Koti Artikkelit 1968 – tuhon sukupolvi

1968 – tuhon sukupolvi

5
bjornwahl
Björn Wahlroos.

Vuoden 1968 ympärille rakentui uusi poliittinen liikehdintä kylmän sodan vastapainona. Tuo poliittinen liikehdintä, sitä kannattanut sukupolvi ja sen ideologiset jälkeläiset muuttivat koko Euroopan tulevaisuuden tuleviksi vuosikymmeniksi. Ne ovat jopa saaneet Euroopan nuorison julistamaan sodan itseään vastaan.

Tämä vasemmistoaallon sukupolvi tunnetaan nimellä “vuoden 1968 sukupolvi” useimmissa Euroopan maissa. Suomessa ja Ruotsissa käytetään samasta poliittisesta liikehdinnästä nimitystä 70-luvun vasemmisto, mutta siihen yhdistyy niin radikaalivasemmistolaisuus, kuten taistolaisuus ja stalinismi, kuin myös niin sanotut suuret ikäluokat, jotka elivät nuoruuttaan 60–70-lukujen vaihteessa ja jotka kannattivat näennäistä vasemmistopolitiikkaa.

Olosuhteet, joissa nämä ikäluokat varttuivat, olivat aikaisempaan verrattuna hyvin ainutkertaiset: uusi sukupolvi ei ollut kokenut sotaa, ja akuutein Euroopan jälleenrakennuskin oli jo takana päin. Tästä huolimatta kylmän sodat jännitteet, sotilasvoimien kontrolli ja tärkeys yhteiskunnan kehityksessä sekä aikaisempi sotaa radikaalisti vastustanut hippiliike pohjustivat hyvän kasvualustan utooppiselle ajattelutavalle ja arvomaailmalle koko maailman kattavasta solidaarisuudesta, tasa-arvosta, rajattomasta yhteiskunnasta ja monikulttuurisuudesta. Lisäksi tämä uusi nuoriso kasvoi TV:n äärellä, mistä he saivat ikkunan ulkomaailmaan. He olivat kuitenkin vielä ymmärtämättömiä siitä, millaisen propagandavälineen vaikutuksen alle he olivat joutuneet. Kolmantena tärkeänä tekijänä tämän sukupolven ajattelutavan muokkauksessa voidaan nähdä yliopistomaailman valjastautuminen poliittisen koneiston palvelukseen.

Tuon ajan ideat virtasivat myös nopeasti Suomeen. Helsingissä osoitettiin mieltä useita kansainvälisiä kriisejä, tapahtumia tai henkilöitä ja organisaatioita vastaan. Esimerkkejä ovat Tšekkoslovakian miehitys tai öljy-yhtiö Shell. Mielenkiintoista tuon ajan radikaaleissa on se, että monet heistä ovat nykyisiä tai aivan lähimenneisyyden vaikuttajia ja politiikkoja, jotka maailman totalitarismia vastustaessaan aktiivisesti rakensivat toisenlaisen totalitaarisen systeemin.

Maailmanlaajuisesti tarkastellessa esimerkiksi sittemmin EU:n puheenjohtajana tunnettu ja Euroopan liittovaltiota etunenässä ajava José Manuel Barroso oli aktiivinen maolaisessa liikkeessä sekä Portugalin kommunistipuolueessa. Suomalaisena esimerkkinä Erkki Tuomioja pidätettiin Persian länsimielisen shaahin vastaisessa mielenosoituksessa Helsingissä vuonna 1970. Siinä kannatettiin Iranin vallankumousta – joka sittemmin tapahtuikin muuttaen epävakaan Iranin jyrkän islamilaiseksi valtioksi. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että näiden johtavien utoopikkojen toiminta ja ajatusmaailma on ristiriitainen; he omaksuivat perinteisesti työväen poliittiset suuntaukset, vaikka heillä itsellään oli usein porvarillinen tausta ja akateeminen korkeakoulututkinto.

Ehkä juuri edellä mainitusta tekijästä osittaen johtuen uudesta vasemmistopolitiikasta tuli ideologisesti korruptoitunutta eikä siinä koskaan todella ollut kyse luokkataistelusta vaan naiivista solidaarisuudesta, josta kehittyi globaalin kapitalismin käsikassarana toimivaa destruktiivista kulttuurimarxismia, jolla länsimaiden perinteisiä arvoja, kulttuureja ja identiteettejä on moukaroitu rikki. Verrattuna tämän hetken nuorisoon vasemmistosukupolven ei itse asiassa tarvinnut juurikaan taistella työpaikoista tai hankkia itselleen tutkintotodistusten salkkua saadakseen jalkansa työelämän oven väliin. He pystyivät sulavasti siirtymään opiskelusta tai jopa suoraan peruskoulusta vakiintuneeseen työelämään. Siten he alkoivat kartuttaa fyysistä omaisuuttaan jo nuorella iällä. Ennen eläkeikää suurelle osalle onkin jo kertynyt talo, kesämökki, auto, sijoitussalkku ja sijoitusasunto, kun taas nykyajan kolmekymppinen painii vuokranmaksuongelmien, pätkätyöhaasteiden ja nyt myös kansanmurhan edessä.

Ideologisessa unelmapaatoksessaan yhä kylpevä vasemmistolaissukupolvi ei todellisuudessa juuri kätke materialismiaan ja hedonismiaan, muttei myöskään tyytyväistä silmiensä ummistamistaan – onhan kyseessä sukupolvi, jota varten lauantai-illan viihdeohjelmat kehitettiin. Tämän hetken poliittisia tapahtumia seuratessa voi melkeinpä väittää, että kyseessä on sukupolvi, joka sai kaiken mutta joka tuhosi tulevien sukupolvien tulevaisuuden; juuri tuo vähemmän poliittisesti aktiivimman suurten ikäluokkien osan naiivi ideologinen utopistisuus yhdistettynä materialistisuuteen ja fyysisen maailman arvon määrittämiseen rahassa on johtanut riistokulttuuriin, jonka uhreina ovat sekä Euroopan kantaväestö että luonto.

Erkki Tuomioja.
Erkki Tuomioja.

Tilannetta pahentaa se, että osa vasemmistosukupolveen kuuluvista on yhä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin aktiivisia kulttuurimarxismin diilereitä. He loivat ympärilleen pumpuliyhteiskunnan, jossa unelma on sokeaa holhousta ja jonka metaforana on satu keisarin uusista vaatteista. Heillä oli vapaus itsensä ilmaisuun ja mielipiteisiin, mutta he eivät halua antaa samoja oikeuksia tuleville sukupolville. Miksi? Koska heidän vaaleanpunainen höttönsä unelmasta ei olekaan realistinen, vaan kylmä ja märkä tumma suo. Setelikoneiden lamauttamana ja korruptoimana omasta tyytyväisyydestä luopuminen on liian vaikeaa.

Samalla kun vasemmistolainen sukupolvi saarnaa unelmaansa globaalista tasa-arvosta, solidaarisuudesta ja maailmankylästä on se itse sulkeutunut valkoisille, äveriäille ja turvallisille asuinalueille. Silti se on onnistunut luomaan suuria yhteiskunnallisia kuiluja, minkä parhaana manifestaationa lienevät ympäri Eurooppaa sijaitsevat maahanmuuttajien turvattomat ghetot. Samalla kun nämä sydänten ja rahapussien tunkeutujille aukaisemisen julistajat sulkevat silmänsä ghettojen ja maahantunkeutujien aallon tuomalta turvattomuudelta ja rikollisuudelta peittyy heidän näkökenttänsä kuin linnunsilmän vilkkuluomella varustettuna aina kun eurooppalaiset joutuvat monikulttuurisuuden tuoman väkivaltaisuuden uhreiksi.

Esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven uskaltautui kommentoimaan maahantunkeutujien aiheuttamia raiskauksia vasta, kun uhreiksi joutui vastaanottokeskuksissa asuneita turvapaikanhakijoiden lapsia. Kuitenkin hän käänsi edelleen selkänsä ruotsalaisille uhreille. Vasemmistosukupolvi ja heidän ideologiansa jälkeläiset toitottavat yhä sokeasti “Meillä on unelmaa”, vaikka pommit ovat jo räjähtäneet Pohjolassakin. He ovat, ehkä omatahtoisestikin, ristiriitaisuuksien ja itseinhon kiusaamina kykenemättömiä vetämään syyn pisteestä viivaa seurauksen pisteeseen ja siten muodostamaan kokonaiskuvaa maailman tilasta.

On kuitenkin yksi asia, jonka vasemmistosukupolvi unohtaa: se itse vanhenee, eläköityy ja heikkenee. Tämä sukupolvi on jättänyt sekä omat vanhempansa että lapsensa oman onnensa nojaan solidaarisuuden korruptoituessa vuosien saatossa omahyväiseksi kapitalismiksi, jossa kuka tai mikä tahansa kelpaa maalitauluksi niin kauan kuin sillä saadaan rahakoneisiin vauhtia turvaamaan yltäkylläisyyteen tottuneen elintason ylläpito. Se tulee myös turhaan odottamaan kiitollisuutta tulevaisuuden sukupolvilta, jotka joutuvat utopian maksumiehiksi.

Kaikki lapset, jotka ovat varttuneet vasemmiston pumpuliyhteiskunnassa ja kulttuurimarxismin pakottavassa ja tukahduttavassa syleilyssä, eivät ole menettäneet itsesuojeluvaistoaan. He ovat oppineet lukemaan pajunköyttä syöttävän mädän median rivien välistä ja tunnistamaan totuuden pakotetusta uutisvirrasta ja viihdeähkystä. Nuo lapset ovat ymmärtäneet, ettei yhteiskuntaa pelasteta vaalimainosten Pepsodent-hymyillä, ja mikä tärkeintä, he eivät tule luovuttamaan oikeuttaan menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

 

V. K.

5 KOMMENTIT

  1. Sehän on ihan perinteistä systeemin todellisilta hallitsijoilta, että hoidetaan hankalat tyypit hyvään virkaan niin saadaan muokattua niistä kunnollisia lakeijoita. Vasemmisto on kapitalistien juoksukoiria, eivätkä he edes itse sitä tajua.

    Esimerkkinä tältä ajalta voi ottaa vaikkapa julkkisanarkisti Suvi Auvisen. Tämä saa palkkaa anarkiansa levittämisestä, mutta vastineeksi rahasta on joutunut lieventämään sanomaansa ja on jopa kirjoittanut blogin siitä, että tiukkisanarkistina joudut olemaan marginaalissa, joten höllentäminen on oikeastaan fiksua.

    Kansallismielisten suunnalta voi ottaa esimerkeiksi nämä kosher-nationalistit, joita rahoitetaan (((tiedämme kyllä keiden))) toimesta, mutta kiitokseksi rahasta jättävät puhumatta (((oikeista ongelmista))). Äärimmäisyyteen vietynä tässä tapahtuu ns. perussuomalaiset, että käännetään rotsi jo ihan kaikessa millä on äänestäjien äänet huijattu, kunhan puhutaan itselle hyvät virat.

    Sitten taas he joita systeemi ei voi korruptoida – mustamaalaa, valehtele, vangitse, murhaa. Kätevää.

    Samaa korruptoivaa taktiikkaa käytetään myös esimerkiksi yritysmaailmassa. Kuvitellaan vaikkapa asianajaja, joka palkataan luonnonsuojelujärjestön hommiin jahtaamaan luontoa tuhoavia firmoja. Asianajaja löytää jotain sellaista jolla saisi tämän toisen firman haastettua ja maksamaan jättikorvaukset. Tämä firma sitten päättääkin palkata tämän asianajajan omille listoilleen huippupalkalla sillä ehdolla, että todisteet häviää. Tsädääm – homma jatkuu entisellään.

    Näin on tapahtunut myös vasemmiston ääliöille, eivätkä he edes tajua sitä unelmapäissään.

  2. Hmm… Itse en käyttäisi nimitystä “vuoden 1968 sukupolvi” sillä se viittaa vuonna -68 syntyneisiin. Ja vuonna -68 syntyneet ovat saaneet sellaisen taakan vanhemmiltaan kannettaviksi että se on tuhonnut monen talouden ja tulevaisuuden.

    Itse asiassa, tuon “vuoden 1968” sukupolvi on “suuret ikäuokat”, jotka syntyivät 1940-1950 luvuilla. Ne ovat valtaan päästyään tuhonneet tämän maan talouden ja tulevaisuuden. On heidän syytään että poliittinen vasemmistoilmapiiri tuhosi kansalliset aarteet joita oli järjestelmällisesti rakennettu 1809-luvultä lähtien. Säädetyt ulkomalaispykälät lihottivat maaseutua ja kaupunkilaisia vuosikymmeniä, kunnes se poistettiin lainsäädännöstä ja voitot valuivat verottomina ulkomaille.

    On siis muistettava että nykyinen taloudellinen ja poliittinen tilanne on suurten ikäluokkien aikaansaamaa. Ne ovat se sukupolvi joka pääsi elämästä helpolla. Se paljon puhuttu keskikalja sukupolvi joka käytti huumeita niin että kapiaiset vielä -80 luvun lopulla muistelivat niitä vierotusoireiden aiheuttamia tappeluita ja paineja kasarmeilla kun vieroitusoireet iskivät.

    Saksaakin rakentanut arkkitehti sanoi:”Joka toinen sukupolvi rakentaa maan. Joka toinen saa sen perinnöksi”. Kun tähän yhdistaa saksalaisen sanonnan:”Vauraus ei tule taloon yhdessä sukupolvessa, se vaatii vähintään kolme” niin ymmärrämme mistä on kyse. Sodanaikainen sukupolvi rakensi maan, suuret ikäluokat tuhlasivat isien perinnön. Seuraava joutui laman myötä rakentamaan Suomen talouden uudelleen. Nykynuoret saavat sen perinnöksi. Ja heidän lapsensa jälleen ovat tiukilla koska vanhempansa tuhlaavat perintönsä.

    Saksassa osataan elää rahan kanssa. Vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta pitää raha perheellä ja maassa. Estää ettei se valu ulkomaille tai häviä keinottelijoille. Jokaisen tulisi miettiä kohtaloaan ja sitä miten jättää jälkipolville mahdollisimman vahva perintö. Sellainen joka ei ole rahaa. Vaan alat vahvistuva yhteiskunta.

  3. Wahlroosin ja kumppaneiden tarina osoittaa kyllä loistavasti, kuinka kapitalistit ja vasemmisto ovat vain saman kolikon kaksi eri puolta. Hieno artikkeli jälleen!

  4. Suurilla ikäluokilla on koko ajan ollut tässä maassa kaikki valta (perustuslaki 2§), mutta sitten kun ne on olleet aktiivisia, niin vain oman (vapaamuurari) -ryhmän etuja on ajettu, ja muille lähinnä turpaa auottu, ja oikeista yhteiskunnan ongelmista (kuten raha on velkaa) on visusti vaiettu ja tästä kaikesta nilkkimäisyydestä on sitten saatu palkkio esim. jokin rahakas virka ja siitä eläke. Sielu on siis myyty paholaiselle ja vain sellaiset pääsevät johonkin vaikuttavaan asemaan täällä tai päättäjiksi, ehdokas valinnoista huolehtii puoluekoneisto.

    Ei tätä naivia lapamatokansaa kiinnosta mitkään rahajärjestelmät. Kaikki yhteiskunnallinen kiinnostus keskittyy johonkin ”oma tupa – oma lupa” -kuvitelmiin, turvan auontaan ja navan alapuolen asioihin ja ”minä tiedän kaiken” ja ”kovalla tahdolla läpi harmaan kiven” -asenteeseen.

    Joskus sitten kuitenkin ollaan ns. vastuullisia ja tuetaan jotain pro-israel uskonlahkoa tai aidon pakanallisesti odin jumalaa palvovaa kadunturva (kadunkauhu?) -järjestöä, ja näin ”hyvistä” esittämällä saadaan mukamas pelastettua sielussa myllertävän omantunnon kolkutus esim. siitä, että on sallittu kaikki mädätys, Jumalan pilkka ja moraalin rappio täällä näiden menneiden vuosikymmenten ajan. ”Katumus” tapahtuu siis esittämällä wannabe -kansallismielistä , täysin naivina näiden ryhmien taustoista.
    http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=19811.0

    Ja jollei henkilökohtaisesti tule omantunnon hätää (vaikka 10 käskyä luotu ihmisen omaantuntoon), niin välinpitämättömyyden kautta se voi tulla yhteiskunnallisesti.

    Tämä tiedostetaan alitajuisesti ja yleisesti ja siitä tulleen omantunnon tuskan vaimentamisessa käytetään sitten esim. viinaa, keskitytään velalla korskailuun, pikkusieluiseen hysteriaan tai haetaan jotain elämyksellisyyttä elämään esim. matkustelun kautta. Nythän ne vaativat jo 4-oluen kauppoihin ”voimajuomaksi” hillittömyyteensä, ja kansan lepyttelyyn.

    Jumalan sanaan suomalainen yrpä ei koske. Se kusee raamatun päälle.

  5. Tässä olisi haastattelu vuodelta 1984. Haastateltavana on KGB:stä loikannut Yuri Bezmenov joka kertoo työstään, miten hän aivopesi juuri noita tuhon sukupolven intellektuelleja ja vastaavia.

    Tässä dokumentissa puhutaan myös siitä mikä näiden vasemmistolaisten intellektuellien kohtalo olisi ollut kun vallankumous olisi tehty ja Neuvostoliitto “vapauttanut” maan.

    Näiden kohtalo olisi ollut joutuminen montun pohjalle suoraan Neuvostoliiton toimesta.

    Puna-Vihreää aatetta on epäsuorasti tuettu Neuvostoliitosta käsin aikoinaan, tarkoituksena on silloin ollut pakottaa länsimaat oman demokraattisen systeeminsä heikkouksien avulla pasifisoitumaan, tuhoamaan omaa teollisuuttaan esim: ympäristöasioiden nojalla ja luonnollisesti laskemaan omien asevoimiensa tasoa.

    Puna-Vihreällä touhulla on myös yritetty sitten saada aikaan demoralisaatiota, kulttuurin ja nationalistisuuden (maltillisen sellaisen) Murtamista ja Yuri tässä videossa kertoo miten loistavasti he onnistuivat eri maiden intellektuelli piirejä aivopesemään siihen kuntoon että nämä alkoivat aivopesemään muita eteenpäin…

    Dokumentissa puhutaan enemmänkin Yhdysvaltalaiselle yleisölle mutta samaa tehtiin Euroopassa ja voimalla, Suomen oma “Suomettumis-historia” on osa tätäkin.

    Koska video on pitkä niin esimakua saa 1.06,30 kohdasta eteenpäin seuraavat 10 minuuttia.
    https://youtu.be/y3qkf3bajd4

    lähde:
    http://mvlehti.net/2015/03/29/kgbsta-loikannut-yuri-bezmenov-kertoo-tyostaan-miten-han-aivopesi-intellektuelleja/

    http://mvlehti.net/2015/03/29/kgbsta-loikannut-yuri-bezmenov-kertoo-tyostaan-miten-han-aivopesi-intellektuelleja/?fb_comment_id=1064661876881659_1064669336880913

Comments are closed.