Tammikuun lopulla 23 EU-maata, Suomi mukaan lukien, allekirjoitti niin sanotun ACTA-sopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälinen isoveli valvoo suomalaista nyt entistäkin tehokkaammin.
Kansalaisten ilmaisun- ja toiminnanvapautta sekä yksityisyydenturvaa kavennetaan yleensä vetoamalla kyseenalaistamattomiin arvoihin. Aseiden saatavuutta olisi tiukennettava ja niiden omistajia valvottava kuin rikollisia, sillä aseistettu suomalainen on potentiaalinen murhaaja. Internetistä olisi ehdottomasti poistettava anonymiteetti, sillä verkko on väylä mitä vastenmielisimmille ilmiöille, kuten rikolliselle porno- ja huumekaupalle. Poliisilla taas olisi oltava nykyistä laajemmat oikeudet käyttää voimakeinoja kadulla, sillä huligaanit ja muu epäsosiaalinen aines ei taltu nykyisillä laeilla. Perusteet ovat sinänsä jaloja; varmasti kaikki meistä tahtoisivat elää yhteiskunnassa, jossa ei tarvitsisi huolehtia huumeista, perversseistä tai satunnaisen väkivallan uhasta. Valtiototalitarismi ja klassinen orwellilainen isovelijärjestelmä ovat kuitenkin täysin väärä tapa saavuttaa tavoitteet.
Ei ole yllättävää, että ACTA (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) syntyi suuryhtiöiden painostuksesta. Uuden sopimuksen takana on vaikutusvaltaisia yhtiöitä niin viestintä- kuin lääkealaltakin. Tunnetuimpiin lobbaajiin kuuluvat Pfizer, Monsanto Company, Sony, The Walt Disney Company ja Time Warner. On kovin irvokasta, että demokraattiseksi kehutussa länsimaisessa järjestelmässä juuri tärkeimmät päätökset ovat yksinomaan rahamaailman hallussa aivan kuin oligarkkien Venäjällä. Pelin henkeen kuuluu, että ACTA pyrittiin pitämään kansalta salassa siihen asti, kunnes laki oli rynnitty läpi. Yksittäiselle valtiolle olisi kiusallista, jos kansa nousisi rahaeliitin kyseenalaistamatonta tahtoa vastaan. Edes Euroopan parlamentti ei päässyt lakiin käsiksi sen valmisteluvaiheessa. Luonnollisesti laki pimitettiin myös kansalaisjärjestöiltä. Sopimuksen sanamuodot olivat alkuvaiheessa vielä huomattavasti aggressiivisempia kuin lopullisessa versiossa, mutta on vaikea sanoa, muuttuiko sen sisältö käytännössä lainkaan.
Sopimusta lobannutta Disneytä johtaa juutalaistaustainen Bob Iger
Vaikka ACTA onkin muodollisesti kauppasopimus, se laajentaa aluettaan törkeästi rikosoikeudelliselle alueelle. ACTA uudistaa EU:n lainsäädäntöä muun muassa patenttien, tekijänoikeuksien ja piraattituotteiden osalta. Rangaistuksia tekijänoikeusrikkomuksista tullaan sopimuksen myötä koventamaan. Lisäksi tiedonkulkua Internetissä voidaan vastaisuudessa kontrolloida vahvemmin. Ruoan ja lääkkeiden hintoja voidaan nyt puolestaan pitää keinotekoisesti korkealla uusiin patenttisääntöihin vedoten. ACTA myös takaa sen, ettei köyhillä ole vastaisuudessakaan varaa kunnolliseen lääkitykseen vakavasti sairastuessaan. Tästä kaikesta hyötyvät luonnollisesti monopoliasemaa tavoittelevat alansa jättiyritykset ja niiden johtajisto. Suomessakaan päätäntävalta ei siis ole kansan edustajikseen äänestämillä poliitikoilla, vaan näiden kansainvälisillä rahoittajilla.
ACTA:n kaltaiset kansainväliset sopimukset ovat äärimmäisen sitovia. Esimerkiksi EU ei voi tulevaisuudessa säätää mitään lakeja, jotka ovat ACTA:n sisällön vastaisia. Tällä tavoin estetään kaikki kansan ja poliitikoiden vallankäyttö, joka olisi kapitalistiyhtiöille haitallista. ACTA on myös osoitus Euroopan unionin haitallisuudesta kansallisvaltioille. Ilman EU:ta ACTA:n kaltaisia kansanvaltaa loukkaavia sopimuksia ei voitaisi säätää.
Juutalaistaustainen Jeffrey Bewkes kuuluu Time Warnerin johtajistoon
Ehkä huolestuttavin osa sopimuksesta on sen ilmaisunvapautta ja yksityisyydensuojaa merkittävästi loukkaava sisältö. Koska ACTA:n keskeinen tarkoitus on rajoittaa Internet-liikennettä, merkitsee se siirtymää entistä tiukempaan valvontaan ja sensuuriin. Poliittista ilmaisunvapautta kaventavat lait ja esimerkiksi ponnistelut ”rasistisen” Internet-materiaalin poistamiseksi voivat muuttua nykyistä paljon hyökkäävämmäksi. Vaikka ACTA itsessään ei ota kantaa esimerkiksi Internet-rasismiin, on se järjestelmälle erinomainen tapa jyrätä yksityisyydensuojan ja sananvapauden yli tulevaisuudessa. Kun talouden ei tarvitse kunnioittaa ilmaisunvapauden perusarvoja, ei tarvitse poliitikoidenkaan. Monikulttuurisuutta kannattava liberaali valtioeliitti hyötyy ACTA:n edustamasta äärikapitalismista ikään kuin siinä sivussa.
Luottamus lakiin ja viranomaisiin on pakostakin kansan uudelleenarvioitavana, kun tiedämme, ketkä lakeja todellisuudessa säätävät. Valta ei ole kansalla – eikä enää edes valtiolla.
