettavaa. Kiitokset käännöksestä!

  3. Kiitos tästä! Todella mielenkiintoinen kooste, Lund on kyllä mies paikallaan, ei mitään ongelmaa nähdä Pohjolaa hänen johtamana!

Comments are closed.